Humanistinen tiedekunta - Turun yliopisto

Kulttuurihistoriasta valmistunut Sara Karuneva sai Keskiajan tutkimuksen seura Glossa ry:n gradupalkinnon, joka jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Lämpimät onnittelut Sara! ❤️

Pro gradu -tutkielmassaan Karuneva tarkasteli Pyhän Dunstanin ihmekertomusten kuvaaman Canterburyn katedraalin ja sen fyysisen kirkkotilan suhdetta sekä kirkkotilaan liitettyjen merkitysten rakentumista.

Glossa ry:n hallituksen jäsenistä koostunut raati arvioi Karunevan tutkielman erottuvan positiivisesti metodologisen monipuolisuutensa ja kunnianhimoisen tutkimusasetelmansa ansiosta.

”Kokeellisessa tutkielmassa yhdistetään innovatiivisesti hagiografisen materiaalin lähiluku tilasyntaktisiin menetelmiin. Karunevan tutkielma on kielellisesti sujuva, metodologisesti ehyt ja loogisesti etenevä kokonaisuus, jota vakuuttava argumentaatio tukee. Tutkielmasta ilmenee selkeästi tutkijan itsenäinen työskentely ja kyky kriittiseen ajatteluun”, todetaan seuran tiedotteessa.

Kuva: Toni Karuneva

Ruotsin ja muiden pohjoismaisten kielten osaaminen on merkittävä osa pohjoismaista yhteistyötä, erityisesti kaksikielisen Turun näkökulmasta, toteavat tutkijamme Anne-Maria Kuosa ja Camilla Wide Turun Sanomien kolumnissaan.

"Monet aristelevat käyttää ruotsia eivätkä luota kielitaitoonsa. Kieliä voi ja tulee kuitenkin käyttää rohkeasti, eli aivan pokkana, eikä virheitä ole tarpeen pelätä. Turkulaisittain puhummekin påkkaruotsista, ja kannustamme kaikkia hyödyntämään kieliosaamistaan", he rohkaisevat.

Anne-Maria Kuosa, Camilla Wide: Påkkaruotsilla Pohjoismaihin – ruotsin kielen taito vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä Pohjoismainen yhteistyö, ruotsin kielen rohkea käyttö ja työelämän muuttuvat kielitarpeet kulkevat käsi kädessä – samma text kan också läsas på svenska.

Suomen Akatemia myönsi Turun yliopistoon lähes 17 miljoonaa euroa akatemiahankkeisiin ja akatemiatutkijoille. ✨

Yhdeksälle tutkijalle myönnettiin akatemiatutkijan rahoitus ja 21 tutkijaa sai rahoituksen akatemiahankkeeseen.

Onnittelut kaikille rahoituksen saaneille ja lämmin kiitos Suomen Akatemia myöntämästänne tuesta! ❤️

👉 Katso uutisestamme rahoituksen saaneet tutkijat ja tutkimusaiheet: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/suomen-akatemialta-turun-yliopistolle-lahes-17-miljoonaa-euroa

Suomen luonnossa on runsaasti kasvilajeja, jotka ovat kulkeutuneet tänne ihmisen mukana esihistoriallisella ajalla tai keskiajalla.

Uusi teos "Muinaistulokkaat Suomen kasvistossa – Opas vanhan kulttuurin seuralaiskasveihin" esittelee keskeiset kulttuurihistoriallisesti merkittävät kasvilajit ja opastaa niiden tunnistamiseen.

"Muinaistulokaskasvit ovat eläviä jälkiä ihmisen historiasta. Ne kertovat asutuksesta, kaupankäynnistä, viljelystä ja ihmisten liikkumisesta tavalla, johon kirjalliset lähteet eivät välttämättä yllä", sanoo teoksen kirjoittaja, dosentti Terttu Lempiäinen.

Kuvissa näkyvät isomaksaruoho, sikoangervo ja ketoneilikka kuuluvat Suomen muinaistulokaskasveihin.

👉 Lue lisää uutisestamme: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/monet-kotimaiset-kasvilajit-kertovat-ihmisen-historiasta

Akatemiatalon upeissa puitteissa juhlittiin tänään tiedekunnasta valmistuneita! Publiikissa kuultiin lauluesityksiä Turun yliopiston kuorolta, ja tuoreita maistereita nousi Turun yliopiston puolesta tervehtimään ja onnittelemaan vararehtori Maija S. Peltola. Dekaani Marja-Liisa Helasvuo onnitteli valmistuneita tiedekunnan puolesta.

Tiedekunnan alumni Jantso Jokelin kannusti vastavalmistuneita suhtautumaan elämään leikkisästi, kuin vuoristorataan, ja etsimään keinoja muuttaa maailmaa huumorin ja leikin kautta. Hän kertoi omasta monivaiheisesta urastaan, jossa leikki ja huumori ovat tärkeässä roolissa, ja jonka folkloristiikan opinnot ovat mahdollistaneet.

Valmistuneen maisterin puheen pitäjä Helena Elmnäinen muisteli puheessaan opiskeluvuosiaan ja niiden kulkuun vaikuttaneita tekijöitä.

