Edu-O-Matic

Edu-O-Maticista mukana asiantuntija Maiju Kinossalo

200 opetus- ja kasvatusalan osallistujaa kokoontuu tänään Kirsi Kunnaksen, runojen, lukuinnon, sanataiteen ja tarinoiden äärellä. Iloinen koulutuspäivä.

Tuletko Educa-messuille tammikuussa? Piipahda Visio-lavalle lauantaina

*13.30–14.15 Visio-lava 27.1.*

*Leikitään runoa!* *Kirsi Kunnaksen konstein lukutaitoa oppimaan *

Vuonna 2024 vietetään *Kirsi Kunnas 100 -juhlavuotta.* Kunnaksen tuotannon kantava teema oli mielikuvituksen, ihmettelyn ja leikin sanoma. Juhlavuoden ohjelmaan kuuluva Lasten runovallankumous on esi- ja alkuopetuksen sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisille suunnattu koulutuskokonaisuus, joka innostaa ihmettelemään sanoja ja kirjaimia sekä ottamaan runojen ilmaisukanavan haltuun.

Lasten runovallankumouksen inspiroivia maistiaisia
tarjoilevat tutkijapedagogi Maiju Kinossalo, taidekasvattaja Katriina
Nylund ja projektipäällikkö Maarit Mäkinen. Pääsemme myös nauttimaan Kirsi Kunnaksen lumoavista lastenrunoista Tampereen Työväen Teatterin näyttelijöiden tulkitsemina.'

https://educa.messukeskus.com/ohjelma/924a3ab89/leikitn-runoa-kirsi-kunnaksen-konstein-lukutaitoa-oppimaan/

Leikitään runoa! Kirsi Kunnaksen konstein lukutaitoa oppimaan | Educa 26.–27.1.2024 Vuonna 2024 vietetään Kirsi Kunnas 100 -juhlavuotta. Kunnaksen tuotannon kantava teema oli mielikuvituksen, ihmettelyn ja leikin sanoma. Juhlavuoden ohjelmaan kuuluva Lasten runovallankumous on esi- ja alkuopetuksen sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisille suunnattu koulutuskokonaisuus, joka innos...

Edu-O-Matic kävi kouluttamassa Kauhavan opetusalan henkilöstöä. Kiitos upeasta päivästä ja aurinkoisesta osallistumisesta jokaiselle. Kuvassa Maiju Kinossalo intopiukeena ja kuvan otti kouluttajakollega Henna Jousmäki.

Miksi varhaiskasvatuksen opettajat poistuvat ammatista?

Uusin vertaisarvioitu tutkimus aiheesta on nyt avoimesti saatavilla! 😍 Edu-O-Maticin asiantuntijoista kirjoittajista löytyy kouluttajamme Katja Sirvio, Hanna Hjelt ja Elina Fonsen.

Tunnistimme ammatin pitovoiman haasteita neljällä eri tasolla ja nostin alle muutamia tuloksia.

1. Yhteiskunnallisen tason haasteet: Kaikissa uravaiheissa ammatista poistuneet kokivat matalan palkan kuvaavaan alan heikkoa arvostusta eikä palkkaus vastannut korkeaa koulutustasoa. Varhaiskasvatuksen opettajana uralla etenemismahdollisuudet ovat heikot.

2. Organisaatiotason haasteet: Kaikissa uravaiheissa organisaatioiden tulkinnat käyttö- ja täyttöasteiden tarkastelusta johtuvista lasten ja henkilöstön ennakoimattomista ryhmistä ja yksiköistä toiseen sijoittamisista kuormittivat.

3. Relationaalisen tason haasteet: Erityisesti työuran alussa olleet kokivat johtajan tuen puutteellisena. Lisäksi työnkuvien epäselvyys aiheutti kitkaa työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen, sillä aina ei ollut selvää, mitä kenenkin työkuva sisältää ja miten näille työtehtäville (erityisesti opettajan suunnittelu-, kehittämis- ja arviointiaika) on varattu tilaa.

4. Yksilöllisen tason haasteet: Riippumatta varhaiskasvatuksen opettajien uravaiheesta terveydelliset pulmat haastoivat pitovoimaa. Mielenterveydelliset haasteet ilmenivät kokemuksena jatkuvasta venymisestä (työtehtävien nopeat muutokset, ylityöt ja ennakoimattomuus). Tällöin työhön liittyvistä ajatuksista oli vaikea irrottautua. Myös erilaiset fyysisen terveydentilan muutokset, loukkaantumisista aina ikääntymiseen liittyviin vaivoihin vaikuttivat ammatinvaihtopäätökseen. Lisäksi perhe-elämän koettiin kärsivän. Vaativassa vuorovaikutusammatissa työskentelyn jälkeen ei voimavaroja laadukkaaseen kohtaamiseen aina jäänyt perheenjäsenille.

