Humanistinen tiedekunta - Turun yliopisto

Humanistinen tiedekunta - Turun yliopisto Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan kahdessa laitoksessa tarjotaan laadukasta opetusta ja tehd Tutkimuksen painoaloja ovat mm.

Humanistinen tiedekunta on perustettu vuonna 1920 ja se on vanhin Turun yliopiston kuudesta tiedekunnasta.Tiedekunta koostuu kahdesta laitoksesta, joissa tehdään korkeatasoista ja monitieteistä tutkimusta. eri kielten ja kulttuurien tutkimus sekä historiallisen, kielellisen, kulttuurisen, taiteellisen, yhteiskunnallisen ja sukupuolitetun vuorovaikutuksen tutkimus. Tiedekunta tarjoaa laadukasta opetusta kieli- ja käännöstieteissä, historia-aineissa sekä kulttuurin ja taiteiden tutkimusta harjoittavissa aineissa. Monipuolinen humanistinen koulutus avaa opiskelijoille runsaasti mahdollisuuksia ja uravaihtoehtoja. Tiedekunnan opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden kansainväliset yhteydet ovat vilkkaat ja tiedekunnan kansainväliset maisteriohjelmat houkuttelevat Turkuun opiskelijoita ympäri maailmaa.

Miksi meidän pitäisi lukea enemmän? Entä miten johdattaa lapset ja nuoret kirjallisuuden maailmaan? 🎧 Kuuntele Tiedelinj...
07/10/2026

Miksi meidän pitäisi lukea enemmän? Entä miten johdattaa lapset ja nuoret kirjallisuuden maailmaan?

🎧 Kuuntele Tiedelinja-podcastimme uusin jakso, jossa psykologian professori Johanna Kaakinen, yleisen kirjallisuustieteen yliopistonlehtori Aino Mäkikalli ja opettajankoulutuslaitoksen yliopistonlehtori Juli-Anna Aerila keskustelevat lukemisen merkityksestä.

Jakso on tallenne livepodcastista, joka kuultiin Turun kirjamessuilla.

🎙️ Kuuntele jakso käyttämästäsi podcast-palvelusta tai sivuiltamme: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Yleisö pääsi seuraamaan Turun yliopiston Tiedelinja-podcastia livenä Turun kirjamessuilla! 🙌Livepodcastissa tutkijat Joh...
04/10/2026

Yleisö pääsi seuraamaan Turun yliopiston Tiedelinja-podcastia livenä Turun kirjamessuilla! 🙌

Livepodcastissa tutkijat Johanna Kaakinen, Aino Mäkikalli ja Juli-Anna Aerila keskustelivat lukemisen merkityksestä ja tavoista innostaa erityisesti lapsia ja nuoria kirjallisuuden pariin. Keskustelun juonsi Rosa Lampela.

Juli-Anna Aerila pohti keskustelussa, voisimmeko lanseerata hyötylukemisen käsitteen hyötyliikunnan rinnalle. ”Liikunnan aloittamiseen löytyy paljon vinkkejä, m***a lukuharrastuksen aloittamiseen ei niinkään”, hän totesi.

Aino Mäkikalli huomautti, että lukion kirjallisuuden opetus keskittyy pitkälti kirjallisuuden analysointiin ja tulkintaan, vaikka monelle lukijalle keskeistä on, miten kirjallisuus resonoi meissä itsessämme. ”Se ei ole vain päättelyä, vaan myös tunnetta.”

”Lukutaito on lopulta demokratian perusta. Lisäksi se kehittää kykyämme unelmoida ja luoda tulevaisuuskuvia, mistä emme varmasti halua luopua”, huomautti Johanna Kaakinen.

Kiitos kaikille mielenkiintoisesta keskustelusta! Livepodcastin tallenne julkaistaan ensi viikolla.

Tiesitkö, että monia eksoottisia eläimiä on aiemmin käännetty suomen kielelle metsä-alkuisina? ”Esimerkiksi gasellista t...
03/10/2026

Tiesitkö, että monia eksoottisia eläimiä on aiemmin käännetty suomen kielelle metsä-alkuisina?

”Esimerkiksi gasellista tuli metsävuohi ja viiriäisestä metsäkana”, kertoo dosentti Harri Uusitalo.

Tiedekunnassamme on parhaillaan käynnissä useita tutkimuksia, jotka keskittyvät metsän merkitykseen.

