UKK-instituutti

Etusivu
Suomi
Tampere
UKK-instituutti

Osaamista terveysliikunnan edistämiseen UKK-kävelytesti on ollut käytössä jo 80-luvulta lähtien.

UKK-instituutti on terveysliikunnan tutkimus- ja asiantuntijakeskus, joka seuraa ja arvioi liikkumisen määrää ja kunnon kehittymistä väestötasolla Suomessa. UKK-instituutti kehittää ja valitsee luotettavia ja päteviä arviointimenetelmiä fyysisen aktiivisuuden ja terveyskunnon seurantaan ja mittaamiseen. UKK-instituutti kehittää liikkumisturvallisuuden lisäämiseen tähtääviä toimintamalleja, jotka soveltuvat liikunta-alalle, terveyden edistämiseen ja järjestöille. Tavoitteena on, että alan ammattilaiset tunnistavat elämänkaaren eri vaiheille ominaiset liikuntatapaturmien riskitekijät ja osaavat edistää niiden ehkäisemistä. Ikääntyneiden kaatumistapaturmien ehkäisy on yksi keskeinen tavoite. Fyysisen aktiivisuuden lisääminen on Suomessa asetettu yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi elintapoihin liittyvien kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. UKK-instituutissa tutkitaan ja kehitetään terveydenhuollossa ja liikunta-alalla käytettävien liikuntaneuvonnan toimintamallien ja menetelmien toimivuutta ja vaikuttavuutta. Erityishuomio kiinnitetään vähiten liikkuvien ja huonokuntoisten liikuntatottumuksiin ja liikkumisen edellytyksiin.

02/10/2026

Miten fyysinen aktiivisuus vaikuttaa syöpäriskiin, hoitotuloksiin ja toipumiseen?

Mitä hyötyä liikkumisesta on syöpäpotilaalle hoitopolun eri vaiheissa?

Miten liikunnan merkitystä kannattaa perustella syöpäpotilaalle?

Tutkittua tietoa -webinaarissa saat ajantasaisen katsauksen siihen, mitä kansallinen ja kansainvälinen tutkimus kertoo liikkumisen vaikutuksista syövän ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutumisessa. Tarkastelemme uusinta tutkimusnäyttöä toimintakyvyn, hyvinvoinnin, hoidoista selviytymisen ja toipumisen näkökulmista.

Kolme hyvää syytä ilmoittautua mukaan

➡️ Ymmärrät liikunnan keskeiset hyödyt syövän ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutumisessa.
➡️ Saat käyttöösi tuoreinta tutkimustietoa asiakas- ja ohjaustyön tueksi.
➡️ Vahvistat osaamistasi syöpäpotilaiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemisessa.

📅 6.10. klo 14–15
💻 Verkossa
🩵 Maksuton

Tule kuulemaan, mitä alan tuorein tutkimus kertoo liikkumisen mahdollisuuksista syövän ehkäisyssä, hoidossa ja toipumisen tukena.

Webinaarin asiantuntijana toimii UKK-instituutin tutkimusjohtaja Ilkka Heinonen.

Ilmoittaudu mukaan https://ukkinstituutti.fi/koulutukset/

01/10/2026

Onnistunut elintapaohjaus ei ala neuvosta vaan kohtaamisesta.

Miksi osa asiakkaista innostuu elintapamuutoksesta ja osa ei?
Miten voit vahvistaa asiakkaan motivaatiota ilman painostamista?
Millaiset sanat aidosti tukevat muutosta?

Vaikuttava ohjaus rakentuu asiakkaan kohtaamisesta, vuorovaikutuksesta ja kyvystä tukea asiakkaan omia oivalluksia.

Varmuutta elintapaohjauksen asiakaskohtaamisiin -verkkokoulutus alkaa ensi viikolla. Mukana on käytännön esimerkkejä, asiakastapauksia ja työssä heti hyödynnettäviä menetelmiä.

