Lähikuva

14/09/2026

Lähikuva 2-3/2026 "Utopia/dystopia" on ilmestynyt!

Lähikuvan Utopia/dystopia-teemanumero pureutuu kollektiivisten toiveiden ja pelkojen audiovisuaalisiin tulkintoihin ja ilmenemismuotoihin. Taide ja viihde ovat aktiivisesti osallistuneet utopian ja dystopian kuvitteluun, sanoittamiseen ja audiovisualisointiin. Tunnetuimpana esimerkkinä ovat tieteisfiktion tulevaisuusvisiot, joissa dystopioilla on ollut suurempi painoarvo kuin utopioilla.

Yli 200-sivuisessa tuhdissa teemanumerossa käsitteitä tarkastellaan erilaisten lähdemateriaalien ja tutkimuskysymysten tuomasta perspektiivistä. Teksteissä käsitellään Puolustusvoimien sodanaikaista lyhytelokuvaa lottatytöistä, yhdysvaltalaista vastakulttuurista dokumenttielokuvaa, brittiläistä 1960-luvun tv-scifiä, lelufiktiota, tieteiselokuvan tekoälytulkintoja, Marvelin supersankareita, ydinsotaa ja heteronormatiivisen Barbie-maailman intertekstuaalisuutta. Utopian ja dystopian audiovisuaaliset muodot ovat moninaisia niin elokuvan historiassa kuin nykypäivän mediakulttuurissa.

***

LÄHIKUVA 2–3/2026
Kaikki numeron jutut luettavissa verkkolehdestä osoitteessa http://journal.fi/lahikuva

Teemana Utopia/dystopia
Toimittaneet Kimmo Ahonen, Riina Haanpää, Rami Mähkä ja Onerva Puhakka

Pääkirjoitus
Kimmo Ahonen, Riina Haanpää, Rami Mähkä ja Onerva Puhakka: Unelmia ja painajaisia

Artikkelit

Heli Teittinen, Juho Wilska ja Rami Mähkä: Uuden Suomen rakentajat: Lottatyttö-propagandaelokuva utooppisena sota-ajan nuorisokuvauksena

Rami Mähkä: ”My life is my own”: Spektaakkeli, teknologia ja dystopian ambivalenssi televisiosarjassa The Prisoner

Petri Saarikoski: Blade Runner 2049 ja tekoälyn dystopia

Jaakko Dickman ja Matti Eskelinen: Menetetyn utopian läsnäolo dokumenttielokuvassa Armed Love

Laura Antola: ”Tapahtuuko tämä todella?”: WandaVision-supersankarisarja utooppisena liminaalitilana

Maria Laakso ja Hanna Samola: Säröilevä feministinen ja yhden sukupuolen utopia Greta
Gerwigin elokuvassa Barbie

Karoliina Maanmieli: ”Hän on siis todella hullu ihminen”: Hulluusneuvottelut, Steffe Stenforsin hahmon kehitys ja yhteiskunnallinen satiiri televisiosarjassa Kimmo

Katsaukset

Katriina Heljakka: Leikkikaverina kone: Utooppisia, dystooppisia ja protopisia näkymiä kumppanuuteen, hoivaan ja kontrolliin

Pauliina Tuomi: Tyhmyyden ylistys? Yhteiskunnan viihteellistymisen tulkintoja elokuvassa Don’t Look Up

Näkökulmat

Rami Mähkä: Utopiasta dystopiaan: High-Rise, 1970-luvun Britannia ja Brexit

Kimmo Ahonen: A House of Dynamite ja ydinsodan dystopiat

Lektio

Heikki Rosenholm: Kuolema ja muuttuvat tunteet 1940–1950-lukujen suomalaisessa studiokauden elokuvassa

Kirja-arviot

Paavo Oinonen: Suomalaisten palvelun pitkällä linjalla – Jukka Kortti & Reetta Hänninen (toim.) (2025) Kansan ääni ja kuva. Yle, Suomi ja suomalaiset

Jouko Aaltonen: Tuotantotutkimusta Fennada-Filmistä – Kimmo Laine, Minna Santakari, Juha Seitajärvi, Outi Hupaniittu, Tommi Römpötti & Jaakko Seppälä (toim.) (2026) Unelmatehdas Kulosaaressa – Fennada-Filmi Oy:n tarina

Heidi Mikkola: Arktinen maisema representaation ja kokemuksen rajoilla – Chenru Xue (2025) The Dynamics of Space, Place and Landscape: Understanding the Arctic Landscape from a Lacanian Perspective

