Lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto

Yli yhdeksän tunnin yöunet ja univaikeudet 50 vuoden iässä vähentävät odotettavissa olevien työvuosien määrää noin yhdeksällä kuukaudella, selviää yli 70 000 suomalaista kattaneesta seurantatutkimuksesta 😴

"Havaintomme nostavat esiin etenkin alhaisessa sosioekonomisessa asemassa olevien uniterveyden tukemisen ja univaikeuksien hoitamisen tärkeyden keski-iässä", painottaa hankkeen vastuullinen tutkija, unen ja työpsykologian dosentti Saana Myllyntausta.

"Unta kannattaa tukea työelämässä. Esimerkiksi työterveyshuollon tarjoamat unettomuuden hoitoon kohdistetut interventiot ja työpaikoilla toteutetut uniterveyttä edistävät toimenpiteet on todettu aiemmissa tutkimuksissa toimiviksi keinoiksi työikäisten nukkumisen tukemiseen", suosittelee Myllyntausta.

Tutustu arvostetussa Occupational and Environmental Medicine -tiedelehdessä julkaistuun tutkimukseen: https://oem.bmj.com/content/early/2026/08/10/oemed-2025-110766

(EN/FI) The University’s EU-co-funded MSCA COFUND doctoral and postdoctoral programmes organised a joint summer school, at the end of which participants presented their planetary health-related solutions to a panel of judges.

The jury selected the winner group for their presentation on a technology-based solution for fertility and the environmental pollution affecting it.

Photo: Winners of the pitching competition – Oluwafemi Ojo, Nisar Ahmed and Chenxin Chen.

Read more: https://www.utu.fi/en/news/news/the-universitys-cofund-programmes-summer-school-culminated-in-pitch-sessions-addressing

***

Yliopiston EU-osarahoitteiset MSCA COFUND -tohtori- ja tutkijatohtoriohjelmat järjestivät yhteisen kesäkoulun, jonka päätteeksi osallistujat esittivät ratkaisujaan planetaarisen terveyden haasteisiin tuomaristopaneelille.

Voittajaksi tuomaristo valitsi ryhmän, joka esitti idean teknologiapohjaisesta ratkaisusta syntyvyyteen ja siihen vaikuttaviin ympäristösaasteisiin.

Kuvassa voittajajoukkue: Oluwafemi Ojo, Nisar Ahmed ja Chenxin Chen.

🔗 Lue lisää uutisesta: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/yliopiston-cofund-ohjelmien-kesakoulu-huipentui-pitchauksiin-joissa

Tulehdukselliset suolistosairaudet eli IBD-sairaudet, kuten Crohnin tauti ja haavainen paksusuolitulehdus, ovat pitkäaikaisia sairauksia, jotka vaikuttavat potilaiden elämään monella tavalla. Hoidon ja lääkkeiden lisäksi sairaus voi aiheuttaa kustannuksia esimerkiksi työstä poissaolojen ja alentuneen työtehon vuoksi.

Rasmus Rankalan väitöstutkimuksessa selvitettiin, millaisia kustannuksia IBD aiheuttaa potilaille, terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle. Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa sairaalahoitojen ja muiden terveydenhuollon palveluiden kustannuksia, lääkekustannuksia sekä työkyvyn heikkenemisestä aiheutuvia menetyksiä.

Tulosten perusteella IBD aiheuttaa kustannuksia monella eri tavalla. Terveydenhuollon palveluiden ja lääkkeiden lisäksi merkittävä osa sairauden taloudellisesta taakasta liittyy työkykyyn.

Vaikka osalle potilaista kertyy huomattavan suuria kustannuksia, sairauden taloudelliset vaikutukset eivät rajoitu vain tähän pieneen ryhmään, vaan niitä esiintyy laajasti IBD-potilaiden joukossa.