”On todella hienoa, että yhteiskunnassa on nyt paljon metsäkeskustelua, ja että saamme siihen lisää humanistisia näkökulmia”, sanoo kirjallisuudentutkija Maarit Soukka.

👉 Lue Aurora-lehtemme artikkelista käynnissä olevista metsätutkimuksista: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/aurora/puhetta-metsista-nain-metsat-ovat-elaneet-kielessa-lapi-vuosisatojen

Monikielisyyttä, diskursseja ja kohtaamisia Mannheimissa 💫Saksan kielen väitöskirjatutkija Marja Rautajoki kirjoittaa Pu...
01/10/2026

Monikielisyyttä, diskursseja ja kohtaamisia Mannheimissa 💫

Saksan kielen väitöskirjatutkija Marja Rautajoki kirjoittaa Puheenvuoro-palstalla konferenssimatkastaan Mannheimiin.

Leibniz-Institut für Deutsche Sprache (IDS) -instituutin vuosittainen IDS-Jahrestagung-konferenssi on yksi saksan kielen tutkimuksen tärkeimmistä kansainvälisistä tapahtumista. Mannheimiin kokoontui noin 300 tutkijaa ja asiantuntijaa yli 20 maasta keskustelemaan saksan kielen asemasta, käytöstä ja kehityksestä Euroopassa.

Rautajoen väitöskirja käsittelee alustatyön moniäänistä keskustelusta EU:n talous- ja kulttuurialueella.

Lue koko Puheenvuoro: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/puheenvuoro/monikielisyytta-diskursseja-ja-kohtaamisia-mannheimissa

Miten tutkimuksesta kerrotaan kiinnostavasti? Tule kuulemaan esimerkkejä tiedeviestinnästä 21.10.!Aivotutkija Katri Saar...
29/09/2026

Miten tutkimuksesta kerrotaan kiinnostavasti? Tule kuulemaan esimerkkejä tiedeviestinnästä 21.10.!

Aivotutkija Katri Saarikivi, filosofian tutkija Jani Sinokki sekä LUMA-keskuksen johtaja Pasi Nurmi ja projektitutkija Sanna Launiainen kertovat kokemuksistaan tiedeviestijöinä, pohtivat, millaisia mahdollisuuksia viestintä tarjoaa tutkijoille ja tutkimukselle ja tarjoavat konkreettisia esimerkkejä eri toteutustavoista.

Ilta jatkuu LUMA-keskuksen järjestämässä Tiedeillassa, jonka teemoja ovat tällä kertaa tiedelukutaito, pelien tietosuoja, virheiden kautta oppiminen sekä puheella piirtäminen.

Tiedeviestintää käytännössä 21.10. klo 16 alkaen:
🕓 klo 16.00 Minun tarinani tiedeviestinnästä -keskustelutilaisuus (Turun yliopisto, päärakennus)
🕓 klo 18.00 Tiedeilta (Turun yliopisto, Natura, 2. krs)

Tervetuloa mukaan koko iltaan tai osaan ohjelmasta! Ohjelma on avoin kaikille kiinnostuneille.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan:
https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tiedeviestintaa-kaytannossa

Tiesitkö, että pyhimykset olivat keskiajan suomalaisille tärkeitä lähimmäisiä?Sunnuntaina 4.10. Turun kirjamessuilla kes...
28/09/2026

Tiesitkö, että pyhimykset olivat keskiajan suomalaisille tärkeitä lähimmäisiä?

Sunnuntaina 4.10. Turun kirjamessuilla keskustellaan suomalaisesta pyhimyskulttuurista sekä Pyhästä Birgitasta. Mukana keskustelemassa ovat tutkijat Anna-Stina Hägglund, Sofia Lahti ja Marika Räsänen. Keskustelun juontaa Turun yliopiston rehtori, kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen.

Aihetta käsitellään kahden tuoksen kautta:

🟣 Uutuusteos "Pyhimys naapurissa. Kuinka uskoa elettiin ja koettiin keskiajan Suomessa" (Gaudeamus 2026). Teoksen ovat kirjoittaneet Sari Katajala-Peltomaa, Anna-Stina Hägglund, Sofia Lahti ja Marika Räsänen

🟣 Toinen teos on viime vuonna julkaistu Lahden ja Hägglundin toimittama "Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa" (SKS)

Tule seuraamaan keskustelua Pysäkki-lavalle klo 10.30-10.50!

https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/pyhimykset-olivat-keskiajan-suomalaisille-tarkeita-lahimmaisia

Tervetuloa kirjamessuille kuuntelemaan Tiedelinja-podcastia livenä!Livepodcastia voi tulla seuraamaan Turun kirjamessuje...
28/09/2026

Tervetuloa kirjamessuille kuuntelemaan Tiedelinja-podcastia livenä!