Yhteenveto
Emme löytäneet yksittäistä syytä ammatinvaihtoon, vaan ammatinvaihto näyttäytyy monitasoisena ilmiönä, jossa pitovoima vähitellen katoaa. Jotta pitovoimaa voidaan tukea, tarvitaan toimenpiteitä jokaisella tasolla ja jatkotutkimusta näistä tuen muodoista on myös tarpeen tehdä.

Mikäli haluat aiheesta koulutusta juuri teidän kunnallenne ota yhteyttä Katjaan: p. 0409600298 tai [email protected]

Linkki tutkimukseen https://doi.org/10.37455/tt.111478

Etelä-Pohjanmaa

Koulutamme maakunnan henkilöstöä

· kielitietoisuudesta sekä
· maahanmuuttajataustaisen oppilaan/henkilön kohtaamisesta oppijana ja opetuksessa.

Kaipaako kuntasi opettajat tutkimusperustaista, ajankohtaista ja sovellettavaa tietoa ja ymmärrystä monikielisen oppilaiden kohtaamiseen entä kielitietoisen koulun käytänteisiin?

Koulutuksemme sisältöä voi räätälöidä myös muihin organisaatioihin.

Ota meihin yhteyttä! [email protected]
Tämän viikon perjantain koulutuspäivän sisällön näet täällä: https://epky.fi/…/osaaja-maahanmuuttajataustaisen-lapsen…/…
Lisää koulutuksistamme ja muista asiantuntijoistamme löydät täällä https://narratiivinenopetus.com/koulutukset/ ja täällä
https://eduomatic.fi/

Referenssejämme ja julkaisujamme löytyy esimerkiksi maakunnassa toteutuneesta, kansanvälisestä tutkimushankkeesta Child-up – Lasten ja nuorten osallisuuden pedagogiikkaa kouluissa ja kasvatusyhteisöissä – moninaisen kotoutumisen tutkimus- ja innovaatioprojektista:

https://projektit.seamk.fi/hyvinvointi-ja-luovuus/children-hybrid-integration-child-up/

"Kiitos, että pidät huolta rajoistasi".

Miksi tää lause on mullistanut kouluttajamme, työelämäntutkija Katja Sirvion elämän?

Aika harvalle meistä on opetettu lapsena, kuinka kohdata toisten erilaisia rajanvetoja. Työkaveri voi sanoa, ettei nyt ehdi kommentoida jotain asiaa, koska hänellä on muita työtehtäviä. Ystävä sanoo, ettei juuri nyt ole aikaa nähdä, koska on muita menoja.

Kaikkiin näihin on mahdollista reagoida sanomalla: "Kiitos, että pidät huolta rajoistasi. Palaan asiaan myöhemmin."

Mitä tämä on herättänyt Katjassa? Hän kertoo tunnistaneensa ajatuksia, jotka epäilevät, saanko näin sanoa, kuulostanko ihan tyhmältä.

Nämä reaktiot kertovat hänelle kulttuuristamme, jossa rajojen kunnioittamisesta ei puhuta. Usein se, mikä herättää vastustustusta, on kutsu pysähtyä tarkastelemaan asiaa.

Katja pohtii, että ehkä tämä vastustus on tullut nimenomaan siitä, ettei hänenkään rajoja niin töissä kuin vapaalla ole aina kunnioitettu. Katja itse on kuullut tuon lauseen kerran tilanteessa, jossa hän rajasi oman hyvinvoinsa vuoksi kohtaamista toisen kanssa. Katja kertoo sen olleen upea tunne, jossa hän kokitodella tulleensa nähdyksi.

Katja haastaakin meidät kaikki tutkimaan, milloin kuulet arjessa toisen rajaavan omaa tilaa ja pitävän huolta itsestään? Katja ehdottaa, että näissä hetkissä voit testata, miltä toisen rajojen kunnioittaminen ääneen sanottuna tuntuu. Aloita siis lauseesi: "Kiitos, että pidät huolta rajoistasi ."

Toivotko työyhteisöösi lisää myötätuntoa ja hyvinvointia? Tilaa Katja kouluttamaan: [email protected] tai p. 0409600298

Eteläpohjalaisille opettajille on luvassa maksuton koulutus kielitietoisuudesta, elämäntarinallisesta identiteetistä ja oppimisesta sekä merkityksellisyydestä ja osallisuudesta maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetuksessa.

Ilmoittautumislinkki on täällä https://epky.fi/kesayliopisto/kurssi/2145/osaaja-maahanmuuttajataustaisen-lapsen-kohtaaminen-opetuksessa-ja-oppijana/ , ja se löytyy myös Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston verkkosivuilta.

Järjestämme koulutuksen yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen ja -asiantuntijaosuuskunnan asiantuntijakouluttajien voimin.

Maijulla ja Hennalla on vuosien yhteinen tausta Etelä-Pohjanmaalla opetuksessa, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa.

Tietoa koulutuksesta saa jakaa ja tule itsekin mukaan koulutukselliseen vuoropuheluun.

Miten se mieli joustaa työelämän muuttuvissa tarpeissa?

Tällä kysymyksellä herättelee kouluttajamme, väitöskirjatutkija Katja Sirvio meidän taas uuteen viikkoon.