🗓️ LL Rasmus Rankala puolustaa sisätautiopin väitöstään Turun yliopistossa perjantaina 21.8.2026 klo 12.00 (TYKS, T-sairaala, Risto Lahesmaa -sali, Hämeentie 11, Turku).

🔗 Lue lisää: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/vaitos-sisatautioppi-ll-rasmus-rankala

Novo Nordisk Foundation on myöntänyt noin miljoonan euron rahoituksen professori Jukka Westermarckin johtamalle tutkimushankkeelle, jonka tavoitteena on kehittää uudenlaisia pienmolekyylisiä lääkeaihioita ja testata niillä, voisiko yhtä ja samaa proteiinia lääkkeellä estäen vaikuttaa kolmen yleisen taudin etenemiseen: sydämen vajaatoimintaan johtavaan sydänlihaksen paksuuntumiseen, syöpään ja Alzheimerin tautiin.

Hankkeessa etsitään keinoja palauttaa näissä taudeissa vähentyneen PP2A-fosfataasin aktiivisuus normaalien solujen tasolle estämällä sitä sairauksissa poikkeavasti vaimentavaa CIP2A-proteiinia.

Lämmin kiitos rahoituksesta! 🌼

🔗 Lue lisää: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/turun-yliopistoon-noin-miljoonan-euron-innovaatiorahoitus-uuden

(FI/EN) Suomessa kehitetty Huolet hallintaan -ohjelma vähentää lasten ahdistuneisuutta ja parantaa toimintakykyä. Kyseessä on ensimmäinen satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, jossa on osoitettu lasten ohjatun internetpohjaisen kognitiivisen käyttäytymisterapian vaikuttavuus kaksi vuotta hoidon aloittamisesta.

Tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta siitä, että lasten ahdistusoireita kannattaa tunnistaa mahdollisimman varhain esimerkiksi kouluterveydenhuollossa tai perusterveydenhuollossa.

"Koska lapsuusiän ahdistuneisuus on yleistä ja se on yhteydessä muun muassa kouluongelmiin, fyysiseen oireiluun, myöhempään masentuneisuuteen ja itsetuhoiseen käyttäytymiseen, vaikuttaville ja helposti saavutettaville hoitomuodoille on suuri tarve", sanoo tutkimusta johtanut professori Andre Sourander Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

Arviolta 6–18 prosenttia kouluikäisistä lapsista ja nuorista kärsii ahdistuneisuushäiriöstä.

Lue lisää tutkimuksesta:
https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/suomessa-kehitetty-huolet-hallintaan-ohjelma-vahentaa-lasten

***
Finnish intervention programme reduces children's anxiety and improves functional ability. The follow-up of a randomized controlled trial shows that the internet-based Master Your Worries intervention programme for treating children’s anxiety has a long-term effect on the participants. Anxiety symptoms continued to reduce after two years.

The results of the study support the view that children’s anxiety symptoms should be identified as early as possible, for example, through school health services or primary health care.

" As anxiety in childhood is common and is linked to, among other things, problems at school, physical symptoms, later depression and self-harming behaviour, there is a great need for effective and easily accessible forms of treatment,” emphasises principal investigator, Professor Andre Sourander from the Research Centre for Child Psychiatry at the University of Turku.

It is estimated that 6–18 percent of school-age children and adolescents suffer from an anxiety disorder.

Read more :
https://www.utu.fi/en/news/press-release/finnish-intervention-programme-reduces-childrens-anxiety-and-improves-functional

Suomessa kehitetty Huolet hallintaan -ohjelma vähentää lasten ahdistuneisuutta ja parantaa toimintakykyä – vaikutukset näkyvät vielä kahden vuoden kuluttua Laajan satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen jatkoseuranta osoittaa, että lasten ahdistuneisuuden hoitoon kehitetyn Huolet hallintaan -verkkohoito-ohjelman vaikutukset säilyvät pitkään.