Livepodcastia voi tulla seuraamaan Turun kirjamessujen Risteys-lavalle sunnuntaina 4. lokakuuta klo 14.30.

Tutkijat Johanna Kaakinen, Aino Mäkikalli ja Juli-Anna Aerila keskustelevat lukemisen merkityksestä ja tavoista innostaa lapsia ja nuoria kirjallisuuden pariin. Keskustelun juontaa Rosa Lampela.

👉 Lue lisää: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/turun-yliopisto-tuo-kirjamessuille-tiedelinja-livepodcastin

Nähdään kirjamessuilla! 😊

Turun Kaupunginteatterin näytelmä Seili kertoo ajanjaksosta, jolloin saari toimi naisten mielisairaalana. Teatterin ja T...
25/09/2026

Turun Kaupunginteatterin näytelmä Seili kertoo ajanjaksosta, jolloin saari toimi naisten mielisairaalana. Teatterin ja Turun yliopiston yhteinen Tieteen lava kutsui kolme tutkijaa pohtimaan, mitä Seili kertoo naisten asemasta sekä mielenterveyden hoidosta menneinä vuosisatoina.

Näytelmän ohjaaja ja toinen käsikirjoittaja Mikko Kouki kutsui lavalle emeritaprofessorimme Kirsi Vainio-Korhosen, mielenterveyden tutkimuksen dosentin Kaisa Mishinan sekä lääketieteellisen historian opettajamme Ulla Ahlmén-Laihon avaamaan näytelmän teemoja.

Keskustelussa nousee esiin myös kiinnostava kysymys: mitä sellaisia sokeita pisteitä omassa ajassamme mahtaa olla, joita tulevaisuudessa ihmetellään tai pidetään väärinä?

🎥 Keskustelun tallenne on nyt katsottavissa Avoimessa Areenassa
https://areena.yle.fi/1-78608745

Naisten historiaan sekä kirjoittamisen kulttuurihistoriaan erikoistunut yliopistonlehtori, dosentti Maarit Leskelä-Kärje...
15/09/2026

Naisten historiaan sekä kirjoittamisen kulttuurihistoriaan erikoistunut yliopistonlehtori, dosentti Maarit Leskelä-Kärjen uusi teos kertoo Minna Krohnin tarinan 💫

”Pääskysen laulu ja hiljaiset surut” on kirja äideistä ja tyttäristä, eletystä elämästä, sairauksista ja kuolemasta, muistoista ja muistamisesta yli sadan vuoden ajalta.

Minna Krohn (1841–1917) oli opettaja ja Helsingin ensimmäisen suomalaisen tyttökoulun johtaja, Julius Krohnin puoliso sekä kolmen lapsen äitipuoli ja kahden, Aino Kallaksen ja Aune Krohnin, äiti. Elämänsä viimeiset vuosikymmenet hän kamppaili horjuvan mielenterveytensä kanssa.

Vaikka Krohn yleni johtotehtäviin, ei hänen elämänsä ollut ”menestystarina”. Hänestä on jäänyt elämään kuva masentuneena, sänkyyn sidottuna äitinä. Kun Minna Krohn nostetaan historiasta esiin kokonaisena ihmisenä, hänen elämäntarinansa saa uusia sävyjä. Lähteinään Leskelä-Kärki on käyttänyt muun muassa laajaa, säilynyttä kirjeenvaihtoa.

Pääskysen laulu ja hiljaiset surut (Avain) syventyy Krohnin elämään sekä äitien ja tytärten välisten suhteiden kulttuurihistoriaan. Millaisena kirjailijatyttäret näkivät äitinsä? Miten kipeä ja monimutkainen suhde vaikutti heidän elämäänsä ja tuotantoonsa?

Osoite

Arcanuminkuja 1
Turku
20014

Verkkosivusto

Ilmoitukset

Saat tiedon ensimmäisenä: lähetämme sinulle sähköpostia, kun Humanistinen tiedekunta - Turun yliopisto julkaisee uutisia ja tarjouksia. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua tilauksen milloin tahansa.

Oikopolut

Jaa

Kategoria