EASEL Training

12/09/2025

IIMS lähtien jatkuneen onnellisuustutkimuksen hyvä yhteenveto

11/09/2025

Burnout-riski ja joitakin työkaluja

Kaikenlaiset ongelmat työssä tai haasteet henkilökohtaisessa elämässä voivat kuormittaa. Itsensä voi jopa juosta ylikuntoon ja sänkylepoon. Yleensä burnoutin aiheuttaa hitaasti kasaantuva, ajallaan purkamaton kuorma jatkuvassa vaaran tunteessa elämisestä. - Hankalat ihmissuhteet, epämääräiset tavoitteet ja vaatimukset, virheiden ja epäonnistumisen pelot yms. liittyvät pohjimmiltaan turvattomuuden tunteeseen.

Stressi on autonomisen hermoston aktivoitumista vaarassa. Ensin yleensä koitetaan pakoon (välttely, väistely), sitten taistellaan (ongelmanratkaisu tai konflikti), pitkässä kuormituksessa ajaudutaan burnouttiin (en voi onnistua, en pääse turvaan) ja äärimmillään lamaantumiseen (olen varma, että kuolen). Meidät on rakennettu sietämään ja hyötymään stressin huipuista, m***a ei jatkuvasta stressistä, joka on kuin ajaisi 130 km/h kolmosvaihteella. Jokaisella on joku heikko kohta, joka ennen pitkää pettää.

Erään asiakkaani mielen syöttämä katastrofiketju kuulosti tältä:" kukaan ei osta firmalta enää ikinä mitään, se tekee konkan, mä jään työttömäks, rahat loppuu ja puoliso ottaa eron, ja mä kuolen yksinäisenä kodittomana". Vision dramaattisuus ja totaalinen epätodennäköisyys nauratti häntäkin, m***a hänen aivonsa sepostivat tällaisen uhkakuvan. Onko sitten ihme, jos myynnin heikkous edellisellä kvartaalilla vähän stressasi ja jokainen seuraava työpäivä alkoi ahdistamaan.

Tärkeintä on oppia purkamaan kuormitusta ennen kuin se kasaantuu ja alkaa sairastuttamaan. Kun opit purkamaan kuormittumistasi ajallaan, hyödyt huippujen energiapiikeistä, m***a kehosi saa välillä myös levätä ja muistaa mikä on terve, normaali tila. Tässä on joitakin ajatuksia itsestäsi huolehtimisen näkökulmasta, jos tilannetta et pysty kovin nopeasti muuttamaan.

Itsen äärelle pysähtymisen pakko

Uupumisen voi ajatella olevan seurausta yhteyden menettämistä omaan itseen liian pitkään. On tärkeä huolehtia terveellisistä elämäntavoista (uni, ateriat, liikunta, hiljainen aika ja rakastamiesi asioiden tekeminen). Työskennellessäni työuupumisen ennaltaehkäisyn ja toisaalta siitä toipumisen parissa yli 15 vuotta työnohjaajana ja yli 10 psykoterapeuttinakin, olen kuitenkin nähnyt kerta toisensa jälkeen, kuinka stressi ja ahdistus hiipivät sisään, kun sivuutamme aidon itsemme. Koita pysähtyä säännöllisesti kuuntelemaan itseäsi, haastamaan automaattisyötöllä virtaavia ajatustapojasi ja niiden nostamien tunteiden perusteluja. Mieluiten päivittäin.

Paljon puhutaan rajoista ja niiden ylittämisestä. Minusta rajat kannattaa mieltää kuin valtion rajoiksi. Jos joku tulee rajan yli luvatta, ei ne rajat siitä mihinkään häviä. Ei oma itse katoa, vaikka työtehtäviä olisi liikaa suhteessa aikaan, kun tekee mielessään itse valinnan minkä verran joustaa tai ei. Pahin stressin aiheuttaja onkin hankalat ihmissuhteet. Epäonnistumisen ja virheiden pelkokin kiertyy takaisin siihen, mitä muuta ajattelevat. (Lue blogini vuorovaikutuskulttuurista.) Epäkunnioittava ja epäystävällinen kanssakäyminen on ihmiselle vaara nenän edessä, josta koko keho hälyttää. Lieväkin sosiaalinen torjutuksi tulemisen tunne näkyy aivoissa samalla alueella kuin fyysinen kipu. Yksin jääneet avuttomat yksilöt tulevat useammin syödyiksi. Siksi sankaritarinoissa sankari yksin, verissäpäin ja uupuneena onnistuu pelastamaan maailman. Hyvät ihmissuhteet ovat aivan keskeisiä jaksamiselle. Työporukkaa ei voi valita, m***a siellä pitäisi jokaisen itsesuojeluvaiston sanoa, että perusystävällisyys autaisi kaikkia voimaan paremmin. Yksityiselämässä voi valita ystäviään. Ennen kaikkea, ole hereillä. Vaali läheisiä ihmissuhteitasi ja korjaa aktiivisesti yhteyden katkokset.

Mistä sitten huomaat kuormittumisen jääneen pyörimään mieleesi ja kehoosi?

Olet ajautunut suorittamaan elämääsi. Kun "suoritat elämää", siirryt autopilottitilaan. Toistat samaa elämää seuraavanakin päivänä. Rutiineissa tietoinen ajatustesi ja itsesi ohjaaminen jää vähemmälle. Ajatuksesi aiheuttavat tunteitasi, ja tunteesi usuttavat reagoimaan. Sitten aivosi syöttävät sinulle lisää ajatuksia, jotka ylläpitävät tunnetta. Ja kehä pyörii.

Aivosi suodattavat informaatiotulvaa ja yrittävät varoittaa sinua kaikista asioista, jotka voisivat mennä pieleen. Ahdistus on ihan normaali terve tunne, m***a pitkäkestoisessa kuormittumisessa se alkaa saada liikaa tilaa. Varautuminen on hyvä juttu, m***a murehtija ja ahdistuja päätyy elämään jokaisen potentiaalisen katastrofin kuvitelmissaan ja kehossaan jo nyt. Pahimmillaan ahdistus on sitten sellaista kehon vakio-olotilaa, jossa sille ei keksi mitään syytä.

Moni asiakkaani on tomera, tunnollinen, aika pedantti jne. Tai sitten ahdistuu juurikin omasta hajamielisyydestään ja keskittymisvaikeudestaan. Niin tai näin, he saavat itsensä kiinni touhuamasta yhä pontevammin ja odottamasta sitten seuraavaa päivää yhä ahdistuneempana. Oletko sinä lakannut nauttimasta hyvistä hetkistä? Saatko itsesi kiinni tekemästä vimmatusti ja vauhdilla, vaikkei mikään ole tulessa?

