Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti

“Se, joka hallitsee sanaa, hallitsee tietoa. Se, joka hallitsee tietoa, hallitsee maailmaa.” M***a mistä löytyy se mystinen malja, jolla sanaa ja runoa hallitaan? 🏆

Lähde mukaan uskomattomalle seikkailulle maailmanrauhan rakentamiseksi. Chicagolainen ilmakitaransoiton maailmanmestari Justin ”Nordic Thunder” Howard suuntasi tutkimusretkelle Oulujokivarteen löytääkseen legendaarisen sanan ja runon maljan, pelastaakseen maailman ja luodakseen kulttuurimatkailureitin, joka ulottuu Kuhmosta Ouluun saakka. Justin kohtasi matkallaan kirjavan joukon ihmisiä aina taiteilijoista historioitsijoihin, ja pääsi nauttimaan jokivarren alueen omintakeisesta kulttuurista. 🚣

Kuusiosaisessa videosarjassa sukelletaan pintaa syvemmälle ja johdatetaan katsoja vierailijan mielenmaisemaan, johon Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ihmiset, maisemat ja luonnon kauneus ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen. Sarjassa päästään perimmäisten kysymysten äärelle, ja pohditaan muun muassa elämän, taiteen, muistojen ja rakkauden tarkoitusta. Jokaisessa jaksossa nostetaan esille jokivarren helmiä ja teemoja, jotka kantavat läpi koko sarjan.

Ensimmäinen jakso julkaistaan perjantaina 14.8. klo 16 Pohjoinen kulttuurivirta -kanavalla osoitteessa pohjoinenkulttuurivirta.fi. Seuraavat jaksot julkaistaan 17.8., 19.8., 21.8., 24.8. ja 26.8.

Videosarja on osa Oulun kulttuuritapahtumayhdistyksen Oulujoki – Kulttuurimatkailureitti Oulujoelta maailmalle -hanketta. Hankkeen päätoteuttaja on Oulun Kulttuuritapahtumayhdistys, ja osatoteuttajia Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti / MicroENTRE ja Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Pohjois-Suomen elinvoimakeskukselta.

Hanke on osa Delta Life -projektia. Sen huipentava juhlaviikonloppu 27.-29.8. Oulussa on yksi Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 kohokohdista. Oulun juhlaviikot päättyy elokuussa 2026 pääsymaksuttomaan, monitaiteelliseen, ulkoilmatapahtumaan kaupungin syntypaikalla Pokkisenväylän ympäristössä. Tapahtuman tuotannosta vastaa Oulun juhlaviikkoja koordinoiva Oulun Kulttuuritapahtumayhdistys.












Katso Oulujoki-videosarjan teaser!

https://www.youtube.com/watch?v=42nMNHpTgCE

Oulujoki teaser - step into a river of memories and magic “Whoever controls the word controls knowledge. Whoever controls kno...

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtaja, professori Matti Muhos ja Oulaisten kaupunginjohtaja Päivi Keisanen toivottavat kaikki lämpimästi tervetulleeksi Kerttu Saalasti -seminaariin Oulaisiin 19.8.2026. 🤝

Matti Muhos kuvaa Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituuttia sillanrakentajaksi tutkimuksen, yritysten ja uudistuvan teollisuuden välillä. Instituutti keskittyy tulevaisuuden tuotantoteknologioihin, yritysten kasvun johtamiseen, digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämiseen sekä uusiin liiketoimintamalleihin, jotka auttavat yrityksiä uudistumaan ja skaalaamaan toimintaansa globaalisti.

”Teemme tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa tutkimus- ja kehityshankkeissa, joissa syntyy uutta tutkimustietoa, osaamista ja käytännön ratkaisuja esimerkiksi data-analytiikan, tekoälyn ja kestävän tuotannon hyödyntämiseen”, Muhos kertoo.
Muhoksen mukaan tutkimuksen keskeinen rooli on tuoda päätöksenteon tueksi luotettavaa tietoa ja uusia näkökulmia. Kestävä kasvu on seurausta mm. yrittäjyyteen ja positiiviseen riskinottoon kannustavasta kulttuurista, toimintaympäristöstä ja yhteiskunnallisista puitteista, teknologia- ja palveluinnovaatioista, sekä johtamisen, toimintamallien ja osaamisen jatkuvasta uudistumisesta läpi koko yhteiskunnan.

⭐

Oulaisten kaupunginjohtaja Päivi Keisanen pitää Kerttu Saalasti -seminaarin päätöspuheenvuoron. Keisanen toteaa, että kaupungin yhteistyö paikallisen teollisuuden kanssa on erittäin hyvää ja kertoo siitä Oulaisiin saapuvalle yleisölle mielellään. Mm. HANZA Finlandin laajentuminen Oulaisissa on ollut tervetullut asia. Keisanen seuraa uudistuvien valmistusmenetelmien vaikutusta teollisuuteen mielenkiinnolla.

