Oulun yliopisto - University of Oulu

Puolustusministeriö on myöntänyt 4,8 miljoonaa euroa valtionavustusta sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin soveltuvien 5G- ja 6G-verkkoteknologioiden kehittämiseen. Ohjelman toteuttaa Oulun yliopiston johtama konsortio.

Oulun yliopiston 6G-testikeskus johtaa ohjelmaa, jossa rakennetaan seuraavan sukupolven langattomille järjestelmille testaus-, arviointi-, varmennus- ja validointikyvykkyyttä (Testing, Evaluation, Verification and Validation, TEVV). Tavoitteena on kehittää järjestelmiä, jotka toimivat luotettavasti arktisissa olosuhteissa ja vaativissa sähkömagneettisissa ympäristöissä.

Rahoitus kohdistuu tutkimukseen, joka vahvistaa sotilaallisen maanpuolustuksen tarvitsemaa teollista perustaa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokyvykkyyttä. Ohjelman tavoitteet on sovitettu Suomen puolustussektorin tarpeisiin, ja sen päämääränä on vahvistaa Suomen asemaa johtavana osaamiskeskittymänä häiriönsietokykyisissä 5G- ja 6G-järjestelmissä, jotka toimivat vaativissa ja häirityissä toimintaympäristöissä.

"Tämän rahoituksen ansiosta voimme ottaa 6G-testikeskuksemme työssä ratkaisevan askeleen: siirrymme laboratoriotutkimuksesta testaamaan ja validoimaan ratkaisuja aidoissa arktisissa ja operatiivisissa olosuhteissa. Samalla vahvistamme Oulun asemaa häiriönsietokykyisten langattomien teknologioiden kansallisena osaamiskeskittymänä”, sanoo Oulun yliopiston tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan dekaani Jukka Riekki.

"Rakennamme osaamista ja testauskykyä, josta hyötyvät puolustussektori, viranomaiset, tutkimusorganisaatiot ja yritykset pitkälle tulevaisuuteen", Riekki jatkaa.

Lue lisää verkkosivuillamme – linkki ensimmäisessä kommentissa.

Osa hoitotoimenpiteistä on potilaalle turhia tai jopa vahingollisia, sanoo Oulun yliopiston implementaatiolääketieteen apulaisprofessori Markus Haapanen.

Haapasen mukaan jopa noin viidesosa terveydenhuollon toimenpiteistä tai muista hoitokäytännöistä tuottaa potilaalle vain vähän terveyshyötyä.

Norja laittoi kolme yleistä lääketieteellistä toimenpidettä karsintalistalle – asiantuntijan mukaan Suomi voisi tehdä samoin Osa hoitotoimenpiteistä on potilaalle turhia tai jopa vahingollisia, sanoo Suomen ensimmäinen implementaatiolääketieteen apulaisprofessori Markus Haapanen.

Oulun yliopisto sijoittui sijavälille 401–500 arvostetussa Shanghain yliopistovertailussa. Sijoitus on sama kuin vuonna 2025. Suomalaisten yliopistojen vertailussa Oulun yliopisto jakoi sijat 3–4 Aalto-yliopiston kanssa. Yhteensä seitsemän suomalaista yliopistoa ylsi tuhannen parhaan joukkoon.

Academic Ranking of World Universities (ARWU), joka tunnetaan myös Shanghain yliopistovertailuna, on yksi tunnetuimmista kansainvälisistä yliopistovertailuista. Tänä vuonna arvioitiin yli 2 500 yliopistoa, joista parhaat 1 000 julkaistiin listalla.

Vertailussa käytettyjä indikaattoreita ovat muun muassa tieteellisten julkaisujen määrä, eniten siteerattujen tutkijoiden määrä, julkaisujen määrä Nature- ja Science-sarjoissa sekä alumnien ja henkilökunnan saamat Nobel- ja Fields-palkinnot.

Vertailun kärkeen sijoittui yhdysvaltalainen Harvardin yliopisto. Toiseksi sijoittui Stanfordin yliopisto ja kolmanneksi Massachusetts Institute of Technology (MIT), jotka niin ikään sijaitsevat Yhdysvalloissa.

Kahvia enemmän juovilla suomalaisilla oli tutkimuksessa vähemmän kehon kokonaisrasvaa ja sisäelinrasvaa sekä enemmän lihasmassaa kuin vähemmän kahvia juovilla. Oulun yliopiston tutkimuksessa havaittiin lisäksi yhteyksiä kahvinjuonnin ja sukupuolihormonien välillä. Yhteydet olivat erilaisia miehillä ja naisilla.

