Suomen historia, Turun yliopisto

Lastuja Suomen historiasta -blogissa on julkaistu taas uusi kirjoitus. Tällä kertaa oppiaineen tutkija Topi Artukka kirjoittaa vuonna 1876 Turussa järjestetystä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäisestä kirkolliskokouksesta.

Kirkon parlamentti täyttää 150 vuotta – Lastuja Suomen historiasta Kirkon parlamentti täyttää 150 vuotta8 kesäkuun, 2026 kirjoittajalta Topi Artukka Turun silhuettia 1876. Kuva: J. Reinberg / Turun kaupunginmuseo. Turku on ollut koko pitkän historiansa ajan Suomen kirkollinen keskus. Turussa sijaitsee edelleen arkkipiispan kanslia ja kaupunki on merkittävä e...

Öljykriisin aikoja elettiin myös viitisenkymmentä vuotta sitten. Yliopistonlehtori Mika Kallioinen kirjoittaa Lastuja Suomen historiasta -blogin tämänkertaisessa tekstissä 1970-luvun öljykriisistä, joka sai sekin alkunsa sodasta Lähi-idässä.

Öljykriisi nyt ja ennen – Lastuja Suomen historiasta Öljykriisi nyt ja ennen28 toukokuun, 2026 kirjoittajalta mikkal Hormuzinsalmen sulkeminen on sekoittanut maailman öljymarkkinat. Tätä voi pitää yllättävänä, sillä etenkin Yhdysvalloissa ja Euroopassa uudet energialähteet ja vihreä siirtymä ovat jo pitkään vähentäneet riippuvuutta L...

Koneen Säätiön rahoittama hanke Lasten ja nuorten kokemasta köyhyydestä on julkaisuut antologian Ryysyläisyydestä osattomuuteen. Hankkeessa oli tutkijoita Suomen historian ja sosiaalityön oppiaineista Turun yliopistossa. Antologian artikkelit kertovat köyhyydestä lasen ja nuorten kokemana ja kertomana 1800-luvulta nykypäivään. Kirjoittajien joukossa ovat mm. Kirsi Vainio-Korhonen, Johanna Kallio, Mikko Malinen, Anna-Maria Isola, Topi Artukka, Enna Toikka, Noora Viljamaa, Maria Syväniemi ja Toni Rajala.

Ryysyläisyydestä osattomuuteen - Gaudeamus Ryysyläisyydestä osattomuuteen nostaa esille lasten ja nuorten kokemuksia köyhyydestä 1800-luvulta nykypäivään. Tilaa kirja verkosta.

Lastuja Suomen historiasta blogissa on jälleen ilmestynyt uusi teksti, joka käsittelee lapsiköyhyyttä 1800-luvun Suomessa.

Blogin kirjoittajana on tällä kertaa Suomen historian väitöskirjatutkija Noora Viljamaa, joka väittelee perjantaina 22.5.2026 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-luentosali). Väitöstilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä. Väitöskirja Eletty huono-osaisuus syntyperältään aviottomien lasten elämänkuluissa 1800-luvun Suomessa on luettavissa myös sähköisesti.

Lisätietoja Viljamaa väitöksestä löydät täältä: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/vaitos-suomen-historia-fm-noora-viljamaa

https://blogit.utu.fi/suomenhistoria/lapsiperhekoyhyys-ennen-ja-nyt/

Tämän viikon päättää juhlavasti FM Noora Viljamaan väitös perjantaina 22.8.2026 klo 12 Arcanumin Aava-salissa. Viljamaan väitöskirja ”Eletty huono-osaisuus syntyperältään aviottomien lasten elämänkuluissa 1800-luvun Suomessa” kertoo 172:sta lapsesta, jotka syntyivät Turussa tai sen lähialueilla vuosina 1808‒1857. Vastaväittäjänä toimii professori Pirjo Markkola Tampereen yliopistosta ja kustoksena Suomena historian professori Kirsi Vainio-Korhonen. Väitöstä on mahdollista seurata myös etäyhteydellä.

Näin Noora Viljamaa kertoo väitöskirjastaan: "Tutkimukseni on uusi avaus köyhyyden monitieteellisellä tutkimuskentällä, koska lasten ja nuorten omia huono-osaisuuden kokemuksia on tutkittu toistaiseksi vain vähän. Tutkimusjoukkooni kuuluvien lasten elämänkulkujen kautta analysoin, millaisia olivat heidän
kokemuksensa huono-osaisuudesta ja millaisiin elämäntapahtumiin ne kytkeytyivät. Tämä auttaa ymmärtämään, miten huono-osaisuuden kokemukset rakentuvat elämän mittaan ja miten ja miksi ne periytyvät sukupolvelta toiselle."