Enni Salo: Kulttuurihistoriallinen katsaus kuolemantunteisiin – Heikki Rosenholm (2026) Kirkastettu ja tuhottu, unohdettu ja muistettu. Kuolemantunteet 1940- ja 1950-lukujen kotimaisessa fiktioelokuvassa

Pasi Jarkko: Kuvasuhde kuvaajan näkökulmasta – Timo Heinänen (2026) The Cinematographers’s Canvas: Aspect Ratios and Framing the Film

28/08/2026

CFP: Lähikuva 3/2027: Mielenterveys ja sosiaalinen media

Kutsumme tekstiehdotuksia Lähikuvan erikoisnumeroon, joka tarkastelee mielenterveyden ja sosiaalisen median risteymiä audiovisuaalisessa kulttuurissa. Kannustamme lähestymään aihetta monen ikäiset ja taustaiset mediankäyttäjät huomioiden. Erityisen tervetulleita ovat tekstiehdotukset, jotka purkavat käsitystä sosiaalisesta mediasta ”hyvänä” tai ”pahana” ja lähestyvät sitä ambivalenttina ja yksiselitteisiä kuvaamistapoja haastavana ilmiönä, samoin analyysit siitä, miten mielenterveyttä, oireita ja toipumista tehdään näkyväksi audiovisuaalisin keinoin.

HUOM! Uusi deadline abstrakteille: 30.9.2026

Call for Papers: Lähikuva 3/2027: Mielenterveys ja sosiaalinen media 2026-05-21 Valtioneuvoston kanslia julkaisi helmikuussa 2026 esiselvityksen alaikäisten sosiaalisen median käytöstä ja sen rajoitusmahdollisuuksista. Selvityksessä sosiaalisen median runsaan käytön esitetään vaikuttavan k...

25/05/2026

Call for Papers: Lähikuva 3/2027: Mielenterveys ja sosiaalinen media

Kutsumme tekstiehdotuksia Lähikuvan erikoisnumeroon, joka tarkastelee mielenterveyden ja sosiaalisen median risteymiä audiovisuaalisessa kulttuurissa. Kannustamme lähestymään aihetta monen ikäiset ja taustaiset mediankäyttäjät huomioiden. Erityisen tervetulleita ovat tekstiehdotukset, jotka purkavat käsitystä sosiaalisesta mediasta ”hyvänä” tai ”pahana” ja lähestyvät sitä ambivalenttina ja yksiselitteisiä kuvaamistapoja haastavana ilmiönä, samoin analyysit siitä, miten mielenterveyttä, oireita ja toipumista tehdään näkyväksi audiovisuaalisin keinoin.

Abstraktien deadline: 17.8.2026

Lue koko ilmoitus:

Call for Papers: Lähikuva 3/2027: Mielenterveys ja sosiaalinen media 2026-05-21 Valtioneuvoston kanslia julkaisi helmikuussa 2026 esiselvityksen alaikäisten sosiaalisen median käytöstä ja sen rajoitusmahdollisuuksista. Selvityksessä sosiaalisen median runsaan käytön esitetään vaikuttavan k...

09/03/2026

Lähikuva 1/2026 "Ranska" on ilmestynyt!

Yhdysvaltojen muuttuessa henkisesti vieraaksi eurooppalaisten katseet kääntyvät Ranskaan. Suomessa Ranskaa on pidetty eleganttina ja kaoottisena, irrationaalisena ja vieraana kulttuurivaltakuntana. Lähikuvan Ranska-teemanumero esittelee ranskalaiseen elokuvaan ja elokuvateoriaan perehtynyttä, ranskalaisia alkuperäislähteitä lukevaa ja kulttuurista ja historiallista kontekstia ymmärtävää elokuvatutkimusta. Numeron artikkelit käsittelevät suomalaisen ja ranskalaisen elokuvakulttuurin historiallisia kytköksiä, ranskalaista elokuvateoriaa ja ranskalaisen nykyelokuvan lajihistoriallisia taustoja.

***

LÄHIKUVA 1/2026
Kaikki numeron jutut luettavissa verkkolehdestä osoitteessa http://journal.fi/lahikuva

Teemana Ranska
Toimittaneet Laura Saarenmaa ja Kaisu Hynnä-Granberg

Pääkirjoitus
Laura Saarenmaa ja Kaisu Hynnä-Granberg: Amerikkalaisia Pariisissa, pariisilaisia Suomessa

Artikkelit

Aymeric Pantet: Kansainvälisestä Ranskasta kansalliseen Suomeen: Kuvaajat Charlie Bauer ja Marius Raichi 1930-luvulla Suomi-Filmin ja Suomen Filmiteollisuuden palveluksessa