Ennakoitko jo seuraavaa haastetta tai estettä? Jos niistä suoriutumiseen liität vielä omaan arvoosi ihmisenä, miten hyvin nukut? Toki ei se nyt hyvä vaihtoehto ole olla välinpitämätön hunsvottikaan, m***a mietipä oikein huolella, mikä on sinun mittatikkusi? Miten arvioit suoriutumistasi? Miten työnantajasi/puolisosi/lapsesi sitä arvioi? Mistä tiedät tehneesi kyllin hyvin tai jopa ihan parhaasi? Asiakkailla, jotka eivät ole pysähtyneet itsensä äärelle, on vaikeaa yht'äkkiä sanottaa täsmälliset itsearviointikriteerinsä.

Sitä, mistä emme ole tietoisia, emme voi säädellä. Moni huomaa ohittaneensa useita merkkejä pitkältä ajalta siinä vaiheessa, kun he huomaavat käyvänsä kierroksilla, ajattelevansa ensimmäisenä negatiivisesti, tiuskivansa, olevansa väsyneitä viikonloppunakin jne.. Kun sama tunne viipyy päiviä, siitä tulee mieliala. Sitä ei itse heti huomaa.

Apu EI ole pään tyhjentäminen

Syy siihen, miksi jotkut ihmiset selviytyvät stressistä pidempään kuin toiset, on suurelta osin heidän kyvyssään havainnoida, mitä heidän mielensä ja kehonsa syöttää tietoisuuteen ja arvioida sitä helikopteriperspektiivistä. He osaavat ajatella ajatuksiaan ja intää itselleen vastaankin. He myös antavat itselleen tietoisesti, hyvillä mielin luvan huilata ja silloin he hiljentävät mielensä huolista.

Pysähdy siis joka päivä hetkeksi itsesi äärelle. Tässä ei ole kyse pään tyhjentämisestä, vaan itsen kuuntelemisesta. Lenkillä voit käydä, se on terveellistä, m***a ei korvaa tietoista päivän tapahtumien kertaamista. Kuulostele uteliaana, mitä hetkiä mielesi nostaa. Niissä on ehkä joku positiivinen tai negatiivinen "juttu". Jäsennä niitä mielellään paperin ja kynän kanssa, niin saat pidettyä otsalohkon ajattelukeskuksen päällä. Vellovat, pomppivat ajatukset mielessä lähtevät helposti väsyneenä sivuraiteille.

Väittele itsesi kanssa faktoilla ja keskity vaikuttamaan siihen, mihin voit. Erota mielessäsi itsesi muusta.- Säähän ei voi vaikuttaa. Myrskyssä voi vain tiputtaa ankkurin ja odottaa sen menevän ohi.

Rauhallisena hetkenä voit tehdä listan stressitekijöistäsi ja analysoi jokainen erikseen:
* Mihin voin vaikuttaa? Miten?
* Miksi tämä stressitekijä vaivaa minua? Mihin se liittyy? Jos se on hallinnan menettämisen pelkoa, mitä yrität hallita? Kysy itseltäsi, miksi? Onko kyse kunnioituksen puutteen tai epäreiluuden kokemuksesta? Mikä on perimmäinen pelkosi, se pahin skenaario, jota mielesi syöttää sinulle?

Opettele ajamaan kehoosi terveellisempiä olotiloja.

* Ahdistus on mielen arvailua. Mieli syöttää meille elokuvaa jostakin kamalasta tulevaisuuden skenaariosta ja liittää siihen oikein tunteetkin. Se on kuitenkin puhdas hypoteesi yhdestä mahdollisesta tulevaisuudesta. Aivot eivät tiedä, mitä tulee tapahtumaan! Aika älytöntä kokea koko surkeus ennen kuin se edes ehkä tapahtuu, vai mitä?

* Sellaisena hetkenä sulje silmäsi ja kuvittele tilanne, jossa kaikki on hyvin, mitään ikävää ei tapahtunut, ja ongelmaa ei enää ole. Kuvittele mielessäsi miltä sinusta tuntuu. Nauti hyvästä olostasi oikein hartaasti! Jos mielesi koittaa tunkea sekaan m***a-lauseita, työnnä ne päättäväisesti pois ja palaa keskittymään onnelliseen olotilaan ja mielikuvaasi. Missä olet? Keiden kanssa? Mitä te teette? Millainen sää on?

* Miltä sinusta nyt tuntuu mielesi syöttämä ongelma? Tuntuuko vähän pienemmältä? Jos ei, tee harjoitus uudelleen - opetat aivoillesi ja kehollesi uutta tietä karttaan.

* Kun saat vaihdettua tunnetilaasi ja rauhoitettua oloasi, voit miettiä mitkä ovat ensimmäiset askeleet, joita voisit ottaa kohti sitä hyvää vaihtoehtoa ja tulevaisuutta?

Kokeile tri. Joe Dispenzan meditaatioita YouTubesta ja rentoudu ainakin yöksi. Kun tunnen itseni surulliseksi tai ahdistuneeksi, teen oheisen linkin meditaation ja kuvittelen olevani Serengetissä lastenlasteni kanssa jonain päivänä, kun he ovat hieman vanhempia. Katselemme villieläimiä ja maisemia. Olen täynnä rakkautta ja kiitollisuutta, ja huolestuttavat ajatukseni ja vatsassa oleva solmu häviävät. Olen kotona ja muistan kuka olen ja miksi. Olo on siinä sen verran mukava, että teen saman meditaation useimpina iltoina, vaikka voin hyvin muutenkin!

InnerFlo on sovellus, joka perustuu uusimpaan neurotieteiden tutkimukseen mm. Yalen yliopistossa. Se sisältää hengitysharjoituksia ja musiikkia, joka on sävelletty muuttamaan aivosähkökäyrää stressin ja ahdistuksen purkamiseksi. Kurkkaa netissä.

Kiitollisuus, myötätunto ja muiden auttaminen sekä ihasteleva hämmästely ovat todella tehokkaita vastalääkkeitä stressille. Vaali niitä. Ja lue MindGuard Coachingista - usein jo 2-3 tapaamista joustavasti etävastaanotolla riittää purkamaan kasaantunutta kuormaa ja antamaan työkaluja mukaan!