Tässä verkkokoulutuksessa vahvistat ohjaustaitojasi, opit voimavaralähtöisen elintapaohjauksen periaatteita sekä saat konkreettisia työvälineitä motivoivaan vuorovaikutukseen ja hoitavaan viestintään.

Koulutus ei sisällä mitään tiettyyn kellonaikaan sidottua toimintaa, vaan voit suorittaa sen omassa tahdissasi.

Tule mukaan inspiroitumaan ja tarkastelemaan omaa ohjaustyötäsi uusin silmin! https://ukkinstituutti.fi/koulutukset/

29/09/2026

Lonkkamurtumien vähentämisessä korostuu kaatumisten ehkäisy ja lihasvoiman ylläpito.

Lonkkamurtuma on yksi vakavimmista ikääntyneiden vammoista.
Sen riskitekijöitä voidaan kuitenkin tunnistaa ja ehkäistä. Tuore katsaus korostaa liikkumisen, lihasvoiman, tasapainon ja kaatumisten ehkäisyn merkitystä lonkkamurtumariskin vähentämisessä.

Lonkkamurtumat heikentävät toimintakykyä ja elämänlaatua

Lonkkamurtuma voi heikentää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä hyvinvointia. Vamman taustalla lähes aina kaksi tekijää: luun lujuuden heikkeneminen ja kaatuminen.

Yli 95 % lonkkamurtumista aiheutuu kaatumisesta.

Kaatumisriskiä lisää esimerkiksi:

🔹heikentynyt tasapaino
🔹vähentynyt lihasvoima
🔹aiemmat kaatumiset
🔹ympäristön haasteet
🔹näön heikkeneminen

Keskeisiä keinoja lonkkamurtumien ehkäisyyn:

🔹säännöllinen lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu
🔹riittävä päivittäinen liikkuminen
🔹kaatumisvaarojen vähentäminen kotiympäristössä
🔹lääkityksen, näön ja muiden kaatumisriskiä lisäävien tekijöiden arviointi
🔹riittävä proteiinin, kalsiumin ja D-vitamiinin saanti
🔹osteoporoosin tunnistaminen ja tarvittaessa lääkehoito.

Lonkkamurtumien riskitekijät, kuten korkea ikä, alhainen fyysinen aktiivisuus ja heikko ravitsemustila vaikuttavat niin luun lujuuteen kuin lisääntyneeseen kaatumisriskiin.

Lonkkamurtumien ehkäisyyn tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja terveyden kokonaisvaltaista edistämistä, kommentoi UKK-instituutin tutkija Julia Ben Khalifa referoimaansa tutkimusta.

Lähde: Johannesdottir, F., Roberts, J. E., Kiel, D. P., & Tsai, J. N. (2026). Hip Fractures: A Review. JAMA, 336(6), 496–507. doi:10.1001/jama.2026.11895

💡 Lue lisää katsauksesta ja kaatumisen ehkäisystä - linkit löydät kommenttikentästä.

24/09/2026

Liikuntaan sijoitettu euro tuottaa moninkertaisen hyödyn yhteiskunnalle

Liikuntaan ja urheiluun tehtävät investoinnit tuottavat yhteiskunnalle selvästi enemmän hyötyä kuin mitä niiden toteuttaminen maksaa. Tutkimuksen mukaan liikuntaan sijoitettu euro synnytti keskimäärin viiden euron arvosta yhteiskunnallista hyötyä.

Tutkimus toteutettiin systemaattisena katsauksena, johon sisältyi 16 tutkimusta. Tutkimuksissa arvioitiin liikunta- ja urheiluinterventioiden yhteiskunnallista tuottoa SROI (Social Return on Investment) -suhdeluvulla.

Liikuntainterventioista oli hyötyä muun muassa:

🔹 fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle
🔹 hyvinvoinnille
🔹 itseluottamukselle
🔹 sosiaalisille suhteille
🔹 yhteisöllisyydelle
🔹 koulutukseen ja työelämään liittyville tekijöille

Hyötyä monenlaisissa toimintaympäristöissä

Tutkimuksen tulokset myös osoittavat, että liikuntaan ja urheiluun sijoittaminen tuottaa myönteistä yhteiskunnallista arvoa monissa erilaisissa toimintaympäristöissä.

