Oulun yliopisto - University of Oulu

Miten yliopistot voivat valmistautua tulevaisuuteen, jota emme vielä täysin tunne?

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, m***a sitä voi ennakoida. Oulun yliopiston pilotissa yliopistoyhteisöä kutsuttiin tunnistamaan heikkoja signaaleja eli nousevia ilmiöitä, jotka voivat vaikuttaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja toimintaympäristöön.

Lue lisää blogista!

Heikkoja signaaleja horisontissa – yliopistoyhteisön havaintoja ennakoinnin tueksi Oulun yliopistossa yliopistoyhteisö kutsuttiin mukaan keräämään heikkoja signaaleja ennakointityön tueksi.

Onko tavoitteenasi päästä tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon? Avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella on mahdollista hakea tutkinto-opiskelijaksi Oulun yliopistoon ilman valintakoetta. 🧑🏽‍💻📝

Avoimen väylän kautta voi hakea opiskelemaan seuraaville aloille:

✅ Humanistiset alat
✅ Kasvatusalat
✅ Kauppatieteet
✅ Luonnontieteet
✅ Tekniikan alat
✅ Terveys- ja hyvinvointialat
✅ Tietojenkäsittelytiede ja tietotekniikka

Lue lisää ja hae opiskelemaan avoimen väylällä: oulu.fi/avoimenvayla

Lääketieteen lisensiaatti Anni Vuohijoki väittelee Oulun yliopistosta perjantaina 26. kesäkuuta. Väitöstutkimuksessaan hän tarkasteli sairaaloiden laatujärjestelmien ja akkreditointien merkitystä potilasturvallisuudelle sekä henkilöstön työhyvinvoinnille.

"Terveydenhuollossa puhutaan paljon potilasturvallisuudesta, m***a huomattavasti vähemmän siitä, miten turvallisuutta rakennetaan ja millaisia vaikutuksia järjestelmillä on henkilöstöön. Potilasturvallisuutta ei voida kehittää kestävällä tavalla, jos henkilöstö kuormittuu samalla", Vuohijoki toteaa.

Entisenä huippupainonnostajana tunnettu Vuohijoki on rakentanut urheilu-uransa jälkeen monipuolisen työuran lääkärinä, tutkijana ja yrittäjänä. Vuohijoen väitös järjestetään Helsingissä ja sitä on mahdollista seurata myös etäyhteydellä.

Olympialaisista lääketieteen tutkijaksi – Anni Vuohijoki väittelee sairaaloiden laatujärjestelmien vaikutuksista potilasturvallisuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin Anni Vuohijoki väittelee Oulun yliopistosta perjantaina 26. kesäkuuta.

Huoltovarmuus ei ole uusi ilmiö, vaikka se siltä nykykeskustelussa usein tuntuu.

Historiantutkija Matti Mäntylä johtaa tutkimusryhmää, joka kokoaa ensimmäistä tieteellistä kokonaisesitystä suomalaisen huoltovarmuuden historiasta. Tutkimus osoittaa, että varautumista on tehty Suomessa jo vuosisatojen ajan ja usein ilman nykyisiä käsitteitä.

Monitieteinen tutkimusryhmä yhdistää poliittisen historian, ruokahistorian, energiatutkimuksen ja yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmia.

Tutkimus tuo kaivattua ajallista perspektiiviä nykykeskusteluun ja muistuttaa, että hyvin toimiva yhteiskunta rakentuu pitkäjänteiselle varautumiselle.

Kun kriisiin varauduttiin ilman sanaa ”huoltovarmuus” Huoltovarmuuden historian tutkimushanke sai Emil Aaltosen säätiön projektiapurahan.

Oulun yliopistolle myönnettiin rahoitusta akatemiatutkijan tehtäviin ja akatemiahankkeisiin Suomen Akatemian uusimmassa haussa.

Tutustu rahoituspäätöksiin verkkosivuillamme – linkit ovat ensimmäisessä kommentissa.

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että korkeakoulutus ei välttämättä takaa maahanmuuttajille hyvää elämää Suomessa. Moni kohtaa toistuvaa rasismia, työelämän esteitä ja jää koulutustaan vastaamattomiin töihin.

Tutkimus nostaa esiin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta Suomeen muuttaneiden kokemuksia. Se muistuttaa, että yksilön ponnistelut eivät riitä, jos yhteiskunnan rakenteet eivät tue kotoutumista.

Korkeakoulutus ei suojaa rasismilta – tutkimus paljastaa maahanmuuttajien arkitodellisuuden Moni korkeasti koulutettu maahanmuuttaja kokee, ettei koulutus johda oman alan työpaikkaan tai paranna elämänlaatua odotetulla tavalla.

QS World University Rankings -yliopistovertailussa asetettiin paremmuusjärjestykseen tänä vuonna yli 1500 maailman parhaaksi arvioitua yliopistoa. Oulun yliopisto sijoittuu tämänvuotisessa vertailussa sijalle 360.

Parhaiten Oulun yliopisto sijoittui osa-alueella, joks arvioi kansainvälisen tutkimusyhteistyön monipuolisuutta.

QS-yliopistovertailu painottaa yliopiston mainetta, julkaisuviittausten määrää opetus- ja tutkimushenkilöstön määrään suhteutettuna, opettajien ja opiskelijoiden määrän suhdetta sekä kansainvälisen henkilökunnan ja kansainvälisten opiskelijoiden osuutta.

Vertailun mainetutkimukset perustuvat tutkijoille ja työnantajille tehtäviin kyselyihin, ja niiden painoarvo on vertailussa suuri.

Did you know hydrogen comes in different “colours”? What if the future of hydrogen isn't only green, but also orange?

The energy transition will need many solutions, and many disciplines working together. Doctoral researcher Somayeh Karandish Marvasti studies whether hydrogen can be produced using reactive rocks and mineral materials, including industrial side streams.

Orange hydrogen in a green hydrogen world: Reflections from H2Science 2026 conference in Trondheim Somayeh Karandish Marvasti studies hydrogen production using reactive rocks and mineral materials under laboratory conditions.

Oulun yliopiston tutkimuksessa saatiin uutta tietoa äidin painon ja mikrobiston välisestä yhteydestä raskauden aikana. Tutkijat havaitsivat, että äidin paino voi vaikuttaa lapsivedessä oleviin bakteeriperäisiin viestinvälittäjiin, jotka kuljettavat tietoa äidin mikrobistosta sikiölle.

Löydös auttaa ymmärtämään entistä paremmin, miten äidin elimistö ja mikrobisto ovat yhteydessä sikiön kehitykseen jo ennen syntymää.

Tutkimus avaa myös uusia mahdollisuuksia selvittää, miten raskaudenaikaiset tekijät voivat vaikuttaa lapsen terveyteen myöhemmin elämässä.

Äidin paino voi vaikuttaa mikrobiston viestintään lapsivedessä Tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia selvittää, miten raskaudenaikaiset tekijät voivat vaikuttaa lapsen terveyteen myöhemmin elämässä.

Hyvää juhannusta! Happy Midsummer!