Olen parhaillaan kokoamassa itseopiskeltavaa kurssia aiheesta kuinka välttää uupuminen ja toipua siitä. Kirjoita kommentteihin KIINNOSTUNUT tai lähetä minulle viesti, jos haluat tietää, kun se on verkossa.

Sillä välin tämä Dr. Joe Dispenzan video opastaa sinut puhtaan tietoisuuden tilaan ja auttaa sinua harjoittelemaan kehossasi ja mielessäsi hyvää oloa ikään kuin olisit jo siellä.

Video-linkki:

Disclaimer : Please refer to Dr Joe Dispenza's official platform to get real help.https://drjoedispenza.com/Dr Joe Dispenza's New 2025 Quantum Field Meditati...

11/09/2025

Työhyvinvointia tukeva vuorovaikutuskulttuuri

Työyhteisön ilmapiirillä on tutkimustenkin valossa niin häkellyttävän suuri vaikutus työhyvinvointiin, resilienssiin, sitoutuneisuuteen ja työn tekemisen laatuun, että työpaikoilla on varaa ainoastaan hyvään vuorovaikutuskulttuuriin.

Tässä maailmanajassa työssä jaksaminen puhuttaa hyvästä syystä. Työpaikoilla on tehty töitä monenlaisten kuormitustekijöiden ja haasteiden keskellä jo pitkään. Hyvä ilmapiiri on työhyvinvointia ja resilienssiä suojaava voimavara, jota voidaan työpaikoilla vahvistaa silloinkin, kun moneen kuormitustekijään ei pystytä vaikuttamaan. Hyvä vuorovaikutuskulttuuri on yhdessä tietoisesti rakennettava ja sitä pitää johtaa. Huono syntyy yleensä vähän vahingossa ja pikkuhiljaa. Ongelmien ennaltaehkäisy kannattaa, m***a sivuraiteiltakin pääsee takaisin!

Vuorovaikutuskulttuuri, miten meillä kohdataan toiset ja käsitellään asioita, määrittää ilmapiirin ja vaikuttaa mm.

kognitiiviseen suorituskykyyn
avuliaisuuteen
luovuuteen
tuottavuuteen
palvelujen laatuun
sitoutuneisuuteen työpaikkaan
resilienssiin ja työhyvinvointiin
tiimityön onnistumiseen

Käsi ylös, kuka haluaa koittaa suoriutua tämän päivän työelämässä puolella aivokapasiteetilla?

Negatiivisessa stressissä on pohjimmiltaan aina kyse turvattomuuden tunteesta ja pahin stressin aiheuttaja on hankalat ihmissuhteet. Jopa siinä määrin, että lieväkin torjutuksi tulemisen tunne näkyy aivoissa samalla alueella kuin fyysinen kipu. Aivot eivät tee eroa luolan edustan ja toimiston välillä, vaan reagoivat ns. riskiin joutua laumassa ulkokurviin ja tulla syödyksi. Uhan edessä aivot siirtävät resursseja harkintakeskuksesta rajavalvontaan, jolloin looginen ajattelu alkaa häiriintyä, väärinymmärrysten todennäköisyys kasvaa, itsesäätely vaikeutuu, fokus ajautuu helposti sivuraiteille jne. Tämä näkyy koko komeudessaan eräässäkin pysäyttävässä koesarjassa, jossa pelkkä epäkunnioittava puhe heikensi koehenkilöiden kognitiivista suorituskykyä sanatehtävissä ja luovien ideoiden tuottamista jopa 60%, laskuvirheiden huomaamista 43%, muistia 17% ja spontaani avuliaisuuskin väheni 50%. Pelkkä kollegan epäystävällisen kohtelun näkeminen pudotti tuloksia melkein yhtä paljon. Mitä tällaisista luvuista seuraa teidän alanne töissä? Kaiken muun kuormituksen keskellä?

Lisäksi meillä ihmisillä on taipumus ”kostaa” epäoikeudenmukaiselta tuntunut kohtelu, vaikka sitten omasta mielestämme sivistyneesti ja oikeutetusti. Eri puolilla maailmaa ja 17 eri alalla kerätyssä laajassa haastattelututkimuksessa 78% ilmoitti sitoutumisensa organisaatioon heikentyneen huonon kohtelun vuoksi, 48% kertoi näkevänsä sen seurauksena vähemmän vaivaa työssään ja 38% tunnusti tekevänsä työnsä tahallaan aiempaa huonommin. Tutkimukseen osallistuneista 25% myönsi purkaneensa turhautumisensa asiakkaisiin. Vain 12% kuitenkin kertoi vaihtaneensa työpaikkaa huonon kohtelun vuoksi, joten negatiivinen ilmapiiri jää usein vellomaan työyhteisöön. Se, mitä siedetään ja sallitaan, vakiintuu ja leviää.4

Toki jokaisen omat tunnetaidot, joita voi ja kannattaa vahvistaa, sekä yksityiselämän sen hetkiset kuormitustekijät vaikuttavat siihen, kuinka pitkään pystyy säilyttämään oman hyvinvointinsa huonossakin ilmapiirissä. Vuorovaikutuskulttuurin pitäisi kuitenkin olla sellainen, ettei kenenkään normaalit tunnetaidot omaavan ammattilaisen tarvitse uupua ainakaan työssä kasaantuvan tunnekuorman vuoksi tai vaihtaa työpaikkaa voidakseen jossain muualla henkisesti paremmin.

Huono ilmapiiri hiipii työpaikoille usein vähitellen, koska siihen ei ole kiinnitetty ajoissa riittävästi huomiota. On toki olemassa huonoa ihmisten johtamista, todella epäasiallista käytöstä ja sivuraiteille ajautuneita klikkejä. Tämän hetken työelämässä näen kuitenkin työssäni paljon useammin tilanteita, joissa rakenteet ja resurssit eivät vain ole pysyneet muutosten perässä eivätkä enää tue työn hyvin tekemisen edellytyksiä. Vaatimukset eivät ole muuttuneet eikä esiin nostettuja ongelmia ole syystä tai toisesta saatu korjattua, jolloin turhautuminen, epäkunnioituksen tunne ja pahimmillaan arvoristiriidat ovat asettuneet taloksi. Jollei organisaatiolla ja esihenkilöillä ole ilmapiirin johtamisen prosesseja, tavoitteita ja mittareita, fokus suunnataan entistä tiukemmin tuotettavaan tuotteeseen tai palveluun, josta organisaatio ns. tienaa rahansa ja olemisen oikeutuksensa. Negatiivisuus alkaa värittämään ilmapiiriä ja kahvihuoneesta tulee nopeasti paikka, jossa ei pidetä huilitaukoa, vaan laitetaan turhautumisia kiertämään. Parhaat lähtevät pois ja pian alkaa olla vaikea saada sijaisiakaan.