Virtsarakkosyöpä on biologisesti monimuotoinen sairaus, jonka ominaisuudet ja lääkevasteet vaihtelevat potilaasta toiseen. Tauti on lisäksi noin neljä kertaa yleisempi miehillä kuin naisilla, minkä vuoksi sukupuolihormonien mahdollista merkitystä virtsarakkosyövässä on tutkittu jo pitkään.

Kimmo Kettusen väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kahta mahdollista tapaa kuvata kasvainten yksilöllisiä ominaisuuksia. Potilaiden kasvaimista kasvatetuilla soluilla testattiin useiden syöpälääkkeiden vaikutuksia. Lisäksi kasvaimista, kasvaimettomasta rakkokudoksesta ja verestä mitattiin steroidihormoneja ja tutkittiin hormonien aineenvaihduntaan liittyvien geenien toimintaa.

Potilasperäisten solujen lääkevasteet vaihtelivat, mikä osoitti, että toiminnallinen lääketestaus voi tuoda esiin potilaskohtaisia eroja. Kaikki soluviljelmät eivät kuitenkaan vastanneet alkuperäistä kasvainta.

Hormonimittaukset osoittivat, että sekä virtsarakkokasvaimissa että kasvaimettomassa rakkokudoksessa oli erittäin vähän voimakkaasti vaikuttavia miessukupuolihormoneja eli androgeeneja. Dihydrotestosteronia ei useimmissa kudosnäytteissä voitu mitata lainkaan, ja testosteronipitoisuudet olivat hyvin matalat.

Tulokset tukevat potilasperäisten solujen jatkotutkimusta geenitutkimuksia täydentävänä menetelmänä, m***a korostavat samalla solumallien huolellisen varmistamisen ja kliinisen arvioinnin tarvetta.

Hormonitulokset viittaavat siihen, etteivät jo kehittyneet virtsarakkokasvaimet yleensä ole riippuvaisia suurista paikallisista androgeenimääristä samalla tavoin kuin esimerkiksi eturauhassyöpä. Hormonit voivat silti vaikuttaa syövän syntyyn, erilaistumiseen tai uusiutumiseen.

🗓️ LL Kimmo Kettunen puolustaa patologian väitöstään Turun yliopistossa perjantaina 21.8.2026 klo 13.15 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku). Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta.

🔗 Lue lisää: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/vaitos-patologia-ll-kimmo-kettunen

Our immune system is equipped with “brakes”, known as immune checkpoint molecules. Some of these brakes are found on immune cells called T cells and help prevent the immune system from causing an accident by overreacting and damaging healthy tissues.

When cancer arises, however, these brakes constitute a challenge because T cells need to recognize the threat and press their “gas pedals”, known as immune co-stimulatory molecules. Cancer cells, together with other cells in the tumor microenvironment, know how to switch on red lights that activate these brakes, effectively preventing T cells from reaching and eliminating the tumor. 🛑

Immune checkpoint blockade is a form of immunotherapy designed to release these brakes. This has transformed the treatment of several cancers, including melanoma.

👉 Eleftheria Maranou's dissertation investigated why some melanomas successfully evade the immune system and therefore resist immune checkpoint therapy. The research focused on uveal melanoma and cutaneous melanoma.

The findings of the research show that resistance to cancer immunotherapy is not determined solely by cancer cells themselves, but also by metabolic processes taking place within the tumor microenvironment and by the interactions between different immune cells. Proteins called adipophilin and CD74 were identified as previously underappreciated regulators of these processes.

🗓️ MSc Eleftheria Maranou defends the dissertation in Immunology at the University of Turku on 21 August 2026 at 12.00 (University of Turku, Medisiina C, Osmo Järvi Auditorium, Kiinamyllynkatu 10, Turku). The audience can also participate in the defence remotely.

🔗 Read more: https://www.utu.fi/en/news/events/dissertation-defence-immunology-msc-eleftheria-maranou

Planetary Health Symposium kokosi maanantaina 10.8. monitieteisen joukon tutkijoita puhumaan planeetan ja ihmisten terveydestä sekä niiden riippuvuussuhteista.

