Oulun yliopisto - University of Oulu

07/10/2026

Oulun yliopiston uuden kampuksen arkkitehtuurikilpailun ensimmäinen vaihe päättyi 2.10.2026. Kilpailuun jätettiin yli sata ehdotusta.

Yleisellä kansainvälisellä arkkitehtuurikilpailulla yliopistolle haetaan arkkitehtuuriltaan korkeatasoista kampuskokonaisuutta, joka yhdistää yliopiston toiminnot ja opiskelija-asunnot sujuvasti osaksi kaupunkirakennetta Oulun yliopistollisen sairaalan yhteyteen Kontinkankaan kaupunginosaan.

"Olemme iloisia, että Oulun yliopiston kampus herättää näin paljon kiinnostusta. On kutkuttavaa päästä tutustumaan tuomariston kanssa ehdotuksiin ja millaisia ratkaisuja kilpailun osallistujat ovat visioineet. Anonyymiys tekee tuomaroinnista erityisen kiinnostavaa, sillä ehdotusten takana olevat kilpailijat pysyvät salaisina myös tuomaristolle aina voittajan julkistamiseen saakka", kertoo Oulun yliopiston arkkitehtuurin professori Janne Pihlajaniemi, joka toimii myös kilpailun tuomaristossa.

Seuraavaksi kilpailun tuomaristo valitsee 3–5 lupaavinta ehdotusta tammikuussa 2027 käynnistyvän toiseen vaiheeseen. Toisessa vaiheessa kilpailijoiden tehtävänä on kehittää ja tarkentaa suunnitelmia tuomariston antaman palautteen ja suunnitteluohjeiden perusteella. Voittaja julkistetaan kesäkuussa 2027.

Kilpailun järjestävät Oulun yliopisto ja Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö (PSOAS) yhteistyössä Oulun kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteen ja SAFAn kanssa.

Seuraavaksi kilpailun tuomaristo valitsee 3–5 lupaavinta ehdotusta tammikuussa 2027 käynnistyvän toiseen vaiheeseen.

06/10/2026

Tänään julkistettu fysiikan Nobel-palkinto myönnettiin tutkimukselle, joka avasi kokonaan uuden ikkunan maailmankaikkeuteen: korkeaenergisten neutriinojen havaitsemiselle.

Neutriinot ovat avaruuden arvoituksellisimpia hiukkasia. Niitä kulkee jatkuvasti myös meidän lävitsemme, m***a niitä on äärimmäisen vaikea havaita.

Jos haluat ymmärtää, mistä Nobel-palkitussa tutkimuksessa pohjimmiltaan on kyse, kannattaa kuunnella tuore Ylen Tiedeykkönen, jossa Oulun yliopiston tutkija Pauli Väisänen kertoo neutriinoista, kosmisista hiukkasista ja siitä, mitä ne voivat paljastaa maailmankaikkeudesta.

Oulun yliopistossa tutkitaan kosmista säteilyä, jota mitataan jatkuvasti mittausasemilla Oulussa ja Etelämantereella esimerkiksi neutronimonitoreilla.

Jos katsot tähtitaivasta pimeänä yönä, se näyttää autiolta ja tyhjältä: vain tähtiä valtavan mustuuden seassa. Silmä ei kuitenkaan näe kaikkea, sillä avaruus etenkin maapallon lähellä on täynnä säteilyä ja erilaisia alkeishiukkasia. Osa niistä on hurjan suurienergisiä, ja niil...

06/10/2026

Uusi tutkimus määrittää kvanttiakkujen vakauden rajoja ja osoittaa, miten lataustavoilla voidaan sovittaa yhteen suuri latausteho ja sen vakaus.

”Ihannetapauksessa kvanttiakun pitäisi olla nopea ja tehokas ja myös latautua tai luovuttaa energiaa luotettavasti ja vakaasti. Tutkimuksemme osoittaa, että kvanttimekaniikka asettaa perustavanlaatuisia rajoja kvanttiakkujen tehon ja energian vakaudelle”, sanoo Brij Mohan.

Uudet tulokset ovat tärkeä askel kohti käytännöllisten kvanttienergian varastointilaitteiden kehittämistä.

06/10/2026

Keskustelu suomen kielen vaikeudesta kaventaa ymmärrystä maahanmuuttajien mahdollisuuksista työllistyä suomenkieliseen työelämään, sanovat suomen kielen yliopisto-opettajat Tanja Seppälä ja Liisa Väisänen.

Seppälä ja Väisänen ovat pilotoineet maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta Oulun ja Lapin yliopistojen Kohti yliopistoa -hankkeessa.

Opettajien mukaan opiskelua suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa kannattaa tukea, sillä asiantuntijataustaisille maahanmuuttajille suomenkieliset tutkinto-ohjelmat olisivat yksi ratkaisu kielitaidon kartuttamiseksi koulutusta vastaavaan työhön Suomessa.

Tällä hetkellä kielitaidon puute on yksi syy sille, miksi moni kotimaassaan korkeakoulutettu asiantuntija työskentelee Suomessa matalapalkka-aloilla.

