Lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto

Arttu Reinholmin väitöskirjassa tutkittiin SARS-CoV-2- ja lintuinfluenssavirusrokotteiden aikaansaamaa vasta-aine- ja soluvälitteistä immuunivastetta.

SARS-CoV-2-rokotteiden osalta immuunivasteen kehittymistä ja säilymistä seurattiin pitkällä aikavälillä useita Omikron-alavariantteja vastaan eri tehosterokotteen saaneilla terveydenhuollon ammattilaisilla. Lintuinfluenssavirusrokotteen osalta tutkittiin kahden rokotuksen perussarjan aikaansaamaa immuunivastetta riskiryhmäläisissä, kuten eläinlääkäreissä.

Väitöskirjatutkimuksessa osoitettiin, että molemmat rokotteet saavat aikaan rokotetuissa henkilöissä vasta-ainetasojen nousua. Tasot säilyivät korkealla useita kuukausia ja vasta-aineet kykenivät laaja-alaisesti neutraloimaan eri SARS-CoV-2- tai lintuinfluenssavirusvariantteja.

Kummankin viruksen kyky mutatoitua nopeasti on ollut niiden olemassaolon ajan haaste rokotesuojaavuuden kannalta. Erityisesti SARS-CoV-2:n Omikron-alavariantit ovat olleet tehokkaita hankitun immuniteetin kiertämisessä, mikä näkyi myös väitöskirjan aineistossa lisääntyneinä läpimurtoinfektioina.

Väitöskirjan tulosten perusteella rokotteiden päivittäminen uusia variantteja käyttäen onkin välttämätöntä, jotta hankittu immuniteetti säilyy suojaavana myös uudempia variantteja vastaan. Hyvissä ajoin rokottamalla voidaan varautua myös tulevia variantteja vastaan.

🗓️ FM Arttu Reinholm puolustaa virusopin väitöstään Turun yliopistossa perjantaina 26.6.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Säätiö-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).

Lue lisää: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/vaitos-virusoppi-fm-arttu-reinholm

Keski-iän insuliiniresistenssi altistaa tapahtumamuistin heikkenemiselle myöhäisiässä, osoittaa 20 vuoden seurantatutkimus.

"Tuloksemme insuliiniresistenssin vaikutuksesta muistin heikkenemiseen viittaa insuliiniresistenssin ja Alzheimerin taudin yhteyteen", kertoo väitöskirjatutkija Elina Pietilä.

Tutkijoiden mukaan keski-iän insuliiniresistenssin ehkäisy ja hoito voivat ehkäistä muistin heikentymistä ja muistisairausriskiä vanhuusiässä.

Insuliiniresistenssi liittyy usein tyypin 2 diabetekseen, diabeteksen esiasteeseen ja keskivartalolihavuuteen.

👉 Lue lisää: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/keski-ian-insuliiniresistenssi-ennustaa-muistin-heikkenemista

Pään ja kaulan alueen limakalvosyöpää voidaan hoitaa leikkauksella, sädehoidolla, solunsalpaajilla tai uudemmilla hoidoilla, kuten elimistön puolustusjärjestelmää aktivoivilla immunologisilla hoidoilla. Eri hoitomuotojen oikea-aikainen yhdistäminen voi parantaa potilaiden ennustetta, m***a hoidon valintaa ohjaavia tekijöitä tunnetaan kuitenkin edelleen puutteellisesti.

Anna-Riina Koskenniemi tutki väitöskirjassaan kasvaimen ominaisuuksia, joiden avulla pään ja kaulan alueen syöpähoitoja voitaisiin tulevaisuudessa kohdentaa paremmin. Hän etsi hoitovastetta ennustavia tekijöitä sekä itse syöpäsoluista että kasvaimen lähiympäristöstä, erityisesti immuunipuolustuksen reaktiosta.

Lisäksi hän tarkasteli muun muassa syöpäsoluja tunnistavia T-soluja ja PD-L1-proteiinia, joka liittyy kasvaimen kykyyn säädellä immuunivastetta sekä sitä, miten kemosädehoito vaikuttaa kasvaimen immuuniympäristöön.

Tutkimuksessa todettiin, että ennen hoitoja kasvaimessa todettu nekroosi eli kuolio liittyi huonompaan vasteeseen kemosädehoidolle. Tekoälypohjainen menetelmä osoittautui toimivaksi kasvainnekroosin tunnistamisessa. Lisäksi havaittiin, että kemosädehoito voi muuttaa kasvaimen lähiympäristöä myös epäsuotuisaan suuntaan. Osa immuunivasteen piirteistä liittyi myös siihen, miten hyvin kasvain vastasi kemosädehoitoon.

