Kyläkouluyhdistys Sipoo

”Empiirinen näyttö on yksiselitteinen. Aluekehittämistoimisto MDI Public Oy tarkasteli Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin arviointihankkeessa vuonna 2022 kaikkia Manner-Suomen 292:ta kuntaa: koululakkautuksilla ei ole johdonmukaista eikä pysyvää säästövaikutusta”

Asiantuntijalta: Koulujen lakkautusaalto on Suomen suurin dokumentoitu virhearvio kuntapolitiikassa Merkittäviä kouluverkkomuutoksia tehneissä kunnissa opetusmenot kasvoivat voimakkaammin kuin maltillisia muutoksia tehneissä, etenkin oppilaskohtaisesti laskettuna, kirjoittaa opetustoimen ylitarkastaja emeritus Kari Lehtola Lahdesta.

Onnittelut vuoden sipoolaiselle Eduard Hallbergille!

”Olen edelleen sipoolainen ja ylpeästi sipoolainen, Hallberg sanoo.
Koulunsa alppitähti kävi kotikulmillaan Kalkkirannassa, lakkautusuhan alla olevassa kyläkoulussa Salpar skolassa. Yläkoulu oli Sipoon ainoa ruotsinkielinen yläkoulu Nikkilässä. Eduard Hallberg muistelee etenkin kyläkoulua suurella lämmöllä. –Se oli ihan huippukoulu, paljon hienoja muistoja, Hallberg kiittelee.”

Kilpailu on ratkennut! Vuoden sipoolainen 2026 on alppitähti Eduard Hallberg: "Olen ylpeästi sipoolainen!" Sipoolaiset äänestivät 22-vuotiaan Eduard Hallbergin voittoon kisassa, jossa etsitään positiivisesti ansioitunutta kuntalaista. Katso voittajan videotervehdys jutusta.

Milloin kuntalaisten mielipiteellä on merkitystä päätöksenteossa? Salpar Skola ollaan lakkauttamassa, vaikka valtaosa perheistä pitää pientä koulua yhä arvokkaana oppimisympäristönä ja perheet laskivat sen varaan, että koulu säilyy valtuuston päätöksen mukaan ainakin siihen asti, kunnes uusi Söderkulla Skola rakentuu.
Millä perusteluilla päättäjä voi päättää toisin? Kuka voi sanoa olevansa parempi asiantuntija, kuin lapsi ja perhe itse.
Salparin oppilaille pieni kyläkoulu on yhä se arvokkain.

Lue lisää täältä 👉 https://www.sipoonsanomat.fi/paikalliset/9249073?utm_term=Autofeed&utm_medium=Social&utm_source=Facebook =1771830558

Pyhtää kokeilee keinoja kyläkoulun oppilasmäärän kasvattamiseksi. Minkä vuoksi tätä ei osata Sipoossa? Meillä strategiassa puhutaan rohkeudesta, m***a meillä ei ole rohkeutta (osaamista, halua?) lähteä kehittämään pieniä kouluja. Pyhtää näkee kyläkoulun arvon sekä oppilaille että kylälle ja on valmis kokeilemaan keinoja koulun säilyttämiseksi. Yksi keinoista on oppilaaksiottoalueen kasvattaminen koskemaan koko kuntaa ja koulun erikoistuminen ympäristö- ja yrittäjyys teemaan. Miksi tällainen ei toimisi Sipoossa esim Salpar Skolan tapauksessa? Miten tämä ei olisi kilpailuetu pääkaupunkiseudulla? Näitä samoja keinoja on Kyläkouluyhdistys esittänyt Salpar Skolan pelastamiseksi, m***a tuloksena on koulun lakkauttaminen. Salpar Skola voisi muokkautua myös ympäristö- ja metsä-teemaiseksi kouluksi. Eikö tällaiseen kouluun olisi tulijoita? Kun samaan aikaan haaveillaan, että koulujen pihoihin saataisiin varjostavaa kasvillisuutta 🙈.
Olemme tekemässä Salpar Skolan suhteen virhepäätöksen, kun meillä olisi ollut mahdollisuus toimia toisin. M***a Grattis Pyttis - hyvä, että jossain osataan!

”Kuitenkin on yleisesti tiedossa, että koulun lakkauttaminen harvemmin tuo säästöjä, niin kuin se ei tuo säästöjä Salpar skolankaan tapauksessa. Rakennusta tuskin realisoidaan vähään aikaan, eikä virkojen takia voida säästää täysimääräisesti henkilöstökustannuksissa.”

”Sipoon kouluverkostoon liittyen, erityisen huolestuttavaa on se, että kouluverkostosuunnittelussa on jo pitkään puuttunut visio siitä, millainen oppimisympäristö Sipoossa kuuluisi olla.”

”Sipoossa on vielä jäljellä kyläkouluja ja nyt kun rakennamme myös uutta koulua, tarvitsee kyläkouluverkosto tuekseen tietoon pohjautuvan vision, joka sisältää sen, millaiseen oppimisympäristöön vanhemmat haluavat saattaa lapsensa opintopolulle.”

Mielipide | Sipoon kouluverkoston muutoksista puuttuu sekä visio että asiakasymmärrys Sipoon kyläkouluyhdistyksen puheenjohtaja ei ole vakuuttunut, että kunta saa tavoittelemansa säästöt kasaan lakkauttamalla Salpar skolan.