Tilanne on kuitenkin käännettävissä! Ensimmäinen askel on nimetä ja lajitella yhdessä porukalla kuormitustekijät sellaisiin, joihin voidaan työyhteisössä itse vaikuttaa, ja sellaisiin, jotka eivät ole omissa käsissä. Kaikki mahdolliset parannusehdotukset kannattaa toteuttaa välittömästi, sillä jokainen toimintatapojen järkeistäminen ja sujuvoittaminen palauttaa hallinnan tunnetta ja kokemusta kuulluksi tulemisesta.

Hyvä vuorovaikutuskulttuuri on yhdessä tietoisesti rakennettava ja sitä on johdettava.

Hyvän vuorovaikutuskulttuurin ja minkä tahansa (yhteistyö)suhteen rakentaminen alkaa keskinäisestä kunnioituksesta ja hyväntahtoisuudesta. Vain sellaiseen ihmiseen voi luottaa, joka välittää myös toisten hyvinvoinnista ja huomioi oman toimintansa vaikutuksen muihin. Hyvä erotusdiagnostinen kysymys onkin, etkö ymmärrä vai etkö välitä…

Kunnioituksen syvempi merkitys avautuu mielestäni hyvin englanninkielisen sanan respect etymologiasta respicere, katsoa takaisin. Kyse ei ole pokkuroinnista, vaan samanarvoisuudesta ja yrityksestä ymmärtää toisen viestit niin kuin hän tarkoittaa. Epäkunnioittavassa viestinnässähän on kyse itsen korottamisesta ja toisen alentamisesta. Eräs nuori selitti puolestaan hyväntahtoisuuden osuvasti sanoen, että ”jos yritän tehdä ystäviä ja jotenkin tunaroin, saan uuden mahdollisuuden”. Kun aikomus on vilpittömästi toisellekin hyvää haluava, esim. korjaava palaute on helpompi ottaa vastaan.

Yli 20 000 työntekijän haastattelututkimuksessa eri maissa millään lähiesihenkilön toimintatavalla ei ollut yhtä suurta merkitystä alaisille, kuin kunnioittavalla tavalla kohdata heidät. Työntekijät, jotka kokivat esihenkilönsä kohtelevan heitä arvostavasti ja kunnioittavasti, tunsivat olevansa 56% terveempiä kuin ne, jotka kokivat ilmapiirin epäkunnioittavaksi. He myös raportoivat 89% korkeampaa työtyytyväisyyttä, 55% suurempaa sitoutuneisuutta ja 92% parempaa keskittymistä perustehtävään. He jakoivat tietoa 59% todennäköisemmin ja olivat 71% motivoituneempia tekemään parhaansa.

Seuraavalla portaalla rakennetaan yhteistä kieltä ja ymmärrystä siitä, mihin perustehtävässä pyritään, miksi ja miten. Samoin pitäisi jokaisessa työyhteisössä keskustella millaista vuorovaikutuskulttuuria meillä halutaan vaalia ja miten psykologista turvallisuuden tunnetta ja keskinäistä luottamusta konkreettisesti arjessa vahvistetaan ja turvataan. Pelkästään ystävällinen keskustelutyyli riittivät eräässä tutkimuksessa nostamaan psykologista turvallisuuden tunnetta 35%.

Tiimien ja työyhteisöjen psykologisen turvallisuuden tunteen hyötyjä ovat tutkitusti mm. parempi tiimityö, lisääntyvä työtyytyväisyys, tuottavuus, laatu, luovuus, oppiminen, muutosjoustavuus, työhyvinvointi, sitoutuminen, ja asiakastyytyväisyys.

Neljäs porras on resilienssin vahvistamista varten. Oksitosiini on elimistön tuottama ”bonding” – hormoni ja viestinviejä, jota erittyy riittävän turvallisissa ihmissuhteissa ja vuorovaikutustilanteissa, kun yhdessä on mukava olla. Se itsessään vahvistaa yhteistyötä, empatiaa, avuliaisuutta jne. ja puskuroi stressihormoni kortisolin nousua vastaan. Oksitosiini – tasoja mittaamalla on saatu mm. tuloksia, joissa korkean luottamustason organisaatioissa ihmiset raportoivat 74% vähemmän stressiä, 50% parempaa tuottavuutta ja 76% korkeampaa sitoutuneisuutta, kuin epäluottamuksen värittämissä organisaatioissa. Neljäs porras tukee viihtymistä, sitoutumista, hyvinvointia ja resilienssiä, jotta viidennen portaan oppiminen, kehittäminen, ongelmiin tarttuminen, muutosten tekeminen ja haasteiden kohtaaminen tulevat mahdolliseksi.

Kun kaikki edellinen on paikoillaan, yhteistyö toimii, haasteiden kohtaaminen onnistuu ja kuormittavatkin tilanteet on helpompi kestää.

Huumorin paikka yläportailla herättää usein valmennuksissa kysymyksiä, koska sillä myös ns. rikotaan jäätä. Huumori naurattaa vain, kun aikomus on vilpittömästi hyväntahtoinen ja aina ei sekään pelasta. Kuten eräs asiakas kuvasi: ”Edellisessä työpaikassani, n. 50 hengen työyhteisössä, ensimmäisenä työviikkonani pidettiin kaikkien yhteinen palaveri. Esihenkilö keksi, että koska olen porukassa uusi, niin leikitään tällainen kiva ”Kuinka hyvin tunnemme toisemme?”-leikki. Menin leikkiin mukaan, koska arvelin koko homman lähtevän ihan väärällä jalalla liikkeelle, jos nyt kieltäydyn. Leikistä muodostui hauska leikki kaikille muille, sillä hauskintahan koko hommassa oli se, että minä en tuntenut ketään, joten minun oli mahdotonta vastata mihinkään kysymykseen oikein. En ikinä oikein löytänyt paikkaani tästä työyhteisöstä.”

Hyväntahtoinen huumori, yhdessä nauraminen ja yhteisön omat jutut ovat hyvän ilmapiirin yksi selkeä merkki ja kantava voima kuormituksenkin keskellä. Jos nyt mietit oman organisaatiosi kulttuuria ja haluaisit sitä vahvistaa ja kehittää, aloita ensimmäisestä portaasta, älä siis huvitoimikunnan perustamisesta.