Maija Suoyrjö: Pariisin uudet ja vanhat mysteerit – sarjaelokuvan ja fantastiquen matkassa

Antti Pönni: Seitsemäs taide: Ricciotto Canudon elokuvaestetiikasta

Käännösartikkeli

Ricciotto Canudo: Kuudennen taiteen synty: Tutkielma elokuvasta [Suomentanut Antti Pönni]

Lektio

Tiina Salmia: Söpöt ja kurittomat: Ei-inhimilliset ja inhimilliset poikki-ruumiilliset toimijuudet 2000‑luvun alun valokuvallisissa omakuvissa

Kirja-arvio

Outi Hakola: Yleisradio kulttuurin keskiössä – Anu Koivunen, Maiju Kannisto, Heidi Keinonen & Janne Mäkelä (toim.) (2025) Kulttuurin vuosisata – Luova ohjelmatyö Yleisradiossa 1926–2025

08/12/2025

Lähikuva 4/2025 on ilmestynyt!

Suomen tiedekustantajien liitto palkitsi Lähikuvan Tiedejulkaisemisen päivillä 2025 Vuoden tiedelehdeksi. Lähikuva 4/2025 juhlistaa merkittävää tunnustusta pohtimalla etenkin kulttuurin digitalisoitumisen tai dataistumisen ulottuvuuksia sekä tarkastelemalla dokumenttielokuvan merkityksiä. Numeron artikkelit analysoivat suomalaisten teleoperaattoreiden televisiomainoksia vuosituhannen vaihteen Suomessa ja pohtivat suoratoistopalveluissa kerättävän katsojadatan merkitystä televisiotuotannoille. Numeroon sisältyvä raportti valottaa DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaalin ohjelmistosuunnittelua. Mediatutkimuksen alan lektio korostaa luontodokumenttien kulttuurista ja yhteiskunnallista arvoa.

Numero on omistettu syksyllä 2025 menehtyneelle elokuvaneuvos Kari Uusitalolle (1933–2025).

***

LÄHIKUVA 4/2025
Kaikki numeron jutut luettavissa verkkolehdestä osoitteessa http://journal.fi/lahikuva

Teematon numero
Toimittaneet Kaisu Hynnä-Granberg ja Laura Saarenmaa

Pääkirjoitus
Kaisu Hynnä-Granberg: Juhlintaa, murheita, toivoa paremmasta...

Artikkelit

Touko Vaahtera ja Hanna Varjakoski: Nuoret ja vanhat televiestinnän murroksessa. Kulttuuriset oletukset iästä suomalaisten matkapuhelinoperaattorien televisiomainoksissa matkapuhelimien yleistymisen aikakaudella

Laura Seppälä, Anne Soronen, Saara-Maija Kallio ja Eliisa Vainikka: Tekijyyttä ohjaava ja hämmentävä data suomalaisissa televisiotuotannoissa

Raportti

Martta Tuppurainen: DocPointin ohjelmajohtaja Inka Achtén poimii vuoden parhaat dokumenttielokuvat helmikuiseen Helsinkiin

Lektio

Heidi Mikkola: Luontodokumentti katsomisen, tuntemisen ja tietämisen paikkana – monilajisia kytköksiä estetiikkaan ja toimijuuteen

Kirja-arviot

Niina Oisalo: Kotimaisen dokumentaarisen elokuvatuotannon evoluutiota kartoittamassa – Jouko Aaltonen, Pietari Kääpä & Dafydd Sills-Jones (2023) Documentary in Finland: History, Practice and Policy

Jukka Sihvonen: Suomalainen lastenelokuva elää – Outi Hupaniittu, Marjo Kovanen & Heta Mulari (toim.) (2024) Suomalainen lastenelokuva

Marjo Kovanen: Kansankotinostalgiaa ja muita näkökulmia ruotsalaiseen lastenelokuvaan – Malena Janson (toim.) (2024) Swedish Children’s Cinema: History, Ideology and Aesthetics

14/11/2025

Julkilausuma av-arkistoinnista

Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Eduskunta on säätämällä lain Taide- ja kulttuurivirastosta päättänyt yhdistää ensi vuoden alusta nykyisen taiteen edistämiskeskuksen ja kansallisen audiovisuaalisen instituutin uudeksi taide- ja kulttuurivirastoksi. Laissa on muun ohella määräykset taiteen tukijärjestelmän uudistamisesta, m***a audiovisuaalisen instituutin työtä vastaavat säädökset puuttuvat, ja instituutin neuvottelukunta lakkautetaan.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toiminta on perustunut Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista annettuun lakiin sekä kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annettuun lakiin (kulttuuriaineistolaki). Uudistuksen yhteydessä instituutin tehtävät siirtyvät uudelle virastolle. Kulttuuriaineistolain mukaan instituutin tehtävänä on ollut tallentaa ”edustavasti ja monipuolisesti eri aikoina yleisölle lähetettäviä televisio- ja radio-ohjelmistoja”.

