Arkeologia - Turun yliopisto / Archaeology - University of Turku

Kaivausten toisena päivänä saatiin esiin jo jonkin verran löytöjäkin. Sekoittuneessa humuksensekaisessa pintamaassa oli mm. tiilen kappaleita sekä ikkunalasin sirpaleita. Vanhemmista löydöistä mainittakoon soljen rautainen neula, mahdollisesti hevosenkenkäsoljesta, sekä kaksiosainen pronssinen sarjahelmi (kuva ei mukana).

Arkeologinen kaivaus ja inventointi -kurssi käynnistyi tänään kaivausosiolla. Varsinaissuomalaisella kalmistoalueella pyritään tutkimaan loppuun maantasainen pyöreähkö latomus, jota on osittain kaivettu jo aikaisempina vuosina. Noin 8 x 8 m kokoisen latomuksen vieressä on sijainnut vuonna 2019 esiin saatu hautapallo (soikea kivi on nähtävillä nykyisin oppiaineen käytävällä), joka hautarakenteen luonteen lisäksi ajoituksellisesti viiviittaisi lähinnä keskiseen rautakauteen.

Vielä on kesää jäljellä!

Loppukesän kukkaloistosta voi bongata runsaasti muinaistulokkaita eli arkeofyyttejä. Nämä ovat kasvilajeja, jotka saapuivat maahamme ihmisen mukana viimeistään 1600-luvun alkupuolella.

"Muinaistulokkaat Suomen kasvistossa. Opas vanhan kulttuurin seuralaiskasveihin" opastaa tunnistamaan keskeiset kasvilajit ja esittelee niiden elinympäristöt, alkuperän sekä sen, miten ja milloin ne tulivat osaksi kulttuuriympäristöämme.

Kuvassa tummatulikukan (Verbascum nigrum) kukkiva latva vastikään löytyneen rautakautisen kalmistoalueen reunalla.

Verkkokauppa Muinelmassa julkaisun hinta vain 19,50 €.

https://sites.utu.fi/humandiversity/tervakankaan-kalmisto-osaksi-aster-niemelan-vaitoskirjaa/

Tervakankaan kalmisto osaksi Aster Niemelän väitoskirjaa | Human Diversity Raahen Seutu uutisoi 2.6.2026 Aster Niemelän tutkimuksesta otsikolla "Ter­va­kan­kaan kal­mis­to pääsee osaksi väi­tös­kir­jaa – Raa­he­lais­läh­töi­se ...

Arkeologian oppiaineen Kodjalan kirkonpaikan tutkimusprojektin neljäs kaivauskesä alkaa huomenna arkeologi Jussi Kinnusen johdolla. Kaivaukset kestävät kaksi viikkoa, 6.-10.7. ja 13.-17.7.2026. Edeltävien vuosien löytöjen perusteella tiedämme jo, että alueella on esinelöytöjen kontekstin perusteella keskiaikainen hautausmaa, jossa hautoja on useassa kerroksessa. Hautauksia saattaa olla satoja, m***a tänä kesänä on tarkoitus keskittyä kahtena aiempana vuonna yläpihan alueelta löydettyihin kivirakenteisiin ja tavoittaa niiden reunat aiemmin kaivetun alueen itä- ja eteläpuolelta. Vuonna 2024 löydettiin pieneen rakennukseen johtavan tiiliportaalin ja jäännökset kivirappusista, joiden alta löydetyn naudanluun radiohiiliajoitukseksi saatiin 1600-1700-luku. Tiilen käyttö ja ajoitus viittaa rakennuksen olleen 1720-luvulla perustetun vääpelinpuustellin aikainen. Viime vuonna 2025 aivan kaivausten lopussa em. rakennuksen itäpuolelta esiin paljastui toisen rakennuksen kiviperustan nurkka, jossa on kiviä kolmessa kerroksessa. Heti näiden jäännösten eteläpuolella on havaittavissa mahdollisia seinien kiviperustoja, joilla on mahdollisesti sijainnut Laitilan kirkkoherra Hedeenin vääpelinpuustellin ”ikkunain alla” vuonna 1754 näkemät Kodjalan kirkon rauniot.

https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/koroisista-loytyi-turun-piispan-keskiaikainen-kivikartano

Koroisista löytyi Turun piispan keskiaikainen kivikartano Kesäkuussa tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa selvisi, että Turun keskiaikaisilla piispoilla on ollut kivikartano Koroisissa.

Kymmenentenä kaivauspäivänä tuli aika laittaa kaivausalueet kirjaimellisesti pakettiin. Kiitos kaikille kurssilaisille kahdesta intensiivisestä viikosta ja EKKY:lle sosiaalitiloista! Ennen alueiden peittämistä otimme kalkkilaastinäytteitä ja maaperän DNA-näytteitä. Nyt on jälkitöiden aika ja kaivauksen tuloksista kuullaan varmasti jo lähiaikoina. Toivottavasti voimme jatkaa kaivauksia jo ensi vuonna!

Yhdeksännen eli viimeisen varsinaisen kaivauspäivän tunnelmia. Päivän esinelöydöistä eniten ajatuksia kirvoitti liitupiipun pesä, johon on kuvattu "turkkilainen" miehenpää. Piippu on alankomaalaista 1700-luvun alkupuolen tuotantoa ja merkki globaalin maailmantalouden laineista Koroisissa.

Kahdeksantena kaivauspäivänä paljastettiin lisää rakenteita ja seulontakasat kasvoivat kasvamistaan. Viime vuosisadan alkupuolellakin Koroisissa osattiin nauttia kauniista kesäpäivistä. Mustavalkokuvassa oikealla maassa istuu Sally Koroinen (1898-1977). Kuva: Turun kaupunginmuseo.

Koroisten seitsemäs kaivauspäivä oli löytörikas. Kivitalon alueelta löytyi renessanssikaakelin kiinnityslista 1500-luvun lopusta tai 1600-luvun alusta. Kiitos Kirsi Majantielle määrityksestä ja ajoituksesta! Muita löytöjä muun muassa isohkot punasavikeramiikan palat, gagaatti?helmi sekä 1400-luvulle ajoittuvan nauharuodepikarin fragmentti. Esinelöytöjenkin perusteella alkaa näyttää yhä vahvemmin siltä, että emme kaiva esiin ihan tavallista maalaistaloa.