Toiminta Akatemia

Vuonna 2011 en tiennyt neurovahvistavuudesta vielä mitään, m***a lasken silti mun matkani kohti neurovahvistavaa työskentelytapaa lähteneen siinä main. Vuonna 2011 luin vammaisaktivisti Amu Urhosen Kompastuksia -pamfletin. Koko kirjanen vavisutti pohtimaan omia arvoja, uskomuksia ja työn perusteita uudelleen.

Ote sivulta 13: ”Minut opetettiin häpeämään erityisesti sitä, että liikun mielelläni konttaamalla. Vedottiin lääketieteellisiin, esteettisiin ja ties mihin syihin… Minulle sanottiin, että vain pikkulapset konttaavat. Vielä muuttaessani parikymppisenä pois kotoa Tampereen kaupungin apuvälineyksikkö painosti minua ottamaan vastaan suihkupyörätuolin, koska suihkuun konttaaminen on epäinhimillistä. On näköjään vielä pitkä matka siihen, iloitaan siitä, miten luovasti ihminen voi löytää tapansa olla ja toimia.”

"Kanssasäätely ei ehkä olekaan vain sitä, mitä teemme lapsen kanssa. Se on myös tapa ajatella lapsesta."

Kanssasäätely alkaa jo ennen kuin sanomme tai teemme mitään.

✨ Uteliaisuutena käyttäytymisen taustalla olevia tarpeita kohtaan
✨ Tilanteen tarkasteluna lapsen näkökulmasta.
✨ Ympäristön ja omien odotusten tarkasteluna.
✨ Turvan tunteen rakentamisena ennen opettamista, ohjaamista tai korjaamista.

Säätely ei synny käskemällä, palkitsemalla tai harjoittelemalla yksittäisiä taitoja irrallaan arjesta. Se rakentuu turvallisissa suhteissa, ymmärretyksi tulemisen kokemuksissa sekä ympäristöissä, joissa lapsen tarpeet huomioidaan.

Juuri tästä syystä pidän edelleen Zones of Regulation -menetelmää arvokkaana. Zones ei ole liikennevalojärjestelmä, jonka avulla lapset opetetaan käyttäytymään tietyllä tavalla. Se on yhteinen kieli, joka auttaa lasta ja aikuista pysähtymään kokemuksen äärelle:
Miltä minusta tuntuu?
Mitä kehossani tapahtuu?
Mitä tarvitsen juuri nyt?

Syksyn Zones of Regulation -koulutuksessa tarkastelemme menetelmää käytännönläheisesti, m***a myös tämän päivän tutkimus- ja teoriatiedon valossa. Miten voimme hyödyntää Zonesia tavalla, joka tukee turvan tunnetta, kanssasäätelyä ja lapsen oman ymmärryksen rakentumista?

Tervetuloa mukaan! Linkin ilmoittautumiseen löydät kommenteista.

Eri koulutusaiheet. Sama ydinajatus: ymmärrä toimintaa laajemmin, tarkastele omaa toimintaasi uteliaasti ja rakenna ympäristöjä, joissa ihmisillä on mahdollisuus osallistua omana itsenään.

Mitä yhdistäviä tekijöitä on kaikissa koulutuksissani? Monenlaisia aiheita, m***a löytyykö punaista lankaa?

🌻Mitä ihminen tekee arjessaan? Miten hän osallistuu? Mikä mahdollistaa osallistumisen ja mikä sitä estää? Koulutuksissani ei tarkastella asioita vain yksilön ominaisuuksien kautta. Toiminta rakentuu yksilön, ympäristön ja toiminnan välisessä suhteessa. Kun haluamme ymmärtää tai tukea toimintaa, meidän on tarkasteltava koko kokonaisuutta.

🌻Neurovahvistava ja vahvuusperustainen ajattelu. Arviointi ja terapian toteutus eivät lähde liikkeelle kysymyksestä "mitä puutteita yksilössä". Sen sijaan asetumme pohtimaan: mikä hänelle on tärkeää, mikä toimii jo nyt ja miten ympäristöä tai toimintaa voitaisiin muokata niin, että osallistuminen olisi mahdollista.

🌻 Teoriatieto ja käytäntö kulkevat käsi kädessä. Tutkimustieto ja teoriat luovat perustan, m***a niiden arvo näkyy vasta silloin, kun ne auttavat meitä ymmärtämään arjen tilanteita hieman paremmin.

Kanssasäätely ei ole vain tunnetaitojen opettamista. Se on turvan rakentamista.

Kun lapsi on kuormittunut, peloissaan, pettynyt, ylivirittynyt tai täysin jumissa, aikuisella herää helposti tarve opettaa. Nimetä tunteita. Etsiä ratkaisuja. Harjoitella säätelykeinoja.

Ensin lapsi tarvitsee kuitenkin ihan jotain muuta; kokemuksen siitä, että joku ymmärtää. Että pysähdymme hänen viereensä ilman kiirettä korjata tilannetta.

Kanssasäätelyn ytimessä ei ole lapsen muuttaminen tai rauhoittaminen mahdollisimman nopeasti. Sen ytimessä on turvallinen yhteys.
Turvan kokemuksesta käsin lapsen on mahdollista vähitellen:
✨ tunnistaa omia tunteitaan ja tarpeitaan
✨ löytää toimivia säätelykeinoja
✨ rakentaa luottamusta itseensä ja ympäröiviin ihmisiin

Ei: "Miten saan lapsen rauhoittumaan?"
Vaan:
"Miten voin tässä hetkessä lisätä lapsen kokemusta turvasta?"