🗓️ LL Anna-Riina Koskenniemi puolustaa biolääketieteen väitöstään Turun yliopistossa keskiviikkona 24.6.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).

Lue lisää: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/vaitos-biolaaketiede-ll-anna-riina-koskenniemi

Iina Ryhtä tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan fyysisen aktiivisuuden merkitystä naisten hyvinvoinnille raskauden ja synnytyksen jälkeen. Tutkimuksessa selvitettiin liikuntainterventioiden vaikuttavuutta virtsankarkailuun, fyysiseen aktiivisuuteen ja elämänlaatuun.

Tulokset osoittivat, että liikunnalla on keskeinen rooli erityisesti virtsankarkailun ehkäisyssä ja oireiden lievittämisessä. Raskaudenaikainen liikunta voi vähentää synnytyksen jälkeisen virtsankarkailun riskiä, ja tutkimukseen osallistuneilla naisilla oireet vähenivät synnytyksen jälkeen liikuntainterventioiden myötä. Myös naisten fyysinen aktiivisuus lisääntyi.

Naisten terveys on keskeinen osa kansanterveyttä, m***a raskauden ja synnytyksen jälkeisen hyvinvoinnin tukemiseen on edelleen rajallisesti vaikuttavia keinoja.

"Neuvolajärjestelmästä huolimatta naiset voivat kokea jäävänsä yksin hyvinvointiaan koskevissa asioissa, varsinkin synnytyksen jälkeen. Esimerkiksi tukea liikkumisen aloittamiseen tai jatkamiseen kaivataan lisää", Ryhtä sanoo.

🗓️ TtM Iina Ryhtä puolustaa hoitotieteen väitöstään torstaina 25.6.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku). Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta.

Lue lisää: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/vaitos/vaitos-liikunta-tukee-naisten-hyvinvointia-raskauden-aikana-ja-synnytyksen

(FI/EN) Dentalian Arje Scheinin -salissa järjestettävässä Planetary Health -symposiumissa kuullaan mielenkiintoisia puheenvuoroja planetaarisesta terveydestä: mitä planetaarinen terveys on, miksi se on tärkeää ja mitkä ovat planetaarisen muutoksen tärkeimmät tekijät. Lisäksi kuullaan esimerkkejä nykyisistä ja tulevista haasteista sekä yrityksistä vastata niihin.​

Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille - ilmoittauduthan etukäteen!

Tilaisuuden järjestävät yliopiston COFUND-ohjelmat (SYS-LIFE, IMMUFELLOW, UTU-GreDiT, TIES 1&2 ja HAIF); pääkoordinoijana toimii SYS-LIFE-ohjelma (lääketieteellinen tiedekunta).

Lisätietoa ja ohjelma: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/planetary-health-symposium

***

The Planetary Health Symposium, held in the Arje Scheinin hall at Dentalia, will feature interesting presentations on planetary health: what planetary health is, why it is important, and what the key drivers of planetary change are. In addition, examples of current and future challenges and efforts to address them will be presented.

The event is open to anyone interested – please register in advance.

The event is organised by the University's COFUND programmes (SYS-LIFE, IMMUFELLOW, UTU-GreDiT, TIES 1&2, and HAIF); the main coordinating programme is SYS-LIFE (Faculty of Medicine).

More information and symposium programme: ​https://www.utu.fi/en/news/events/planetary-health-symposium

Tuoreessa laadullisessa tutkimuksessa tutkittiin nuorten ongelmalliseen kannabiksen käyttöön liittyvää hoitoon hakeutumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Ongelmallisella käytöllä viitataan sellaiseen käyttötapaan, joka johtaa sosiaalisiin tai terveydellisiin ongelmiin yksilön ja/tai yhteiskunnan tasolla.

"Aiemman tutkimuksen perusteella jopa joka kolmas kannabista käyttävistä nuorista oli harkinnut käytön vähentämistä tai lopettamista viimeisen puolen vuoden aikana. Kuitenkin harva hakeutuu ammattilaisen avun piiriin", kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Jasmin Lostedt.

Tutkimuksessa selvisi, että hoitoon hakeutumiseen liittyviä edistäviä ja estäviä tekijöitä olivat nuorten kyvykkyys, tietoisuus, stigma ja priorisointi.

Lue lisää tutkimustiedotteesta: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/harva-kannabista-kayttavista-nuorista-hakeutuu-hoitoon-ongelmallisen

Iäkkäiden ja vaikeimmin vammautuneiden MS-potilaiden toimintakyvyn heikkenemistä voidaan hidastaa lääkehoidolla. Tuoreen tutkimuksen mukaan okrelitsumabi-lääkitys tukee potilaiden toimintakykyä ensisijaisesti etenevässä MS-taudissa. Ensisijaisesti etenevä MS-tauti on tämän neurologisen sairauden muoto, johon on vain vähän hoitoja.