Seppälä ja Väisänen painottavat, että yliopistoihin valmentavat, akateemisen suomen kielen taidon opintoja sisältävät koulutukset ovat tärkeitä ja niiden tulisi olla kiinteä osa yliopistojen toimintaa. Lisäksi heidän mukaansa myös työnantajien on korkeakoulujen lisäksi syytä tarkastella kielitaitovaatimuksia sisäänoton kynnyksellä.

”Liian korkeat kriteerit johtavat työnantajalle ja koko yhteiskunnalle hyödyllisen potentiaalin menettämiseen”, Seppälä sanoo.

Lue lisää verkkosivuiltamme – linkki ensimmäisessä kommentissa.

05/10/2026

Hyvää kansainvälistä opettajien päivää! Kyseessä on YK:n teemapäivä, jonka tarkoituksena on muistuttaa opetus- ja kasvatustyön tärkeydestä muuttuvassa maailmassa.

Oulun yliopiston 67. lukuvuoden avajaisissa yliopistonlehtori Heli Maijanen puhui koulutuksen merkityksestä. Hänet palkittiin vuoden 2025 Jäätävän hyvä opettaja -palkinnolla, jonka myöntää ylioppilaskunta opiskelijoidemme ehdotusten pohjalta. Maijanen puhui avajaisissa koulutuksen merkityksestä.

"Oppiminen ei ole pelkästään tiedollinen prosessi, vaan myös ihmisenä kasvamisen prosessi. Opintoihin kuuluu onnistumisten lisäksi epävarmuutta ja joskus myös pettymyksiä. Juuri siksi hyvinvointitaidot, itsensä johtaminen ja itsemyötätunto ovat nousseet osaksi yliopistokoulutusta", Maijanen sanoi.

"On hyvä muistaa, ettei kaikkea tarvitse osata valmiiksi. Oman mukavuusalueen ulkopuolelle astumalla voi oppia valtavasti uutta. Jos opinnot tuntuvat ajoittain liian haastavilta, apua on saatavilla. Yliopistoyhteisö tarjoaa opiskelijoille monenlaista tukea aina tutoropettajista ja opiskelijapalveluista opintopsykologeihin sekä terveydenhuollon ammattilaisiin."

"Koulutuksen merkitys ulottuu paljon pidemmälle kuin tutkintoon tai ammattiin. Koulutus avaa uusia mahdollisuuksia, ja samalla se tuo elämään uusia ihmisiä, näkökulmia ja kokemuksia, jotka voivat vaikuttaa elämässämme vuosikymmenten ajan."

Lue puhe kokonaisuudessaan verkkosivuillamme – linkki on ensimmäisessä kommentissa.

02/10/2026

Uudet tutkimukset osoittavat, että terveellinen sisäympäristö edellyttää rakennusten, ilmanvaihdon sekä ulkoilman olosuhteiden ja altisteiden tarkastelua kokonaisuutena.

Rakennusterveyteen vaikuttavat samanaikaisesti sisäilman olosuhteet, rakennusvaipan toiminta sekä ulkoilmasta peräisin olevat altisteet, kuten ilmansaasteet, melu ja helle.

Aiheita käsitellään Oulussa lokakuun alussa (6.-8.) järjestettävässä Rakennusterveysseminaarissa.

Rakennusterveyteen vaikuttavat samanaikaisesti sisäilman olosuhteet, rakennusvaipan toiminta sekä ulkoilmasta peräisin olevat altisteet, kuten ilmansaasteet, melu ja helle. Aiheita käsitellään Oulussa 6.-8.10 järjestettävässä Rakennusterveysseminassa.

01/10/2026

Mikä on digieuro ja miksi sellaista tarvitaan? Eikö raha ole jo digitaalista? Miksi sellaista tarvitaan? Taloustieteen professorimme Juha-Pekka Junttila selventää asiaa. 💰

01/10/2026

Kulttuuriantropologian opinnot sivuaineineen antavat laajat valmiudet toimia taiteen ja kulttuurin alalla. Oulun taidemuseossa työskentelevät Katariina Kemppainen ja Tuija Visuri tuovat taidetta myös taidemuseon seinien ulkopuolelle.

Kemppaisen ja Visurin kohdalla kulttuuriantropologia veti pidemmän korren kahden vaihtoehdon välitä. Kemppaista kiinnostivat sekä luonnontieteet että humanistinen ala, ja Visuri puolestaan ehti opiskella vuoden rakennuskonservointia ennen yliopisto-opintoja.

Molemmat ihastuivat Oulun yliopistossa tarjottavan kulttuuriantropologian laaja-alaisuuteen – ja myös laajaan sivuainevalikoimaan, joka opintojen myötä avautui.

"Hain yliopisto-opinnoista akateemista vapautta, ja sitä sain. Valikoin sivuaineikseni museologiaa ja taidehistoriaa, m***a myös italian kieltä ja matkailualan opintoja, Visuri kertoo."