Mielellä on ihmeellinen kyky joustaa haasteiden edessä ja se onkin kuin kuminauha. Joustaa ja joustaa, m***a mikäli palautumista ei tapahdu, kuminauha (ja mieli) katkeaa.

Kiihtyvässä työelämässä on usein tunne, että pitäisi olla joka paikassa yhtäaikaa. Reagoida tuohon ja tähän, kommentoida sitä ja tätä. Itsensä kehittäminen ammatillisesti voikin tuoda tarpeellisia haastevaatimuksia työhön silloin, kun työssä on sopiva tempo.

M***a tilanteissa, missä koko ajan joutuu muutenkin kirimään kasaantuvia tehtäviä työpöydän "pinoista", ei nämä haastevaatimukset enää lisää työn imua.

Mielen joustavuus liittyy aivojen muovautuvuuteen. Jokainen voi opetella vähitellen joustavuutta lisää. Itselle näitä ovat erilaiset mindfulnessharjoitukset ja sanoittamisen myötä itseymmärrystä lisäävät tehtävät.

Emme kuitenkaan voi kaataa jaksamishaasteita yksilön vastuulle. Jos työtä on liikaa, ei pelkkä läsnäolon lisääminen tuo ratkaisua. Usein mindfulnessharjoitusten pitkäkestoinen harjoittaminen itseasiassa voikin tuoda toden teolla esille työn haasteet. Läsnäolon lisääntyessä työntekijä ei ehkä enää olekaan valmis kaikkeen lisäkuormaan, mitä työpöydälle tipahtelee.

Kouluttajamme Katja tarjoaa monia ratkaisuja, joiden avulla työkykyä tuetaan myös rakenteiden avulla. Katjan voit tilata kouluttamaan ottamalla häneen yhteyttä [email protected]

Varhaiskasvatuksessa on paljon hyvää.

Kouluttajamme Katja Sirvio toivottaa sinut tervetulleeksi jakamaan pedagogisia onnistumisiasi, varhaiskasvatusarjen ylpeyden ja ilon hetkiä Instagramin puolelle .

🤩Katja julkaisee tällä tilillä anonyymisti tai halutessasi nimellä erilaisia varhaiskasvatuksen vaikuttavuutta kuvaavia pieniä ja suuria onnistumisen hetkiä.

❤️Tarkoituksena on luoda yhteisö, joka ylläpitää ja tarjoaa tilaa puhua varhaiskasvatuksen vaikuttavuudesta. Sosiaalisessa mediassa on jo paljon varhaiskasvatuksen haasteita esille nostavia tilejä, joten Katja näkee tarpeellisena vastapainona myös tarjota tämänkaltaisen tilan.

Tarkoituksena ei ole kieltää tai mitätöidä alan haasteita vaan tuoda esille yhtäaikaisesti koettuja ilon ja tyytyväisyyden kokemuksia.

Tarinoita niin työntekijän, johtajan tai huoltajan näkökulmista saa laittaa viestillä.😊

💃Tilin yllläpitäjänä varhaiskasvatuksen opettajien ammatin pitovoiman haasteita väitöskirjassaan tutkiva

Mitä teillä tänään tapahtui? Tule kertomaan!😍

Mistä ammatin pitovoima muodostuu?

Kouluttajamme, työelämän tutkija Katja Sirvion mukaan olisipa helppoa sanoa, että:

1. Yksilötasolla ei sitten enää ressattaisi siitä työstä. Ei tehtäisi töitä yli omien voimavarojen ja rajojen. Tehtäisiin töitä työn merkitys tunnistaen ja kuormitusta tietoisesti säädellen (sen verran, kuin missäkin työssä se on mahdollista.)

2. Yksikkötasolla ei sitten enää puhuttaisi pahaa selän takana. Ei työkavereista eikä johtajista / johdosta. Osattaisiin ilmaista tarpeita, kunnioittaa toisen erilaisia näkökulmia ja löytää erilaisista näkökulmista huolimatta jonkinlainen kompromissi.

3. Organisaatiotasolla ei sitten enää mentäisi eurojen perässä leikkaaman resursseista. Lopetettaisiin pelkästään ylhäältä-alaspäin tuleva ohjaus, joka rajaa liiallisesti yksilöiden autonomiaa työssään. Tarjottaisiin niin henkilöstö- kuin materiaalisia resursseja ja taattaisiin työrauha ilman, että jokaista toimenpidettä täytyy dokumentoida johdon Exceleihin.

4. Yhteiskunnan tasolla ei sitten enää arvosteltaisi, että "Itsepähän ammattisi valitsit, mitäs valitat pienestä kuukausipalkasta." tai "Tuota työtähän osaa kuka tahansa, ihan ilman koulutustakin." Osoitettaisiin kunnioitusta ihan jokaiselle ammattiryhmälle.

Kouluttajamme Katja Sirvio jatkaa näistä teemoista täydennyskoulutuksissaan. Ota Katjaan yhteyttä [email protected] tai p. 0409600298