- Tätä tutkintoa ei kukaan yksinään ole saanut valmiiksi, Elmnäinen tiivisti ja kiitti omastaan ja muiden valmistuneiden puolesta kanssaopiskelijoita, opetushenkilökuntaa ja muita tukiverkostoja kaikesta opintojen aikana annetusta tuesta.

Paljon onnea valmistuneille!🌹

Kesäkuun 9-10. päivä Tampereen yliopistolla järjestetään CARING TECHNOLOGIES & MENTAL HEALTH MATTERS -seminaari ja workshop. Tapahtuman järjestävät Turun yliopiston hanke Networked Care: Intimate matters on online mental health support sekä Tampereen yliopiston Tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskus (TaSTI).

Seminaari on avoin yleisölle ja sitä voi seurata myös verkossa. Katso lisätiedot tapahtumasivulta: https://tinyurl.com/f9kzp6h3

Toimittaja Maxim Fedorov esiintyy Avant Aboagorassa, tiedettä ja taidetta yhdistävän Aboagoran ennakkotapahtumassa 28.8. Turun kulttuurisyksyyn vakiintuneen kolmipäiväisen Aboagoran järjestävät Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun Taideakatemia, Åbo Akademin säätiö ja Turun yliopistosäätiö. Vuonna 2026 tapahtumaa rahoittavat Koneen Säätiö, Jenny ja Antti Wihurin säätiön sekä Svenska Kulturfonden.

Fedorov käsittelee esityksessään viestintää sekä sen riskejä ja mahdollisuuksia. Kielellinen etäisyys voi aiheuttaa hämmennystä, antaa tilaa luovuudelle, innoittaa huumoria ja luoda yhteyksiä. Fedorov reflektoi kieltiä, identiteettiä ja epätäydellisen ymmärryksen outoa kauneutta.

Paikkana Åbo Akademin upouuden Astran Bonfire-tila. Tapahtumaan on vapaa pääsy!

Paimion parantola saattaa pian olla Unescon maailmanperintökohde. Parantolassa syntynyttä omanlaistaan kulttuuria tutkitaan Turun yliopiston hankkeessa.

Alvar ja Aino Aallon suunnittelema Paimion parantola oli kansainvälisesti kiinnostava arkkitehtuurikohde jo valmistuessaan vuonna 1933.

Nyt Museovirasto on hakenut Unescon maailmanperintöstatusta Paimion parantolalle ja 12 muulle Alvar Aallon suunnittelemalle kohteelle. Päätös maailmanperintöluetteloon hyväksymisestä tulee kesällä 2026.

"Aiemmat tutkimukset ja julkaisut ovat keskittyneet pääosin parantolan arkkitehtuuriin ja sen merkitykseen Aallon tuotannossa. Sen sijaan parantolan arki ja yhteiselo paimiolaisten kanssa eri aikoina on jäänyt aiemmin varsin vähäiselle huomiolle", kertoo folkloristiikan professori Anne Heimo.

Nyt parantolan kulttuurista on tekeillä uusi tutkijoiden kirjoittama tietokirja. Tietokirjahanke Paimion parantola – modernismin aaltoja maalaisyhteisössä on saanut 26 000 euron rahoituksen Keskitien säätiöltä. Kirjan toimittavat tutkijat Maria Vanha-Similä ja Pipsa Havula.

Miltä näyttää ydintuhoalueen kulttuuriperintö?

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta tuli huhtikuussa 2026 kuluneeksi 40 vuotta ja Fukushiman onnettomuudesta maaliskuussa 15 vuotta. Turun yliopiston väitöskirjatutkija Veera Ojala tarkasteli tutkimuksessaan ydintuhoalueiden visuaalista kulttuuria ja kulttuuriperinnön rakentumista valokuvien kautta.

"Kummatkin alueet ovat visuaalisesti välittyneitä ja digitaaliset valokuvat muokkaavat käsityksiä sekä muistoja niistä", Ojala sanoo.

Ojalan väitös ”Chornobyl and Fukushima Dreams: Visual Participatory Culture and the Co-creation of nuclear disaster heritage” tarkastetaan Turun yliopistolla 12. kesäkuuta. Lämpimät onnittelut väittelijälle! 🌻

Tervetuloa hankkeen Digitaaliset menetelmät kotimaisen kirjallisuushistorian uudistajana (Suomen Akatemia, 2022–26) kaikille avoimeen loppuseminaariin!

Ohjelmassa hankkeen tulosten esittelyä sekä Sirpa Kähkösen kirjailijapuheenvuoro ja professori Hannu Salmen tutkijapuheenvuoro. Seminaari on lähitapahtuma, joten etäyhteydellä osallistuminen ei ole mahdollista. Kahvitarjoilu.

Aika: Perjantaina 12.6. klo 10.15–16.
Paikka: Turun kaupunginkirjasto, Studio. Linnankatu 2.

Seminaari järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston datatieteiden ja kirjallisuustieteiden kanssa. Opiskelijat huomio: luentopassimahdollisuus!

Lämpimästi tervetuloa!
Lisätietoa hankkeesta: https://sites.utu.fi/digital-history-literature-finland/