– Havainto tukee ajatusta, että okrelitsumabihoitoa tai muuta vastaavaa B-valkosoluihin vaikuttavaa hoitoa voidaan käyttää myös vaikeimmin vammautuneilla MS-potilailla, sanoo Turun yliopiston neuroimmunologian professori, InFLAMES-ryhmänjohtaja Laura Airas.

Airas on Lancet-tiedelehdessä julkaistun kansainvälisen tutkimuksen toinen kirjoittaja. Tutkimuksessa oli mukana yli 1000 potilasta 22 maasta.

Lue lisää tästä tärkeästä tutkimuksesta:

Lääkehoito hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä myös pitkälle edenneessä MS-taudissa Iäkkäiden ja vaikeimmin vammautuneiden MS-potilaiden toimintakyvyn heikkenemistä voidaan hidastaa lääkehoidolla.

Suomen Akatemia myönsi Turun yliopistoon lähes 17 miljoonaa euroa akatemiahankkeisiin ja akatemiatutkijoille. ✨

Yhdeksälle tutkijalle myönnettiin akatemiatutkijan rahoitus ja 21 tutkijaa sai rahoituksen akatemiahankkeeseen.

Onnittelut kaikille rahoituksen saaneille ja lämmin kiitos Suomen Akatemia myöntämästänne tuesta! ❤️

👉 Katso uutisestamme rahoituksen saaneet tutkijat ja tutkimusaiheet: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/suomen-akatemialta-turun-yliopistolle-lahes-17-miljoonaa-euroa

Systeeminen skleroosi ja paikallinen skleroderma eli morfea ovat autoimmuunisairauksia, joille on ominaista sidekudoksen lisääntyminen kudoksissa. Saara Kortelaisen väitöstutkimus tarjoaa näistä ensimmäisen laajan kokonaiskuvan Suomessa.

Tutkimuksessa havaittiin, että systeemisen skleroosin ilmaantuvuus kasvoi Suomessa vuosina 1999–2018. Kasvu selittyy pääosin aiempaa herkemmillä luokittelukriteereillä. Myös Suomessa sairaus on yleisempi naisilla kuin miehillä.

Systeemisessä skleroosissa perussairaus oli merkittävin kuolinsyy, ja erityisesti sydän- ja keuhkoperäiset komplikaatiot korostuivat. Naisten 10 vuoden eloonjäämisennuste oli merkitsevästi parempi kuin miesten.

Morfean osalta havaittiin kaksi ilmaantuvuushuippua: lapsuudessa ja keski-iässä. Myös morfea oli yleisempi naisilla kuin miehillä. Ilmaantuvuudessa ei todettu muutosta vuosina 2005–2020.

Systeemisen skleroosin ja morfean samanaikainen esiintyminen oli harvinaista, eikä morfeapotilailla todettu lisääntynyttä syöpäriskiä. Metotreksaatti ja valohoito osoittautuivat tehokkaiksi hoitomuodoiksi valikoiduilla potilailla.

🗓️ LL Saara Kortelainen puolustaa sisätautiopin väitöstään Turun yliopistossa keskiviikkona 17.6.2026 klo 12.00 (TYKS T-sairaala, Risto Lahesmaa-sali, Hämeentie 11, Turku). Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta.

Lue lisää: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/vaitos-sisatautioppi-ll-saara-kortelainen

Hoitotieteen laitos järjesti yhdessä Hoitotieteiden tutkimusseura HTTS r.y.:n kanssa ​​XIX Kansallisen hoitotieteellisen konferenssin Turun yliopistossa 9.–10.6.

Kahden vuoden välein järjestettävän konferenssin teemanaksi oli tänä vuonna valittu ”Vaikuttavaa välittämistä”. Hoitotieteen laitoksen johtaja Anna Axelin avasi avauspuheenvuorossaan teeman tausta-ajatusta: resurssitehokkuutta niukkuuden aikana, unohtamatta kuitenkaan välittämistä.

Konferenssin ensimmäisessä pääluennossa kuultiin professori Olga Yakushevaa Johns Hopkins School of Nursing -yliopistosta Yhdysvalloista. Yagusheva painotti luennossaan tarvetta paradigman muutokselle: hoitajat tulisi nähdä sijoituksena, joka tuottaa organisaatiolle arvoa, eikä vain työkustannuksena, josta voi säästää.

Lue lisää uutisesta:

XIX Kansallinen hoitotieteellinen konferenssi kokosi suomalaiset hoitotieteilijät Turkuun Hoitotieteen laitos järjesti yhdessä Hoitotieteiden tutkimusseura HTTS r.y.:n kanssa ​​XIX Kansallisen hoitotieteellisen konferenssin...