Sipoo on matkalla kohti tulevaisuutta, jossa lapset keskitetään isojen keskusten jättikouluihin.

Ylimitoitettu Söderkulla Skola - johon käytetään järjetön määrä sipoolaisten rahaa - nielaisee alleen tarkoituksella näivetetyt kyläkoulut. Yksi kerrallaan. Hyväkuntoiset kyläkoulurakennukset hävitetään tarpeettomina.

Se ei ole säästöä. Se ei ole lapsiystävällistä. Se ei ole millään mittapuulla järkevää. Se on ainoastaan lyhytnäköistä politiikkaa lasten tulevaisuuden kustannuksella.

Sipoo aikoo sulkea Salpar skolan jo ensi vuonna – myös näistä säästettäisiin Kunnan budjettiesitys on ensi kertaa alijäämäinen ja sopeutustoimia voi olla luvassa lisää.

Koskee koko Suomea! Suosittelemme kaikkia osallistumaan tähän Pirkan kylien järjestämään koulutukseen! 🙌 Kouluttajan toimii opetustoimen erityistarkastaja [emeritus] Kari Lehtola.

”Hei valtuutetut, uudet ja vanhat🌻
Tervetuloa purkamaan myyttejä & kuulemaan perusteet viisaalle ja oikeudenmukaiselle kouluverkkopäätöksenteolle ensi ke 8.10. klo 18-20 (ilmainen webinaari). Koulutus on hyvä infopaketti myös vanhemmille ja kaikille Haminan tulevaisuudesta kiinnostuneille! Kouluttajana opetustoimen erityistarkastaja [emeritus] Kari Lehtola.

Koulutuksen tavoite:
Tarjota päättäjille ja kylien väelle ajantasainen ja vaikuttava tietopaketti, jonka avulla voidaan perustellusti ja asiantuntevasti tehdä viisaita kouluverkkopäätöksiä sekä puolustaa elinkelpoisia kyläkouluja kunnan päätöksenteossa.

Sisältökokonaisuudet:
Kouluverkkopäätösten oikeudellinen perusta
– Lapsen oikeuksien sopimus (LOS), Perusopetuslaki, Hallintolaki, Perustuslaki, SOTE-järjestämislaki
– Lapsivaikutusten arvio – mitä laki todella edellyttää?
– Sisäinen vuokra ja hallintopäätösten valmistelun laillisuus
Kustannusvaikutukset ja talousmyytit
– Miksi koululakkautukset eivät ole tuoneet säästöjä?
– Sisäisen vuokran vääristymät ja tilakustannusten läpinäkyvyys
– Koulukuljetusten ja sote-menojen kasvu: kyläkoulujen ennaltaehkäisevä rooli
Pedagogiset ja hyvinvoinnilliset vaikutukset
– Oppimistulokset, kasvurauha ja yhteisöllisyys
– Koulumatkan pidentymisen vaikutukset lapseen
– Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset lapsiin, perheisiin ja yhteisöihin
Elinvoimavaikutukset
– Elinvoimainen kyläkoulu alueensa hyvinvointidynamona
– Pehmeä ja kova elinvoima: muuttoliike, palveluiden säilyminen, maaseudun vetovoima, verotulot
Viestintä ja poliittinen vaikuttaminen
– Miten tuoda asiat esiin valtuustossa, lautakunnassa ja mediassa?
– Miten purkaa myyttejä ja nostaa esiin vaihtoehtoisia skenaarioita?

Ilmoittaudu tästä linkistä:
https://www.pirkankylat.fi/webinaarikoulutus/

https://www.pirkankylat.fi/webinaarikoulutus/”

Yhdysluokat ovatkin yksi syy, miksi kyläkouluissa kasvaa tasapainoisia ja onnellisia lapsia!💕

”Monessa kouluverkkoselvityksessä kyläkoulujen lakkauttamista perustellaan opetuksen laadun parantamisella. Tutkimuksemme perusteella yhdysluokat ovat kuitenkin innovatiivisia ja pedagogisesti laadukkaita opetusryhmiä.”

”Tärkein yhdysluokan tuoma etu kuitenkin on, että yhdysluokassa vanhempaan ikäluokkaan kuuluvien lasten itsetunto kasvaa. He eivät ole ryhmän heikoimpia oppilaita, koska luokkaan tulee toisena vuotena nuorempia ja vähemmän osaavia lapsia. Eri ikäluokkia yhdistävissä ryhmissä kaikki oppilaat voivat kokea sosiaalista ja emotionaalista menestystä.

”Yhdysluokissa on paljon piirteitä, jotka edistävät inklusiivisuutta ja jokaisen lapsen kohtaamista yksilönä.”

”Auttamista, jakamista, yhteistyötä ja vastuun kantamista täytyy harjoitella. Yhdysluokissa näitä tilanteita tulee luonnostaan koulupäivän aikana.”

Vieraskynä | Suomen kouluihin pitäisi perustaa nykyistä enemmän yhdysluokkia Yhdysluokkia perustetaan usein vain pakon edessä ja niistä pyritään pääsemään eroon, vaikka niillä on selviä pedagogisia hyötyjä.