Väitös (Suomen historia): FM Noora Viljamaa FM Noora Viljamaa esittää väitöskirjansa ”Eletty huono-osaisuus syntyperältään aviottomien lasten elämänkuluissa 1800-luvun Suomessa” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 22.5.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-auditorio, Arcanuminkuja 1, Turku).Vastav....

Turkulaisia historiantutkijoita ja -opiskelijoita kerääntyi huhtikuun puolivälissä sankoin joukoin Kansallisarkiston Turun toimipisteen edustalle osoittamaan mieltään alkuperäisten arkistoaineistojen äärelle pääsyn puolesta. Mitä mielenilmauksen taustalla oikeastaan on? Tätä pohtii Suomen historian tutkija Liisa Vuonokari-Bomström Lastuja Suomen historiasta -blogin tämänkertaisessa blogissa.

Mitä vaaditaan siihen, että historiantutkijat lähtevät osoittamaan mieltään? – Lastuja Suomen historiasta Mitä vaaditaan siihen, että historiantutkijat lähtevät osoittamaan mieltään?5 toukokuun, 2026 kirjoittajalta Liisa Vuonokari-Bomström Kuluneet kuukaudet tutkijatohtorina Tieto vallan alla -hankkeessa ovat olleet kiinnostavia aivan toisella tavalla kuin vielä hankerahoituksen varmistuttua kuv...

Lastuja Suomen historiasta blogissa on jälleen ilmestynyt uusi kirjoitus. Tällä kertaa kirjoittajana on Suvi Rytty, joka tarjoaa meille kurkkauksen vaihdevuosien historiaan.

Kurkkaus vaihdevuosien historiaan – Lastuja Suomen historiasta Kurkkaus vaihdevuosien historiaan23 huhtikuun, 2026 kirjoittajalta sutury Vuonna 1944 nimimerkki ”Hierojatar” tiedusteli seuraavaa Terveydenhoitolehden Kysymyksiä ja vastauksia-palstalla:   Ikäni on 48 vuotta. Olen herkkä hikoilemaan, usein hikoilen öisinkin. Hikoilua on ollut viime kesäst...

Carl von Linnén tila Hammarbyssä lähellä Uppsalaa toimii nykyään kulttuurireservaattina, jossa maata viljellään 1700-luvun menetelmin ja pyritään siten saamaan lisää tietoa ajan maataloudesta. Suomen maatalousmuseo Sarka teki Hammarbyhyn tutustumisretken, ja mukana olleet Kirsi Laine ja Elsa Hietala kirjoittivat matkasta jutun Lastuja Suomen historiasta -blogiin. Käy lukemassa, miten maatilan pito 1700-luvun tapaan taipuu tutkimusmetodiksi!

Linnén tiluksilla – Lastuja Suomen historiasta Linnén tiluksilla16 huhtikuun, 2026 kirjoittajalta Kirsi Laine Loivapiirteisen, painaumaa muistuttavan ojan toisella puolella seisoo oksittu kataja. Vuosittainen oksiminen saa katajan kasvamaan suoraksi, hyväksi seipään raaka-aineeksi. Selän takana maisema on pääosin avoin. Pellot ja niityt y...

Lastuja Suomen historiasta blogissa on ilmestynyt uusi teksti. Tällä kertaa teksti kertoo Kustaa III:nen Rooman matkasta 1700-luvun lopulla. Kirjoittajina ovat oppiaineessa järjestetylle Rooman opintomatkalle osallistuneet historianopiskelijat Eero Lindberg ja Kevin Mårtensson.

Kaksi Kustaata Roomassa – Lastuja Suomen historiasta Kaksi Kustaata Roomassa14 huhtikuun, 2026 kirjoittajalta Jarkko Keskinen Rooman turistisuosikki Pantheon on vetänyt kiinnostuneita matkailijoita puoleensa jo vuosisatoja. Niin myös Ruotsin kuningas Kustaa III ja suomalaistaustainen valtiomies Gustaf Mauritz Armfelt ihailivat temppeliä heidän vie...

Lastuja Suomen historiasta blogissa on ilmestynyt teksti Kustaa III:nen Rooman matkasta 1700-luvun lopulla. Kirjoittajina ovat oppiaineessa järjestetylle Rooman opintomatkalle osallistuneet historianopiskelijat Eero Lindberg ja Kevin Mårtensson.

Kaksi Kustaata Roomassa – Lastuja Suomen historiasta Kaksi Kustaata Roomassa14 huhtikuun, 2026 kirjoittajalta Jarkko Keskinen Rooman turistisuosikki Pantheon on vetänyt kiinnostuneita matkailijoita puoleensa jo vuosisatoja. Niin myös Ruotsin kuningas Kustaa III ja suomalaistaustainen valtiomies Gustaf Mauritz Armfelt ihailivat temppeliä heidän vie...