Sittenkin saatiin syksylle mahtumaan Zones of regulation -koulutus!

Tukea säätelytaitojen opetteluun lasten kanssa käytännönläheisesti ja nykyteorioihin perustuvasti :). Zones of Regulation on konkreettinen ja selkeä menetelmä, joka auttaa lasta tunnistamaan, sanoittamaan ja säätelemään tunteitaan ja vireystilaansa. Koulutuspäivässä käymme läpi menetelmän kymmenen teemaa sekä saamme käyttöömme suomenkielisen materiaalipaketin arjen työn tueksi.

Päivä tarjoaa runsaasti esimerkkejä, harjoituksia ja valmiita työkaluja varhaiskasvatukseen, kouluun ja terapiatyöhön. Saat mukaasi varmuutta ja ymmärrystä siitä, miten säätelytaitoja voidaan opettaa suunnitelmallisesti, lempeästi ja lapsen kehitystä tukevalla tavalla.

Tervetuloa siis koulutukseen torstaina 3.9 klo 9-16.00. Koulutuksen hinta on 251€ (sis alv 25,5%). Linkin ilmoittautumiseen löydät kommenteista.

Vihreä alue ei ole tavoite!

Kun puhumme vireys- ja tunnetilan säätelystä, tavoitteena saattaa helposti olla vihreälle alueelle siirtyminen – rauhalliseksi, keskittyneeksi ja yhteistyöhaluiseksi.

M***a mitä jos säätely ei olekaan sama asia kuin rauhallisuus?

Jos "vihreä alue" nostetaan ihanteeksi, vaarana on, että lapsi oppii näyttämään rauhalliselta sen sijaan, että hän oppisi tunnistamaan, ymmärtämään ja ilmaisemaan aidosti sitä, mitä hän kokee.

Säätelyn tavoitteena ei ole poistaa voimakkaita tunteita. Tavoitteena on oppia elämään niiden kanssa.

Ihminen voi olla vihainen, pettynyt, jännittynyt tai ylivirittynyt ja silti toimia tilanteessa tarkoituksenmukaisesti. Toisaalta ihminen voi näyttää ulospäin hyvin rauhalliselta, vaikka sisällä kuormitus olisi valtava.

Ei:
"Miten pääsisimme takaisin vihreälle alueelle?"
Vaan:
"Miten voimme tukea lasta tunnistamaan, ilmaisemaan ja säätelemään kaikkia tunteitaan?"

Syksyn koulutuskalenteri alkaa olla plakkarissa! Paljon on työyhteisöjen omia koulutuksia, m***a kaikille avoimina avoimina löytyisivät nämä:

🌻 Neurovahvistava työote kuntoutuksessa 21.8-4.9
Tule mukaan pohtimaan, kuulemaan ja oppimaan, miten neurovahvistavan työtavan tulisi olla olennainen osa kaikkien kuntoutuksen alalla työskentelevien työpakkia, alkuarvioinnista terapian toteutukseen.

🌻 Oivalluksia ja työkaluja nepsy-lasten TT-arviointiin 17.9
Nepsy-lasten arjen haasteita tarkastellaan helposti yksittäisinä taitopuutteina. Kaikki toiminta rakentuu kuitenkin aina ihmisen, ympäristön ja toiminnan suhteessa. Siksi arviointi ei ole koskaan vain testitulosten tarkastelua.

🌻 Ohjauksellisuus terapiatyössä 22.10.
Koulutuksessa syvennytään ohjauksellisen työotteen periaatteisiin ja tarjotaan konkreettisia keinoja muutosta tukevan ohjausprosessin rakentamiseen.

Linkit koulutuksiin löydät kommenteista :)

Mitä arvioit, kun arvioit toiminnanohjausta?

Miten määrittelet toiminnanohjauksen? Näkyykö se lapsen kyvyssä aloittaa tehtävä? Suunnitella? Joustaa? Säädellä tunnetta? Selviytyä siirtymistä? Vai ehkä siinä, miten ympäristö tukee – tai kuormittaa – lapsen toimintaa?

Nepsy-lasten arjen haasteita tarkastellaan helposti yksittäisinä taitopuutteina. Silti toiminnanohjaus rakentuu aina ihmisen, ympäristön ja toiminnan suhteessa. Siksi sen arviointi ei ole koskaan vain testitulosten tarkastelua.

Karelian "Oivalluksia ja työkaluja nepsy-lasten tt-arviointiin"-koulutuksessa syvennytään erityisesti toiminnanohjauksen ja säätelyn arviointiin haastattelun keinoin sekä ohjaukselliseen työotteeseen jo alkuarvioinnista lähtien. Luvassa on käytännönläheisiä työkaluja, uusia näkökulmia ja konkreettisia keinoja arjen taitojen kokonaisvaltaiseen kartoittamiseen ja tukemiseen.

https://www.karelia.fi/taydennyskoulutus/oivalluksia-ja-tyokaluja-nepsy-lasten-tt-arviointiin/