Kerro miten me voimme olla avuksi!

Mari

Viitteet löytyvät blogista www.easeltraining .fi

11/09/2025

Itsesäätely on kuin parivaljakon ajamista

Yksi suosikkimetaforani itsensä johtamiselle tulee itämaisesta filosofiasta: ihmistä itseään edustavat vaunut, jota vetää parivaljakko (kaksi hevosta). Toinen hevosista edustaa tunnetta, toinen järkeä. Kuski edustaa metaforassa tietoista mieltä, jonka tehtävänä on oppia ohjaamaan molempia hevosia sopusoinnussa. Jos tunne lähtee hallitsemattomasti vetämään, reaktiot voivat olla impulsiivisia. Jos taas järki vetää liikaa ilman tunneyhteyttä, lopputuloksena voi olla kova tai etäinen toimintatapa. Kun molemmat voimat tunnistetaan ja suunnataan taitavasti, vaunu etenee vakaasti eteenpäin. Hauskana lisänä, modernin valjakkoajon maratonkokeessa kuskin takana seisoo groomi, joka auttaa muistamaan suunnitellun reitin ja tasapainottaa vaunuja vauhdissa ja tiukoissa kaarteissa. Ketkä ovat sinun groomejasi?

Ennen kuin keksit nyt ajatella ajavasi mieluummin yksikkövaljakkoa ja ottavasi ainoastaan järkihevosen vaunujen eteen, se ei valitettavasti onnistu. Ihminen ei tee yhtään valintaa ilman tunteita. Niiden nousemista on myös mahdotonta estää. On vain opittava hallitsemaan mitä sitten tapahtuu. Eräässä haastattelussa Dalai Lamalta kysyttiin, pystyykö hän estämään tunteen nousemisen tietoisuuteen. Hän totesi ettei pysty, m***a Intiassa saattaa olla yksi tai kaksi joogia, jotka ehkä pystyvät. Me tavalliset tallaajat, meditointia harrastavatkin, voimme nyt varmaan lähteä siitä, että koitamme kuulla tunteiden viestit, arvioida niiden tarkoituksenmukaisuus tilanteessa, sekä hillitä ja ohjata käyttäytymistämme.

Itsesäätelytaidoilla on ratkaiseva merkitys omalle hyvinvoinnille ja ihmissuhteille.

Itsesäätely tarkoittaa tiivistetysti oman käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen, tunnereaktioiden, ja mm. stressitason hallintaa sekä omien ajatusten, motivaation ja toiminnan ohjaamista. Itsesäätely edellyttää itsetuntemusta, sillä on vaikea säädellä sellaista, mitä ei itsessään tunnista ja tiedosta.

Oman hyvinvoinnin kannalta olisi hyvä pystyä säätelemään tunteitaan, ajattelemaan ajatuksiaan ja ohjaamaan niitä, sekä hallitsemaan käyttäytymistään haastavissakin tilanteissa. Olisi oltava henkistä joustavuutta, toleranssia ja kykyä palautua kuormituksesta. Olisi oltava taitava hyvien tunne- ja yhteistyösuhteiden rakentamisessa, huomattava vuorovaikutuskatkoksia ja osattava korjata niitä. Ja mitä pikaisemmasta kohtaamisesta on kyse, sen tärkeämpää on, mitä siinä ohikiitävässä hetkessä viestittää toisille. Toisten kanssa olisi pystyttävä olemaan eri mieltäkin ilman, että oma mieli ja kehossa mylläävä tunne sotkee kykyä olla läsnä ja kuulla heidänkin näkökulmia ja tarpeita.

Koska me tunnistamme toisen tunnetiloja saamalla ne omaan kehoomme, haastavat vuorovaikutustilanteet ovat erityisen haastavia. Niissä toiselta tarttuvien tunteiden lisäksi itsessä nousee monenlaisia tunteita ja kehon reaktioita. Niitä on sitten säädeltävä samalla, kun koittaa navigoida tilanteessa, rajata, välttää eskalaatiota, päästä tavoitteeseen, ja myötäsäädellä toisenkin tunnereaktioita.

Autopilotti
Suurimman osan päivästä aivot säästävät resursseja autopilotilla. Tutkijoiden mukaan jopa 95% aivojen toiminnasta on alitajuista, Sillä lopulla 5%:lla sitten koitamme säädellä, harkita, ohjata, oppia, tehdä muutoksia, olla vuorovaikutuksessa… Treenaamaton mieli sortuu kuitenkin äkkiä aiempien kokemusten ja asenteiden värittämiin tulkintoihin ja autopilottireagointeihin, varsinkin stressitason yhtään noustessa. ’

Ajattele aivoja tiekartastona, jossa eniten vuosien varrella juostut reitit ovat moottoriteitä ja, jos kartallasi ei ole Lahtea, sinne on vaikea suunnistaa. Kun jotakin tapahtuu, aivot tekevät pika-arvion tilanteesta aiempien kokemusten ja elämän varrella mukaan tarttuneiden asenteiden ja uskomusten perusteella. Jos marjastaja ja luontovalokuvaaja näkevät metsässä karhun, reaktiot ovat ehkä erilaiset.

Autopilotti nopeuttaa valtavaa tiedonkäsittelyn määrää ja mahdollistaa tietoisen ajattelun suuntaamista oleellisempaan, kuin vaikkapa jokaiseen ääneen, jota ympäristössämme kuuluu. Se on aivan välttämätön myös nopeiden hengissä pysymistä turvaavien reaktioiden kannalta. Saatamme kuitenkin myös lukea toisia ja tilanteita värittyneesti.

Esimerkki
Eräs asiakkaani muotoili kiireiseksi tietämälleen tiimiläiselleen viestin: ”oisko liikaa vaadittu, jos kävisit huoneessani iltapäivällä”. Millaisen tunne- ja asennevärityksen omat aivosi lataavat noihin sanoihin? Sanat itsessäänhän ovat neutraaleja. Hyvä peukalosääntö olisi olettaa tämäkin viesti hyväntahtoiseksi, kunnes toisin todistetaan. Alainen kuitenkin hermostui ja meni esittelemään viestiä kollegalleen. Kolmas henkilö kuuli tuohtuneen keskustelun ja kävi informoimassa esihenkilöä, joka sitten kiiruhti paikalle korjaamaan väärinkäsitystä.