Symposiumin puheenvuorot käsittelivät muun muassa planetaarisen muutoksen ja kestävän kehityksen ajureita, planetaariseen hyvinvointiin liittyviä terveysuhkia sekä ruokaa ja ruoantuotantoa.

Symposiumin järjestivät yliopiston MSCA COFUND -ohjelmat SYS-LIFE, IMMUFELLOW, UTU-GreDiT, TIES 1&2 ja HAIF. Pääkoordinaattorina toimi SYS-LIFE.

Lue lisää uutisesta:

Planetaarisen terveyden symposiumissa pureuduttiin ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnin kytköksiin Yliopiston COFUND-ohjelmien yhdessä järjestämä Planetary Health Symposium kokosi monitieteisen joukon tutkijoita puhumaan planeetan ja ihmisten terveydestä sekä niiden riippuvuussuhteista.

Every second, billions of cells in our bodies are quietly taking out the trash. Worn-out proteins, damaged cell structures, and other unwanted material are collected, broken down, and recycled so their building blocks can be used again. This cellular recycling system, known as autophagy, is essential for keeping our cells healthy throughout life.

Mauricio Ramm's dissertation explored one of the proteins involved, called Rab24, and investigated how cells regulate their recycling machinery.

The first part of his research focused on compounds that influence autophagy. He found that some drugs originally developed for completely different purposes can also affect cellular recycling.

Next, he investigated where Rab24 is found in the body. The results showed that Rab24 is not equally important everywhere: its abundance varies between organs, changes during development, and differs markedly between different cancers.

Finally, Ramm investigated how Rab24 functions inside cells. He discovered that Rab24 interacts with a molecular "bridge" that helps bringing recycling compartments and the cell's recycling centres together so they can fuse, which allows their contents to be broken down and recycled.

🗓️ MSc Mauricio Ramm defends the dissertation in Medical Biochemistry and Genetics titled “Autophagy and Rab24 in Health and Disease” at the University of Turku on 21 August 2026 at 12.00 (University of Turku, Main Building, Tauno Nurmela Hall, Turku).

🔗 Read more: https://www.utu.fi/en/news/events/dissertation-defence-medical-biochemistry-and-genetics-msc-mauricio-ramm

Parkinson's disease symptoms such as shaking, stiffness, and slower movements happen because certain brain cells that produce dopamine, a chemical that helps control movement, gradually stop working and die.

Imran Waggan's dissertation looked at a different part of the brain's chemistry that is closely connected to dopamine: a receptor called the adenosine A2A receptor.

The A2A receptor sits right next to dopamine receptors in the striatum. Because these two receptor types work so closely together, A2A receptors are seen as a promising target for future Parkinson's treatments.

Using PET imaging, Waggan's research measured receptor levels in the brains of people with Parkinson's disease and compared them to healthy individuals. Three main things were discovered:
🔵 Briefly stopping Parkinson's medication did not change A2A receptor levels in putamen and pallidum, important regions in Parkinson's pathology. This suggests that the medication's short-term effect on this receptor is more limited.
🔵 Receptor levels were not the same across all stages of the disease. This tells us that these receptors change dynamically as the disease develops, rather than simply increasing or decreasing.
🔵 Changes in A2A receptors were also detected outside the striatum. This points to a possible connection between this receptor system and inflammation processes in the brain.

🗓️ MBBS, MSc Imran Waggan defends the dissertation in Clinical Neurosciences at the University of Turku on 21 August 2026 at 12.00 (University of Turku, Medisiina D, Lauren 2 hall, Kiinamyllynkatu 10, Turku). The audience can also participate in the defence remotely.

🔗 Read more: https://www.utu.fi/en/news/events/dissertation-defence-clinical-neuroscience-mbbs-msc-imran-waggan