Tutkimuskeskus Taru

🎬 Introducing Mika Perkiömäki and his current research on climate obstruction in the Russian pro-state media discourse. Perkiömäki represents one our 11 research groups, the Tampere Research Coalition for Russian and Chinese Media (TaRC).

Mika Perkiömäki, Postdoctoral Research Fellow Mika Perkiömäki explores climate obstruction in the Russian pro-sta...

🔎 Keskustelua metsästä -tutkimushankkeen loppuraportissaan tutkija Veera Kangaspunta kokoaa yhteen hankkeen keskeisiä löydöksiä:

1️⃣ verkkovälitteisen kansalaiskeskustelun suhde viralliseen ja mediavälitteiseen metsäkeskusteluun on vuorovaikutuksellinen ja varsin monimutkainen
2️⃣ verkko ruokkii kansalaisosallistumista sekä mahdollistaa kriittistä ja moniäänistä metsäkeskustelua
3️⃣ uskomukset ja arvot yhdistävät ja jakavat kansalaiskeskustelun osapuolia
4️⃣ käsitykset asiantuntijuudesta ja asiantuntijoista yhdistävät ja jakavat kansalaiskeskustelun osapuolia
5️⃣ metsäkeskustelulla on toivoa
6️⃣ metsäkeskusteluun liittyy yhä selviä huolenaiheita
7️⃣ verkkovälitteistä kansalaiskeskustelua metsästä on syytä tutkia lisää

Julkista kansalaiskeskustelua tarkasteltiin hankkeen osatutkimuksissa kaikkiaan kuudella eri verkkoalustalla. Aineisto on koottu vuoden 2023 metsäaiheisista keskusteluista.

Keskustelua metsästä on osa Koneen Säätiö - Kone Foundationin rahoittamaa Metsän puolella -aloitetta.

Keskustelua metsästä -tutkimushankkeen loppuraportti - Trepo

🔎 Veera Kangaspunta identifies three key belief structures within forest-related debate among citizens participating in online civic discussions:

1️⃣ preservation-positive structure
2️⃣ forestry-positive structure
3️⃣ compromise-seeking structure

According to Kangaspunta, these structures both reflect and challenge the established positions of the official Finnish forest discussion and reveal the importance of online discussions as an arena for critique and fundamental value-based debate.

🔓 Open access.

The study was funded by Koneen Säätiö - Kone Foundation ”For the Woods” (Metsän puolella) grant.

Belief structures in civic online forest discussion - Ambio In this article, I approach online civic discussion as an important form of public debate that reflects and supplements the official forest discussion. I identify the shared beliefs and belief-based structures within the Finnish online forest-related debate among participating citizens. In addition,...

Mitä karismalla oikein tarkoitetaan? Se ei ole ihmisen ominaisuus, vaan erinomaisesta vuorovaikutuksesta tehty tulkinta, kirjoittaa viestinnän yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija Marja Eklund.

Vuorovaikutusosaaminen paljastaa sen, minkä karisma hämärtää | Alusta! | Tampereen korkeakouluyhteisö Karismaattisuus voi muodostua noidankehäksi, jossa johtaja ajautuu uskomaan omaan poikkeuksellisuuteensa ja päätyy tekoihin, joita hän tai muut eivät aiemmin olisi pitäneet hyväksyttävinä.

📺 Miten Suomen pelialalla pyyhkii? Pelikulttuurien tutkimuksen professori Olli Sotamaa vieraili tänään Ylen aamu -lähetyksessä yhdessä Suomen pelialan kattojärjestö Neogamesin johtajan Koopee Hiltusen kanssa.

Suomen pelialalla vallitsee kaksijakoinen tilanne | Ylen aamu Suomen peliala on tullut tunnetuksi aiemmin vahvasta mobiiliosaamisestaan, kaikki muistavat esimerkiksi Angry Birdsin. Nykyään suomalaiset pelihitit ovat kuitenkin usein yhden tai muutaman kehittäjän tekemiä indie-pelejä. Miten Suomen pelialalla pyyhkii? Haastattelussa ovat pelikulttuurien tut...