Samassakin tilanteessa eri ihmiset reagoivat mahdollisesti kovinkin eri tavoin. Se, minkä tunteen aivot ensimmäisessä vaiheessa sysäävät liikkeelle kehoon, on kokijalle itselleen looginen seuraus hänen ajattelustaan, mielialastaan, uskomuksistaan, aiemmista vastaavista kokemuksistaan jne. Tunne ei välttämättä ole objektiivisesti katsoen osuvin siinä tilanteessa ja siksi tunnetaitojen vahvistamisen tavoitteena on ”viisas mieli”, tunteiden ja ajattelun yhteispeli.

Yksinkertaistetusti sanottuna aivojen tehtävä on koittaa pitää meitä hengissä ja tunteet ovat siinä hommassa viestinviejiä ja toimintaan yllyttäjiä. Jotakin siis tapahtuu ja aivot tekevät siitä pikatulkintansa. Siitä seuraa viestiketju aivoista kehoon, kemiallinen cocktail ja sen synnyttämä fysiologinen reaktio, jonka aivot sitten tulkitsevat vaikkapa esiintymisjännitykseksi tai innostukseksi. Tunteet tuntuvat kehossa ja yllyttävät toimimaan jollakin tavalla, joka on ainakin aiemmin ollut hyödyllinen.

Positiiviset tunteet motivoivat ja ohjaavat laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen, suuntaamaan energiaa hyvinvointia lisääviin tekemisiin ja hakeutumaan meille merkityksellisten ihmisten seuraan. Epämukavien tunteiden tarkoitus on tuntua epämukavilta, jotta ihminen välttäisi vaaran tai ainakin lopettaisi sen mitä on tekemässä. Suru ja ikävä tuntuvat kurjalle, m***a ne ovat pohjimmiltaan hyviä tunteita, koska ne tarkoittavat, että me rakastamme.

Tietoinen tunnesäätely tapahtuu tietoisen ajattelun ja itsehillinnän avulla. Kun pysähtyy muutamaksi sekunniksi, harkintakeskus ennättää mukaan arvioimaan tilannetta. Siten on mahdollista kuulla tunteen viesti ja saada hallittua omaa käyttäytymistään niin pitkään, että kykenee pohtimaan mistä kaikesta on kyse ja miten valitsee toimia tai olla reagoimatta.

Viisaskin mieli on välillä vaikeuksissa
Kaikki kehoon nousevat tunteet eivät ohjaa hyödyllisellä tavalla, tai ole edes omia. Sen lisäksi, että tunteet siis tarttuvat ihmisten välillä fyysisesti ja johtavat kaikenlaisiin kummallisiin tilanteisiin, tunteet nousevat myös muistoista. Aivot reagoivat tilanteeseen tai jonkun samoihin ja käyttäytymiseen aiemmista kokemuksista käsin. Lisäksi valtavan informaatiomäärän käsittelynopeuden hinta on hutilointi. Aivot pomppaavat pienistä tiedonmurusista isoihin johtopäätöksiin ja oikovat mutkia. Stressitason noustessa harkintakeskus alkaa takkuamaan. Samoin ison tunnepiikin aikana aivot eivät myöskään ota kunnolla vastaan uutta informaatiota, tai se otetaan vastaan niin, että se tukee vallitsevaa tunnetilaa. – Oletko koittanut puhua järkeä umpirakastuneelle? Tunteet ovat siis hyödyllistä informaatiota, m***a ne eivät ole absoluuttinen totuus.

Itsesäätely on taito, joka kehittyy läpi elämän ja sitä voi tietoisesti vahvistaa
Itsesäätely kehittyy lapsuudessa ja nuoruudessa aivojen kypsymisen, kasvatuksen, aikuisten antaman mallin, tunteiden sanoittamisen ja harjoittelun myötä. Aivojen hälytyskeskus, amygdala, alkaa toimia jo kahdeksannella raskauskuukaudella. Otsalohkon etuosa, joka toimii säätely- ja päätöksentekokeskuksena, kypsyy vasta lähempänä 30 vuoden ikää, eikä se meillä aikuisillakaan toimi aina loistavasti. Taitoja voi kuitenkin kehittää läpi elämän, jotta ne palvelisivat paremmin!

Suojaa itseäsi tarpeettomalta negatiivisuudelta
Huomaa, kun jäät negatiiviseen kierteeseen. Pysäytä ja palauta itsesi nykyhetkeen, kun huomaat, että jumitut murehtimaan tulevaa tai harmittelemaan mennyttä ilman, että pyrit oppimaan jotakin. Tässä maailmanajassa on arvokasta myös osata säädellä arjessaan milloin ja mitä lukee, kenen kanssa viettää vapaa-aikaansa, mitä kuuntelee jne. Tuet työpaikalla (ja kotona) omaa ja toisten hyvinvointia kiinnittäessäsi huomiota siihenkin, mitä itse tuot ilmapiiriin. Positiivinen suhtautuminen ja hyvien asioiden huomaaminen ei tarkoita realiteettitajun häviämistä. Pyri keskittymään siihen, mihin voit vaikuttaa.

Kehossa olevan fyysisen tunteen tietoisen vaihtamisen taito on elämässä ja vaativassa vuorovaikutustyössä arvokas tunnesäätelytaito. Työssä tulee tilanteita, joissa on osattava hengitellä edellisen tilanteen tunnelataus pois kehostaan. Siinä ei siis ole kyse tunteen torjumisesta, vaan kehossa pyörimään jäämisen katkaisemisesta. Siihen auttavat esim. ankkurikuvat. Omassa puhelimessani on lastenlasteni kuvat, joiden vilkaiseminenkin jo humpsauttaa mummin oksitosiinihöyryihin. Stressihormoni kortisolin vahvin vastavaikuttaja on rakkaus- ja bonding-hormoni oksitosiini. -Se kääntää tutkijoiden mukaan pelonkin rohkeudeksi!

Panosta positiiviseen!
Eräs HR-päällikkö valmennuksessani kertoi kirjoittaneensa kauppalistan sekaan puolisolleen myös em. ilon aiheita ja ruksanneensa niistä tilauksensa seuraavia. Niitäkin oli puoliso tuonut 😀

Huvittuminen
Sensorinen mielihyvä
Helpotus
Toiveikkuus
Innostus
Uutuudenviehätys
Seesteisyys
Ihasteleva hämmästely
Kiitollisuus
Myötätunto
Kerro miten me voimme olla avuksi!