Tuloksista voi myös päätellä, että SROI-menetelmä kykenee tunnistamaan terveysvaikutuksia laajempia yhteiskunnallisia hyötyjä.

----
Tiivistelmä: UKK-instituutin johtava tutkija Mari Leppänen

Alkuperäinen tutkimusartikkeli: Koch A, Kendelényi-Gulyás E, Sterbenz T, Csurilla G. Do Investments in Sport Pay Off? A Systematic Review and Exploratory Quasi Meta-Analysis of Social Return on Investment in Sport and Physical Activity. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity (Article in Press) 2026. doi: 10.1186/ s12966-026-01957-2

22/09/2026

6 vinkkiä ikääntyneen liikkumisen tueksi

Miksi ikääntyneen liikkuminen on tärkeää?

Säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen mm.
🔹edistää toimintakykyä
🔹hidastaa lihasten ja tasapainon heikkenemistä
🔹voi ehkäistä pitkäaikaissairauksia tai vähentää niiden haittoja
🔹tukee aivoterveyttä ja muistia, kertoo UKK-instituutin johtava tutkija Pauliina Husu Apu Terveys -lehdessä.

Mitä aloittamisessa on hyvä muistaa?

🔹Aloituksen on hyvä tapahtua maltilla.
🔹Iäkäs keho ei välttämättä kestä samaa kuormitusta kuin nuorempana.
🔹Levolle ja palautumiselle on varattava aikaa.

Jos liikuntapaikat eivät tunnu luontevilta

🔹liikettä voi lisätä osaksi päivittäisiä rutiineja; esim. kotiaskareet ja asiointimatkat
🔹kotijumppaohjeet, kotipiha, lähistön lenkkipolut ja ulkokuntosalit tarjoavat myös hyviä mahdollisuuksia liikkumiseen.

Liikkuminen ei tunnu kaikista yhtä mukavalta – m***a siihen voi tottua

Kaikki eivät saa liikunnasta samanlaista mielihyvää. Liikkumisen vaikutuksia voi kuitenkin huomata nopeasti: vireystila voi kohentua ja ajatukset terävöityä jo liikkumisen aikana, ja uni ja ruokahalu parantua. Liikunnasta voi oppia pitämään, kun antaa sille aikaa.

Liikkumisen hyödyt vahvistuvat ajan myötä

Tasapainossa ja lihasvoimassa voi huomata kehitystä säännöllisellä harjoittelulla viikoissa. Alkuun vaikutukset ovat hermostollista oppimista, myöhemmin myös rakenteellisia muutoksia mm. lihaksistossa. Noin puolessa vuodessa vaikutuksia näkyy myös veren rasva-arvoissa, verensokerissa ja lepoverenpaineessa.

Tavan muodostumiselle on hyvä antaa aikaa

🔹Uuden tavan muodostumiseen menee keskimäärin pari kuukautta.
🔹Sosiaalinen tuki, rutiinin muodostuminen ja onnistumisen kokemukset auttavat jatkamaan.

Artikkeli on julkaistu Apu Terveys -lehdessä 07/2026

21/09/2026

Hoitohenkilöstö on yhteiskunnan toiminnan kannalta korvaamaton voimavara. Työn fyysinen kuormitus näkyy erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön rasittumisena, mikä voi heijastua työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Jotta terveitä työvuosia ja pitkää työuraa voidaan tukea, on selvitettävä työkykyyn yhteydessä olevia tekijöitä tällä fyysisesti ja psyykkisesti vaativalla alalla.

Tutkittua tietoa -webinaari tarjoaa sinulle tietoa, jota voi hyödyntää esimerkiksi hoitotyön työhyvinvoinnin ja työkyvyn kehittämisessä.