Tutkimuksessa analysoitiin yli 2 200:n Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttiin kuuluvan henkilön tietoja heidän ollessaan 46-vuotiaita. Tutkijat vertasivat osallistujien kahvinjuontia veressä kiertäviin aineenvaihduntatuotteisiin, sydän- ja verisuonitautien aineenvaihdunnallisiin riskitekijöihin sekä sukupuolihormoneihin.

Selvimmät erot miesten ja naisten välillä liittyivät hormoneihin. Enemmän kahvia juovilla miehillä oli suotuisampi glukoosi- ja insuliiniprofiili. Heillä oli myös enemmän kokonais- ja biologisesti käytettävissä olevaa testosteronia sekä enemmän sukupuolihormoneja sitovaa globuliinia eli SHBG:tä. Toisaalta vapaan testosteronin määrä ja vapaan androgeeni-indeksin arvo olivat hieman pienempiä.

Naisilla yhteydet hormoneihin olivat vähäisempiä. Suurempi kahvinjuonti oli yhteydessä suurempaan SHBG-pitoisuuteen ja pienempiin vapaan androgeenin pitoisuuksiin.

Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että hormonaaliset mekanismit voivat osaltaan selittää kahvinjuonnin ja aineenvaihdunnan terveyden välistä yhteyttä.

Tulokset ovat kiinnostavia, sillä suomalaiset kuuluvat maailman innokkaimpiin kahvinjuojiin. Suomessa kahvia kulutetaan keskimäärin noin 11,8 kiloa henkilöä kohden vuodessa.

Lue lisää verkkosivuillamme – linkki ensimmäisessä kommentissa.

Could smart nanoparticles help stop arthritis by targeting its root causes?

At the University of Oulu, researchers are exploring nature-derived nanomaterials that could offer a new way to tackle inflammation.

Can smart nanoparticles reprogram arthritis? A new way of tackling inflammation Biogenic nanoparticles are ultra-small structures produced using natural sources like microorganisms, plants, or seeds. Many of them naturally carry anti-inflammatory, and antioxidant properties.

Pitkälle edenneen rintasyövän käyttäytymistä voidaan ennustaa aiempaa tarkemmin yhdistämällä kasvaimen immuunivasteen ja jakautumisaktiivisuuden biomarkkereita, selviää kansainvälistä huomiota herättäneestä tutkimuksestamme.

Tutkijamme seurasivat 398:aa pitkälle edennyttä rintasyöpää sairastavaa suomalaista ja selvittivät, miksi osa potilaista hyötyy hoidoista, kun taas toisilla tauti etenee nopeasti nykyaikaisista hoidoista huolimatta.

Tutkijat yllättyivät siitä, että immuunipuolustuksen aktiivisuus ei tarkoita samaa asiaa kaikissa rintasyövän alatyypeissä, vaan immuunivasteen merkitys riippuu rintasyövän alatyypistä. Erityisen aggressiivisessa kolmoisnegatiivisessa rintasyövässä runsas immuunisolujen määrä liittyi parempaan ennusteeseen, m***a hormonipositiivisessa HER2-negatiivisessa taudissa havainto oli päinvastainen.

”Tämä korostaa sitä, että rintasyövän immuunibiologia on huomattavasti monimutkaisempi kuin aiemmin on ajateltu. Tulokset haastavat yksinkertaisen käsityksen siitä, että voimakas immuunivaste olisi aina hyvä asia”, tutkijamme Sauli Vuoti kertoo.

Kyseessä on yksi laajimmista suomalaisista rintasyöpäaineistoista, jossa useiden tunnettujen biomarkkereiden yhteisvaikutuksia analysoitiin rinnakkain. Uusi tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, miten ne yhdistämällä voidaan luoda toimiva työkalu rintasyövän tyypin ja aggressiivisuuden tunnistamiseen.

Menetelmä on otettu jo käyttöön osassa suomalaisia sairaaloita ja sen kansainvälinen testaus on käynnissä.

”Tällainen biomarkkeripaneeli auttaa lääkäreitä tunnistamaan ne potilaat, jotka hyötyvät eniten täsmälääkkeistä tai tehostetuista hoitolinjoista. Kun korkean riskin potilaat tunnistetaan ajoissa, hoitoresursseja voidaan kohdentaa paremmin. Tämä säästää terveydenhuollon kustannuksia ja vähentää inhimillistä kärsimystä. Näin tutkimuksemme tukee kansallisen syöpästrategian tavoitteita hoidon vaikuttavuudessa ja yksilöllisessä syöpälääketieteessä”, Vuoti jatkaa.

Lue lisää verkkosivuillamme – linkki ensimmäisessä kommentissa.