Mari

11/09/2025

Tunnetaidot ja resilienssi

Resilienssi rakentuu useimpien tutkijoiden mukaan perusluottamuksesta selviytymiseen / oppimiseen / parempaan huomiseen jne. sekä tunnetaidoista: itsetuntemus, tunnesäätely ja itsen ohjaaminen, sekä sosiaaliset taidot. Resilienssi on psyykkistä joustavuutta, uudelleen orientoitumista ja palautumiskykyä, sillä elämään kuuluu kierrepallojakin. Se on sinnikkyyttä istua epämukavissa tunteissa ja keskeneräisissä prosesseissa. Se pitää sisällään valmiuksia kohdata yllättäviä haasteita ja hankalalta tuntuvia vuorovaikutustilanteita menettämättä tasapainoaan. Seuraapas vaikka viikon päivät, kuinka monista potentiaalisen kuormittavista tilanteista selviät hienosti! Yleensä me ihmiset nimittäin huomaamme enemmän omia tunteiden säätelyn puutteitamme kuin taitojamme.

Kun puhun resilienssistä, puhun henkisen hyvinvoinnin suojatekijöistä kohtuullista kuormitusta vastaan. Viime vuosina monenlaisten huolenaiheiden keskellä ulkoa tuleva kuormitus ei ole pysynyt kohtuuden rajoissa. Siksi nyt jos koskaan kannattaa työpaikoilla korjata kaikki ne kuormitusta lisäävät tekijät, jotka työyhteisössä yhdessä pohtien tunnistetaan ja joihin pystytään itse vaikuttamaan. Samoin on tärkeä vaalia omalle hyvinvoinnille tärkeitä asioita, ihmissuhteita, unta ja vapaa-aikaa.

Työyhteisön (ja vaikkapa perheen) resilienssi on samalla tavalla kykyä kohdata yllättäviä tilanteita ja muutoksia ilman, että porukka hukkaa perustehtävänsä tai menettää toimintakykyään, perusturvallisuuden tunnetta ja yhteishenkeä. Työyhteisön resilienssin vahvistaminen tarkoittaa sekä yksilötasolla tunnetaitojen vahvistamista että toimivia rakenteita, hyvää johtamista sekä työhyvinvointia ja työn laadukasta tekemistä tukevan vuorovaikutuskulttuurin vaalimista. Siitä on enemmän toisessa blogissa.

Tunnetaitojen merkitystä työelämässä on tutkittu

Tunnetaidot ovat yhteydessä korkeampaan resilienssiin esimerkiksi sairaanhoitajilla 1 ja poliiseilla 2, joiden työssä yllätyksiä ja kuormittavia tilanteita tulee vastaan joka vuorossa. Tunnetaidot liittyvät tutkitusti mm. työtyytyväisyyteen, työsuoritukseen, fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, tyytyväisyyteen ihmissuhteissa, esimiestyön laatuun, hallinnan tunteen kokemukseen 3 4 5 sekä matalampaan stressitasoon 6. Tunnetaidot ovat myös yhteydessä mm. konfliktien onnistuneeseen käsittelyyn, empatiakykyyn ja tiimitaitoihin 7 . Esihenkilöiden tunnetaidot liittyvät henkilöstönkin kohonneeseen resilienssiin 8. Tunnetaitovalmennusta parikymmentä vuotta Fortune 500 – yrityksille tarjonneen TalentSmartin laajan aineiston perusteella itsetuntemus, itsesäätely, sosiaalinen tilannetaju ja suhteiden rakentamisen taidot määrittävät 58% ihmisten suorituskyvystä työssään alasta ja tehtävistä riippumatta 9.

Tunnetaidot prosessina

Me ”iiseliläiset” laitamme tunnetaitojen osa-alueet portaisiin muistuttamaan siitä, että ne rakentuvat toistensa varaan. On esim. vaikea säädellä sellaisia tunteita ja reaktioita, joita ei itse itsessään vielä tunnista. Itsensä rauhoittamisen taito on oma taiteen lajinsa. Jos ei onnistu omien tunteidensa riittävässä säätelemisessä, moni vuorovaikutustilanne muodostuu haasteelliseksi. Keskellä voimakkaita tunteita on vaikea kuulla toisten viestejä niin kuin he tarkoittavat ja vastata tarkoituksenmukaisesti. Sosiaalinen tilannetaju ja empatiakyky edellyttävät toisten tunteiden ja aikomusten tunnistamista. Koska me tiedämme miltä toisesta tuntuu saamalla hänen tunnetilansa omaan kehoomme, on välttämätöntä tietää, mitkä tunteet ovat omia ja mitkä tarttuneet toiselta. Jotta soppa olisi täydellinen, toisen tunnereaktiot (sanat, käytös, kehonkieli) nostattavat itsessä vastatunteita ja kehon reaktioita. Varsinkin kaikki turvallisuuden tunnetta rikkovat, kuten halveksunta ja epäkunnioitus, piittaamattomuus, hätäännys ja viha, saavat oman kehomme reagoimaan ja aivot fokusoimaan selviytymiseen. Siksi työkseen haastavissa vuorovaikutustilanteissa toimivat ja tunnetason kohtaamista edellyttävää työtä tekevät ovat erityisen lujilla. Niissä on kyettävä sekä säätelemään omia tunteitaan ja toiselta tarttuvia, että tuottamaan omassa mielessä ja kehossaan tilanteisiin tarkoituksenmukaisia tunteita ja toimia rakentavalla tavalla voidakseen myötäsäädellä toisen tunnereaktioita – esimerkiksi rauhoittaa hätääntynyttä tai antaa kiukkuiselle tunne, että hän tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. Ja samalla on pystyttävä vielä tekemään varsinaisen työnsä. Puhutaan vaativasta vuorovaikutustyöstä. Englanniksi käytetään termiä emotion-labor jobs.

Itsen äärelle ajoittainen tietoinen pysähtyminen kannattaa

Kyky ajatella ja arvioida omia ajatuksiaan, uskomuksiaan, asenteitaan ja tunteitaan on oman toiminnan, tunteiden ja stressin säätelytaitojen perusta. Esimerkiksi omasta kokemushistoriasta mukaan tarttuneet uskomukset ja asenteet vaikuttavat siihen, mikä tunne jossakin tilanteessa ensimmäisenä nousee. Käytän simppelinä ajatusleikkinä uskomusten ja asenteiden voimasta mummoa, joka menee metsään marjastamaan ja vastaan tulee karhu. Mikä on mummon todennäköinen reaktio? Entä jos luontovalokuvaaja menee metsään ja näkee sen saman karhun? Tai metsästäjä? – Mitä ”karhuja” tunnistat omassa ajatusmaailmassasi? Jos olet pienen pohdinnan ja itsesi haastamisen jälkeen edelleen samaa mieltä, pidä siitä kiinni. Kunhan tiedostat tulokulmiasi tilanteisiin.