Myös Kemppainen ahmi kulttuuriantropologian rinnalle kaikkea kiinnostavaa: taidehistoriaa, museologiaa, kirjallisuutta, valtio-oppia, Eurooppa-opintoja ja hallintotiedettä, muun muassa.

"Olen mennyt sitä kohti, mikä kiehtoo ja motivoi, ja se on avannut ovia työelämässä. Nykyopiskelijoilla on tiukemmat aikataulupaineet, m***a kehotan silti valitsemaan sivuaineita rohkeasti oman kiinnostuksen mukaan."

Lue Kemppaisen ja Visurin uratarinat kokonaisuudessaan verkkosivuillamme – linkki on ensimmäisessä kommentissa.

❗ Oletko suorittanut vuonna 2021 ylemmän korkeakoulututkinnon, varhaiskasvatuksen kandidaatin tutkinnon tai lääketieteen lisensiaatin tutkinnon tai vuonna 2023 tohtorin tutkinnon? Muista osallistua uraseurantakyselyyn! Kansallinen kysely on käynnissä 1.10–7.12. ❗

✉️ Kohderyhmään kuuluviin ollaan yhteydessä kirjeitse, sähköpostitse ja tekstiviestillä. Kyselyssä selvitetään valmistumisen jälkeistä työllistymistä sekä tyytyväisyyttä suoritettuun korkeakoulututkintoon työelämän näkökulmasta.

📈Vastauksia hyödynnetään korkeakoulutuksen työelämälähtöisessä kehittämisessä. Lisäksi osa yliopistojen rahoituksesta määräytyy kyselyn vastausten perusteella.

Voit lukea myös uraseurannasta enemmän verkkosivuillamme – linkki on ensimmäisessä kommentissa.

30/09/2026

Oulun yliopisto sijoittui 284:nneksi maailman yliopistoja vertailevalla Times Higher Education World University Rankings -listalla. Suomalaisista yliopistoista Oulun yliopisto sijoittui kolmanneksi Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston jälkeen.

Viime vuonna Oulun yliopisto sijoittui vertailussa sijavälille 251–300. Tällöin yliopistoille sijasta 201 alkaen ei ilmoitettu tarkkaa sijoitusta, vaan ne ryhmiteltiin sijoitusväleihin. Tänä vuonna täsmällinen sijoitus annettiin 300 parhaalle yliopistolle.

Oulun yliopiston arviointipisteet paranivat viime vuodesta tutkimusympäristössä, tutkimuksen laadussa ja kansainvälisyydessä. Oulun yliopisto menestyi parhaiten osa-alueella, joka arvioi tutkimuksen laatua.

Noin 30 prosenttia kokonaisarviosta perustuu opetukseen, noin 60 prosenttia tutkimukseen ja runsaat 10 prosenttia kansainvälisyyteen ja yritysyhteistyöhön.

Vertailussa oli mukana lähes 2 300 yliopistoa eri puolilta maailmaa. Maailman parhaiksi yliopistoiksi vertailussa arvioitiin brittiläinen Oxford sekä yhdysvaltalaiset Massachusettsin teknillinen korkeakoulu (MIT), Princetonin yliopisto ja Stanfordin yliopisto.

29/09/2026

Mikromuovit, eli 1 µm – 5 mm kokoiset muovipartikkelit, ovat nousseet puheenaiheeksi maailmanlaajuisesti. Niitä voidaan havaita lähes kaikkialta: kaukaisimmista luonnonympäristöistä, hengitysilmasta, ruuastamme ja jopa meidän elimistöistämme.

Mikromuovien täyttä merkitystä ympäristön ja ihmisten terveydelle ei vielä täysin ymmärretä, m***a tutkimusnäyttöä niiden haitallisista vaikutuksista on viime vuosina kertynyt.

Vielä haitallisempaa on mikromuovien hajoamisen seurauksena muodostuva nanomuovi, joka tarkoittaa alle 1 µm:n kokoisia hiukkasia. Tällöin puhutaan noin 1/50 hiuksen halkaisijasta.

Oulun yliopistossa on kehitetty uusi menetelmä tehostaa jätevesilaitosten mikromuovien poistoa. Menetelmä hyödyntää jo yleisesti käytössä olevaa hiekkasuodatusta: hiekan pinta muokataan kemiallisesti paremmin muovipartikkeleita sieppaavaksi.

”Vastaavanlaista kemiaa käytetään esimerkiksi valtamerialusten pohjien käsittelyssä, jotta merenelävät eivät tarttuisi niihin niin helposti kiinni”, selventää tutkimusta johtanut apulaisprofessori Tero Luukkonen Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksiköstä.

Parannellulla hiekalla saavutettiin lähes sadan prosentin mikromuovien erotuskyky, kun muovia sisältänyttä vettä pumpattiin hiekan läpi. Tavallinen hiekka puolestaan päästi muovipartikkeleita läpi jo heti kokeen alussa.

Lue lisää verkkosivuillamme – linkki on ensimmäisessä kommentissa.