🔎 Huomiotalouspuhe, huomion etiikka ja huomioympäristön suojelu — Miten huomio jäsentää julkista osallistumista ja millaisia ongelmia siihen liittyy? Alusta!-julkaisun artikkelissaan tutkija Elina Tolonen ja apulaisprofessori Heikki Heikkilä vetävät yhteen teemoja, joita nousi esiin DIACOMET-tutkimushankkeen (2023–2026) kahdeksassa Euroopan maassa tehdyistä fokusryhmäkeskusteluista.

Huomiotaloudesta huomion etiikkaan | Alusta! | Tampereen korkeakouluyhteisö 2020-luvulle tultaessa huomiosta on tullut viestinnän etiikan erityiskysymys. Huomion etiikka haastaa vakiintunutta huomiotalouspuhetta ja tarkastelee yhteistä huomioympäristöä suojeltavana. DIACOMET-hankkeessa tarkastelimme, miten huomio jäsentää ju

📣 Call for participants in a research study Virtual Museum of Protest Art as Empathy Machine

Virtual reality is increasingly being used to explore how people perceive, engage with, and respond to social and political issues. But what happens when immersive environments present protest-related material through images, videos, artworks, and interactive experiences?

👉 If you are 18 years of age or above and able to attend an in-person session at Tampere University City Centre Campus, you are invited to take part in a research study exploring how virtual reality experiences influence perception, engagement, and empathy in relation to social and political issues.

Interested in contributing your perspective? Please register via the link below! There you will also find more information about the study.

ℹ️ The sessions (scheduled based on participants’ availability) will take place during the period of August 19 – September 10, 2026.

forms.cloud.microsoft

Tampereen yliopiston ITC-tiedekunnan epätodennäköinen sekoitus miellyttää visuaalisen informaation apulaisprofessori Yanai Toisteria:

”Monet pitävät sitä todella eriskummallisena otuksena, koska siihen kuuluu sekä teatteri että tietojenkäsittelytiede – miten nuo kaksi koskaan kohtaisivat? M***a minä pidän sitä hyveenä. Jos ne kaksi voivat kohdata, ehkä juuri siitä kiinnostavat kysymykset alkavat. En väitä näkeväni noita kohtaamisia joka päivä. En näe. M***a näen niiden mahdollisuuden.”

Suurin petos on ajatus, etteivät valokuvat petä – apulaisprofessori Yanai Toister näkemisestä tekoälyn aikakaudella | Tampereen yliopisto Yanai Toister oli valokuvaaja ja käsitetaiteilija, kunnes hän päätti lakata tekemästä kuvia ja alkaa ajatella niitä päätoimisesti. Nykyään hän tutkii Tampereen yliopiston visuaalisen informaation a...

Avoimen kirjeen allekirjoittajat näkevät asenteiden olevan suurin este moniäänisyyden toteutumisen tiellä: Vaikka erilaisista taustoista tulevia journalisteja ja yleisöjä halutaan periaatteessa ottaa mukaan, maahanmuuttajataustaiset toimittajat eivät helposti työllisty alalle eikä vieraskielisiä yleisöjä välttämättä nähdä tavoittelemisen arvoisina.

Media-alan tutkijat ja toimijat vetoavat avoimella kirjeellä suomalaisen uutismedian kenttään, että se huolehtisi aidon moniäänisyyden toteutumisesta niin sisältöjen kuin tekijöiden osalta.

”Vieraskielisten suomalaisten sananvapaus ja oikeus saada tietoa eivät toteudu Suomessa niin kuin pitäisi. Tilanne heikentää julkisen keskustelun saavutettavuutta ja pahimmillaan myös demokratiaa, kun osa väestöstä jää keskustelun ulkopuolelle. Kyse on samalla ihmis- ja perusoikeuksista.”

Lue mielipidekirjoitus, linkki kommenteissa.

🔎 Professor Laura Ahva's latest article examines "eventification", the role of live event organising in journalism. Drawing on event studies, the article introduces eventification as a framework to explore how journalism and event production intersect.

🔓 Open access.

www.tandfonline.com