Webinaari perustuu UKK-instituutin ja Pirkanmaan hyvinvointialueen NURSE-TULE-tutkimuksen aineistoon.

Mitä hyödyt webinaarista?

🔹 Tiedät, mikä on hoitohenkilöstön työkyvyn ja tule-rasittuneisuuden nykytila.
🔹 Tunnistat työkykyyn yhteydessä olevia taustatekijöitä.
🔹 Ymmärrät paremmin tule-rasittuneisuuden merkitystä työkyvylle.

📅 23.9.2026 klo 15.00–15.30
💻 Teams
💙 Maksuton

Ilmoittaudu mukaan! https://ukkinstituutti.fi/koulutukset/

18/09/2026

Hyvinvoinnin aihealueista on tarjolla uutta oppimateriaalia tervekoululainen.fi-sivustolla.

Sivustolle on tehty seuraavia päivityksiä:
🔹Lääkekasvatuksen sisältöä on päivitetty yhteistyössä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean kanssa.
🔹Liikennekäyttäytymisen sisältöä on päivitetty yhteistyössä Liikenneturvan kanssa.

Perehdy myös lasten ja nuorten hyvinvointia käsitteleviin vanhempainiltamateriaaleihin:
🔹Yhteistyössä Liikunnan aluejärjestöjen Lisää liikettä -hankkeen kanssa tuotettu vanhempainiltamateriaali tarjoaa tietoa ja vinkkejä liikkumisesta, ravinnosta, unesta ja levosta sekä ruutuajasta.
🔹UKK-instituutin Vaikuttavaa elintapaohjausta -hankkeen asiantuntijatallenteet ja esitysmateriaali tarjoavat näkökulmia lasten liikkumisen lisäämiseen sekä digihyvinvoinnin tukemiseen.
🔹Suomi liikkeelle -ohjelman Miljoona-videot havainnollistavat, miten aikuisten pienet arjen valinnat voivat lisätä lasten päivittäistä hyvinvointia ja liikettä.

Sivustolle on myös täydennetty kansalliset suositukset 0–13-vuotiaiden digimedian käyttöön sekä ajankohtaista tietoa lasten ja nuorten liikkumisesta, perheliikunnasta sekä unesta. Mukana ovat mm. uusimmat tulokset Kouluterveyskyselystä, LIITU-tutkimuksesta, Move!-mittauksista sekä Perheliikuntabarometrista.

Hyödynnä päivitettyjä sisältöjä opetuksen, elintapaohjauksen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön tukena.

Ota maksuttomat materiaalit käyttöösi: tervekoululainen.fi

17/09/2026

3 harjoittelun periaatetta, jotka auttavat valmistautumaan maratoniin

1. Harjoitteluun on hyvä varata aikaa

Hyvän peruskunnonkin kanssa harjoitteluun kannattaa varata noin vuosi. Harjoittelun alkuvaiheessa keskeistä on kestävyyskunnon kehittäminen, toteaa UKK-instituutin tutkimusjohtaja Ilkka Heinonen Ylen artikkelissa.

2. Monipuolisuus ja progressiivisuus edellä

Harjoittelu kannattaa aloittaa rauhallisesti ja lisätä sekä harjoitusmääriä että tehoa asteittain, jotta elimistö ehtii sopeutua kasvavaan kuormitukseen.

Maraton vaatii myös lihaskestävyyttä, joten harjoitusten on hyvä edetä progressiivisesti.
Monipuolinen harjoittelu ja muiden lajien hyödyntäminen tukee kehitystä ja ehkäisee rasitusvammoja.

3. Huomioi palautuminen ja muu kuormitus

Palautuminen on olennainen osa harjoittelua.
Tavoitteeseen pääsemiseksi harjoittelun tulee olla tasapainossa elämän muiden kuormitustekijöiden kanssa.
Riittävä uni ja sopiva ravitsemus tukevat suoritusta.

🔗 Lue koko artikkeli Ylen sivuilta - linkin löydät kommenttikentästä.