Tästä tehtävästä instituutti on 18-vuotisen olemassaolonsa aikana selviytynyt vain osittain. Instituutin elokuvaosasto on mallikelpoisesti ottanut talteen ja digitoinut pitkäaikaissäilytystä varten suomalaiset elokuvat oheisaineistoineen ja organisoinut niiden tutkimus- ja esitystoiminnan. Radio- ja televisio-ohjelmien arkistointi ei ole ollut suunnitelmallista, eikä sen tutkimus- ja esitystoimintaa ole lainkaan aloitettu. Ennen vuotta 2008 lähetetyt radio-ohjelmat puuttuvat instituutista lähes kokonaan. Elokuvien arkistoinnista instituutilla on alan kansainvälisten järjestöjen suositusten mukaiset suunnitelmat aineiston pitkäaikaissäilytyksestä, m***a radio- ja televisio-ohjelmien osalta vastaavia suunnitelmia ei ole.

On pelättävissä, että yhdistymisen jälkeen arkiston mahdollisuudet hoitaa tehtäviään entisestään heikentyvät. Audiovisuaalisen aineiston arkistoinnilla – tai sen puutteella – on olennainen merkitys suomalaisen tutkimuksen aineistopohjalle ja edellytyksille niin media- ja viestintätieteissä, kulttuurintutkimuksessa ja historiantutkimuksessa kuin muillakin humanistis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla.

Tällä perusteella esitämme, että opetus- ja kulttuuriministeriö ryhtyisi ensi tilassa toimiin, jotta kulttuuriaineistolakiin lisätään säännökset Taide- ja kulttuuriviraston yhteydessä toimivasta arkistoinnin asiantuntijaryhmästä.

Lisäksi esitämme, että ministeriö teettäisi selvityksen, miten Taide- ja kulttuurivirasto aikoo selviytyä sille kulttuuriaineistolain mukaan kuuluvista tehtävistä.

Allekirjoittajina
Kulttuurihistorian seura, pj. Hannu Salmi
Kulttuurintutkimuksen seura, pj. Heidi Kosonen
Lähikuva-yhdistys, pj. Outi Hakola
Media- ja viestintätieteellinen seura, pj. Veera Ehrlén
Suomen elokuvatutkimuksen seura, pj. Janne Salminen

09/10/2025

Lähikuva on Vuoden tiedelehti 2025! 🔥🍾

Palkintoperusteissaan raati toteaa Lähikuvan erottuvan "useiden suomalaisten tiedelehtien joukosta tuoreilla teemoillaan sekä lehtien kekseliäästi ja tyylitellysti toteutetuilla ulkoasuilla. [...] Julkaisun vaihtuvat teemat saavat lukijan sukeltamaan välittömästi lehden artikkeleihin ja odottamaan seuraavan lehden yllätyspakettia."

Suomen tiedekustantajien liitto julkisti kahden palkintonsa saajat tänään Tiedejulkaisemisen päivien...

22/09/2025

Lähikuva 3/2025: Audiovisuaalinen metsä on ilmestynyt!

Metsät ovat tarjonneet rikkaan kulttuurisen perinnön elokuvien ja muiden mediatuotteiden käyttöön. Toisinaan metsät ovat vain tapahtumien tausta, m***a monesti niillä on myös merkityksellinen rooli tarinassa. Metsät toimivat yhtä aikaa niin visuaalisesti, kerronnallisesti kuin symbolisesti. Elokuvien metsät kytkeytyvät kulttuuriseen muistiin ja kansallisiin kertomuksiin. Audiovisuaalisten metsien kiehtovuus nousee usein siitä, että emme tiedä niistä kaikkea – ne ilmentävät jotain tuntematonta, ihmistä suurempaa ja meihin vaikuttavaa.

Lähikuvan teemanumero ”Audiovisuaalinen metsä” lähestyy ihmisen ja metsien välistä suhdetta monista suunnista, monenlaisten aineistojen ja näkökulmien kautta. Numeron artikkelit tarjoavat kiinnostavan aikamatkan siihen, miten ihmisen suhdetta metsiin ja kaipuuta luontoyhteyteen on esitetty suomalaisissa elokuvissa ja videotaiteessa. Aiheet eivät rajaudu vain Suomeen, vaan kauhuelokuvien ja japanilaisen elokuvan kautta näkökulma laajentuu kansainväliseksi ja mukaan tarkasteluun tulevat myös metsää kohtaan tunnetut pelot ja ennakkoluulot.