Itsetuntemukseen ja tunnesäätelyyn liittyy keskeisesti omien triggerien ”jäljitystaito”. Jossakin tilanteessa tai tietyn ihmisen seurassa huomaat ehkä reagoivasi yllättävän vahvasti, muttet ihan saa kiinni miksi. Silloin taustalla on yleensä jokin oman historian ”lonkero”, joka tuo nykytilanteeseen tunteita myös aiemmasta. Sitä äkkiä löytää itsensä hämmentävistä tilanteista. Eräs coaching-asiakas purki toistuvaa työtilannetta, jossa oli huomannut ärsyyntyvänsä suhteettomasti kollegan hyvää tarkoittavista auttamisyrityksistä. Lopulta hän alkoi menettää mielenrauhansa jo pelkästä kollegan ajattelemisesta, kunnes tajusi exänsä toimineen kovin samalla tavalla. Oli ex varmasti muistakin syistä, m***a triggeri laantui ja seuraavalla kerralla asiakas oli pystynyt jo suhtautumaan enemmän huumorilla. Kokemushistoriaansa ei pysty muuttamaan, m***a lonkerot nykypäivään haalistuvat, kun ne tunnistaa. Että Sherlock Holmes – hatut päähän ja johtolankojen perään!

Itsetuntemusta on myös tietää omat vahvuutena ja kehityskohteensa, arvopohjansa, ja sellaiset henkilökohtaiset hyvinvointinsa turvatekijät, joista joustaminen pidempään ei ole terveellistä. Missä sinä lataat akkujasi? Listaa kaikki mieleesi tulevat itsellesi tärkeät asiat ja valitse niistä vielä ne, joista et voi neuvotella. Vaali niitä erityisesti.

Listaa myös motivaatiotekijäsi samalla tavalla. Laajasti tutkitun SDT-motivaatioteorian mukaan ihminen motivoituu, kun hän kokee riittävää johonkin kuulumisen tunnetta, autonomiaa ja kompetenssia 10. Mieti mitä niihin sisältyy omalla kohdallasi konkreettisesti? Jos vastaat vaikkapa, että hyvä lähiesihenkilö, erittele tarkemmin millaiset teot, vuorovaikutustyylit jne. tekevät jostakin sinun mielestäsi ”hyvän” esihenkilön. Ja mitä vastauksesi sitten kertoo sinulle itsestäsi ja mm. arvoistasi? Mistä sinun on voitava päättää itsenäisesti, jotta autonomia – tarveämpärisi on riittävän täynnä?

Tunnetaidot kehittyvät läpi elämän ja niitä voi tietoisesti itsessään vahvistaa

Pohjimmiltaan on kyse elämän, ihmisyyden ja itsensä opiskelusta. Tunnetaidot kehittyvät vuorovaikutuksessa toisten kanssa läpi elämän, elokuvia katsoessa ja kirjoja lukiessa, konsertissa ja kannon nokassa itsekseen ajatuksiaan kuunnellessa, töissä ihmisten kanssa, prosessikoulutuksissa, työnohjauksessa, ja toki vaikkapa terapiassa. Tänä mielenterveysongelmien uutisoinnin aikakautena on tärkeä tiedostaa, että kaikki eivät tarvitse psykoterapiaa. Tunnetaitoja vahvistetaan psykoterapiassa, m***a sairauden hoitona. Tunnetaitojen tietoinen vahvistaminen ei ole terapiaa. Työterveydestä on vain muodostunut se, mihin työssä kuormittuvat ohjataan, ja muita vaihtoehtoja ei useinkaan ole tarjolla. Siellä voidaan toki tehdä hyvää ennaltaehkäisevääkin työtä, m***a valitettavan usein hoidetaan seurauksia ja mielletään yksilön sairauden hoidoksi. Työnohjaus puolestaan keskittyy perinteisesti työntekijään, työhön ja työyhteisöön, ja on säästösyistä vieläpä yleensä ryhmämuotoista, jolloin henkilökohtainen itsetuntemuksen ja tunnesäätelytaitojen vahvistaminen jää pinnalliseksi. Oppiminen ja muutos edellyttävät kuitenkin syvällisempää uteliasta pohdiskelua ja tietoisia tunnetason kokemuksia riittävän turvallisessa vuorovaikutuksessa. Työterveyden lyhytpsykoterapian ja työnohjauksen väliin jäävään tyhjiöön on EASEL Trainingissa 1:1 MindGuard Coaching. Tunnetaitovalmennukseen on erityisesti kehitetty kokemukselliset EASEL Ohjaaja ja Leader prosessikoulutukset, joissa on yksilöohjaus osana (pienen) ryhmän prosessia.

Itsetuntemuksen kehittämisessä on kyse lempeästä pohtimisesta, kuka minä olen ja mitä tapahtuu, kun tulen vuorovaikutukseen toisten kanssa eri tilanteissa. Valmista ei yhdessä elämässä tule eikä täydelliseksi kannata pyrkiä, m***a ehkä hitusen taitavammaksi kerta kerralta. On armeliasta ajatella, että me ihmiset taaperramme samoja portaita aina vähän lisää, kun tilanne on uusi. Siinä ne vahvistuvat. Joidenkin tutkijoiden mukaan tunnetaidot ovat huipussaan noin 60-vuotiaalla, että sitä odotellessa, m***a tunnetaitojaan voi ja kannattaa myös tietoisesti treenata, kun haluat sekä menestyä työssäsi, että voida hyvin ja pitää hyvää huolta rakkaistasikin 11 12 13. Jos omien tunnereaktioittesi ymmärtäminen, ajatusten järjestely tai oman kokemushistorian vaikutusten jäljittäminen nykyhetkeen tuntuu työläältä, sitä varten on ammattipalloseiniä ja matkaoppaita, joiden kanssa voit harjoitella sherlockiksi itsekin. Usein muutama coaching-sessio riittää.

Kerro miten me voimme olla avuksi!

Mari

EASEL Trainingin kaikki valmennukset, koulutukset ja verkkovalmennukset yhdistävät tunnetaitovalmennuksen tutkitusti tehokkaita elementtejä ja me myös seuraamme vaikuttavuutta yhdessä asiakkaittemme kanssa heidän haluamallaan tavalla.