16/09/2026

Näihin teemoihin kouluterveydenhoitajat kaipaavat työssään tukea

Kouluterveydenhoitajat kokivat yleisesti ammatillisen osaamisensa hyväksi elintapaohjaukseen liittyen, m***a lisätukea toivotiin erityisesti Move!-mittaustulosten käsittelyyn. Move!-mittauksilla kartoitetaan lapsen tai nuoren fyysistä toimintakykyä.

Lisäkoulutusta toivottiin myös sensitiivisestä painopuheesta sekä ravitsemussuosituksista, unen ja palautumisen teemoista sekä liikkumisen motivoinnista.

Mistä tiedämme?
Vastaukset saatiin osaamiskartoituksesta, joka toteutettiin Lapissa kouluterveydenhoitajille. Siihen vastasi 36 ammattilaista. Kartoitus oli osa Vaikuttavaa elintapaohjausta -hanketta.

💡 Kiinnostavatko aiheet myös sinua?
Hankkeeseen osallistuvien hyvinvointialueiden ammattilaisille järjestetään kyselyn pohjalta webinaarit, jotka pureutuvat muun muassa Move!-toimintakykymittausten tulosten tulkintaan ja sensitiiviseen painopuheeseen kouluterveydenhuollossa.

🌟 Jaamme koulutustallenteet myös vapaasti katseltaviksi UKK-instituutin verkkosivuille hankkeen ajaksi. Pysy kuulolla, vinkkaamme kun ne ovat saatavilla.

----

Kartoitus oli osa Vaikuttavaa elintapaohjausta -hanketta, ja sen toteutti Lapin hyvinvointialue. Hanke saa rahoituksensa Terveydeksi ja Suomi liikkeelle -ohjelmista.

15/09/2026

Liikkumisen terveysyhteydet riippuvat liikkumisen tehon määritystavasta

Reippaan tai rasittavan liikkumisen yhteydet terveyteen vaihtelivat sen mukaan, miten liikkumisen teho määriteltiin. Tuore tulos perustuu UKK-instituutin väestötutkimusaineistoihin.

Suurempi päivittäinen kevyen liikkumisen määrä oli yhteydessä
🔹parempaan koettuun terveyteen
🔹parempaan fyysiseen ja henkiseen elämänlaatuun
🔹vähäisempään masennusoireiluun.

Tulos ei riippunut siitä, määritettiinkö liikkumisen teho absoluuttisten vai kuntoon suhteutettujen raja-arvojen perusteella.

Tehon määritystapa voi muuttaa käsitystä liikkumisen määrästä:

Tehon määritystapa vaikutti erityisesti reippaan tai rasittavan liikkumisen määrään.

Erityisesti heikoimmassa fyysisessä kunnossa olevien kohdalla tulkinta muuttui, sillä suhteutettuna kuntotasoon heidän liikkumisensa näyttäytyi kuormittavampana kuin parempikuntoisilla.

Tehon määrittämisen tavat täydentävät toisiaan.

Tulevissa tutkimuksissa ja liikkumisen edistämisessä olisi hyödyllistä huomioida jatkossa absoluuttisten raja-arvojen lisäksi myös yksilön kuntotaso.

----

Tutkimus perustui KunnonKartta-väestötutkimuksen aineistoihin, jossa oli mukana 3587 työikäistä aikuista.

🔗 Lue lisää tutkimuksesta UKK-instituutin verkkosivuilta, linkin löydät kommenttikentästä.

Osoite

KaupinpuistonKatu 1
Tampere
33500

Puhelin

+358503645875

Verkkosivusto

http://www.ukkinstituutti.fi/

Ilmoitukset

Saat tiedon ensimmäisenä: lähetämme sinulle sähköpostia, kun UKK-instituutti julkaisee uutisia ja tarjouksia. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua tilauksen milloin tahansa.

Haluatko, että koulu on listan kärjessä kategoriassa koulu (Tampere)?

Jaa

Kategoria

Urheilu- ja kuntoilukoulutus