***

LÄHIKUVA 3/2025
Kaikki numeron jutut luettavissa verkkolehdestä osoitteessa http://journal.fi/lahikuva

Teemana: Audiovisuaalinen metsä
Toimittaneet Kristiina Koskinen ja Kaisa Hiltunen

Pääkirjoitus
Kristiina Koskinen ja Kaisa Hiltunen: Räjähtävistä petäjistä puiden puhutteluun – monitasoisia näkökulmia elokuvien metsiin

Artikkelit

Tommi Römpötti, Silja Laine, Kimmo Laine, Noora Kallioniemi, Pietari Kääpä, Aymeric Pantet ja H**e Ronkainen: Tuntematon metsä – Aku Louhimiehen Tuntemattoman sotilaan metsä muistin paikkana

Kristiina Koskinen: Metsäsuhteita dokumenttielokuvassa – kehon ja tunteiden kertoma todellisuus

Annette Arlander: Liikkuvaa ja lähes liikkumatonta kuvaa mäntyjen kanssa – miten kohdata puu subjektina?

Katsaukset

Kaisa Hiltunen: Vihreä kulta ja jännitteiset metsäkeskustelut

Jaakko Seppälä: Jäniksen vuosi: Yksinolon onnea Suomen metsissä

Jussi Lehtomäki: Kauhuelokuvien metsä vaaran, koettelemuksen tai muutoksen paikkana

Näkökulmat

Tarmo Tähtinen: ”Tasapaino on avain” – metsä ja ihminen Ryusuke Hamaguchin elokuvassa Evil Does Not Exist

Haastattelu

Iiris Olkkonen: Väljä elokuvasäveltäminen ja hiljaisuuden äänet – haastattelussa Laura Naukkarinen

Kirja-arviot

Heidi Kosonen: Laaja m***a paranoidi katsaus posthumanistiseen elokuvaan – Missy Molloy, Pansy Duncan & Claire Henry (2024) Screening the Posthuman

Heidi Kosonen: Dokumenttielokuvan mahdollisuuksia korostava kirja elämänlopusta – Outi Hakola (2024) Filming Death: End of Life Documentary Cinema

18/09/2025

Lähikuva on jälleen ehdolla Vuoden tiedelehdeksi! Palkinnon saajasta kerrotaan torstaina 9.10.2025 Tiedejulkaisemisen päivillä. Raati perustelee valintaansa:

"Lähikuva on huolella toimitettu tiedejulkaisu, jonka selkeä ja kekseliäs ulkoasu houkuttelee tarttumaan eri numeroihin. Teemat ovat tuoreita ja innostavat lukijaa syventymään artikkeleihin. Julkaisun verkkosivut tarjoavat selkeät ohjeet kirjoittajille ja vertaisarvioijille, kattavan arkiston sekä läpinäkyvät tiedot lisensseistä ja eettisistä sitoumuksista. Lehden kirkas kielellinen ilmaisu ja kyky yhdistää kepeyttä ja syvyyttä ovat todiste siitä, että kulttuuri ja taide sekä niiden tutkimus ovat luovuttamattoman tärkeitä."

Vuoden tiedelehti -palkinnosta kilvoittelee tänä vuonna neljä tieteellistä julkaisua. Finalistit...

15/08/2025

Call for Papers: Lähikuva 4/2026: Seksi ja seksuaalisuus audiovisuaalisessa mediakulttuurissa

Seksuaalioikeudet ja moninaiset seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden representaatiot ovat nousseet 2000-luvulla yhä näkyvämmiksi osaksi audiovisuaalista mediakulttuuria. Sukupuoli-, seksuaalisuus- ja suhdenormeja haastetaan, ja seksipositiivisuus, queer-näkökulmat ja seksuaalipoliittinen aktivismi, kuten -liikehdintä, ovat saaneet yhä enemmän mediatilaa. Kutsumme tekstiehdotuksia Lähikuvan erikoisnumeroon, joka tarkastelee seksin ja seksuaalisuuden esittämistä, kokemista ja politiikkaa audiovisuaalisen median konteksteissa.

Lue koko ilmoitus:

Call for Papers: Lähikuva 4/2026: Seksi ja seksuaalisuus audiovisuaalisessa mediakulttuurissa 2025-08-15 Seksuaalioikeudet ja moninaiset seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden representaatiot ovat nousseet 2000-luvulla yhä näkyvämmiksi osaksi audiovisuaalista mediakulttuuria. Sukupuoli-, seksuaalisuu...