Myös Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin tekemä tutkimus ja yritysyhteistyö on herättänyt positiivista huomiota. Oulainen on yksi Kerttu Saalasti säätiön toiminnassa mukana olevista kaupungeista ja toivottaa tällä kertaa alueen eri kaupungeissa kiertävän seminaarin osallistujat tervetulleeksi Väinölänrannan tapahtumapuistoon.

Lue lisää puhujien nostoja sekä tietoa ohjelmasta ja ilmoittautumisesta kommenteissa olevista linkeistä! 👉

Ilmoittaudu 14.8. mennessä! 👉

📷 Studio P.S.V., Anu Mäkinen ja Minna Kilpeläinen

Oulu2026 - European Capital of Culture 2026


Oulaisten kaupunki

Business Finlandin rahoitusasiantuntija Niina Merilaita on yksi Kerttu Saalasti -seminaarin panelisteista. Business Finland rahoittaa erityisesti hankkeita, joissa tavoitellaan maailmanluokan läpimurtoja, merkittävää teknologista uudistumista, kasvua ja kansainvälistä kilpailuetua, ei niinkään hankkeita, joissa tehdään pieniä parannuksia nykytoimintaan. ⭐

Tällä hetkellä keskitytään Business Finlandin uuden strategian mukaisesti mm. puhtaaseen siirtymään, energiajärjestelmiin ja -teknologioihin, liikkuviin työkoneisiin, meriteollisuuteen ja arktiseen osaamiseen sekä kriittisiin raaka-aineisiin ja mineraaleihin. Esimerkkeinä hän mainitsee fossiilivapaan teräksen kehitykseen ja vetypelkistykseen liittyvät ratkaisut, joilla nähdään olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia ja vientipotentiaalia Suomelle.

Yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyö on Merilaidan mukaan yksi Business Finlandin keskeisistä toimintamalleista. Tyypillinen rahoitusmuoto on co-innovation-hanke, jossa yliopistojen tutkimusprojektien rinnalle rakennetaan yritysverkosto. Yrityksillä on omat kehityshankkeensa, m***a samalla mukana voi olla myös muita verkoston toimijoita, jotka tuovat projektiin materiaaleja, koneita, laitteita tai osaamista. 🤝

Merilaidan mukaan tutkimusorganisaatioiden mukanaolo tuo hankkeisiin usein juuri sen uutuuden ja tutkimuksellisen syvyyden, jota Business Finland rahoituksessa etsii. Myös suurten yritysten vetämät veturihankkeet toimivat hyvin silloin, kun tarvitaan vahvaa teollista ekosysteemiä ja markkinaa vetävää suuryritystä.

3D-tulostus eli lisäävä valmistus on Merilaidan mukaan yksi teollisen murroksen kiinnostavimmista teknologioista, koska se haastaa perinteiset valmistusmallit ja avaa täysin uusia malleja tuotantoon ja toimitusketjuihin. Hänen mukaansa teknologian merkitys ei rajoitu vain yksittäisiin valmistusmenetelmiin, vaan se muuttaa koko ajattelutapaa siitä, miten tuotteita voidaan suunnitella, valmistaa ja ylläpitää.

Lue lisää Niina Merilaidan nostoja sekä tietoa ohjelmasta ja ilmoittautumisesta kommenteissa olevista linkeistä! 👉

Ilmoittaudu 14.8. mennessä! 👉

📷 Niina Merilaita, Anu Mäkinen ja Minna Kilpeläinen

Oulu2026 - European Capital of Culture 2026


Oulaisten kaupunki

Hei, viljelijä! Olethan huomannut, että vastuullisuus ei ole enää vain trendi? 📢

Kauppaketjujen, asiakkaiden ja rahoittajien odotukset muuttuvat ja vastuullisuusvaatimukset kasvavat. Vastuullisuuden osoittamisesta on tulossa yhä tärkeämpi osa kilpailukykyistä maatilayritystä. Oletko valmis?

Viljele kestävästi ja vastuullisesti (VILKE) -koulutuksissa saat käytännön työkaluja ja osaamista vastuullisuustyön kehittämiseen sekä tuleviin vaatimuksiin valmistautumiseen.

✅ Maksuttomia koulutuksia
✅ Käytännönläheisiä työkaluja
✅ Tukea vastuullisuuden näkyväksi tekemiseen

Mitä hyötyä koulutuksista on?

VILKE-koulutukset eivät ole pelkkää teoriaa vaan konkreettista tekemistä:
🌱 vastuullisuussuunnitelman laatimista
📋 sertifiointeihin valmistautumista
📈 liiketoiminnan ja kannattavuuden kehittämistä
🤝 vastuullisuustyön osoittamista ostajille ja sidosryhmille

Tavoitteena on auttaa viljelijöitä vastaamaan muuttuviin vaatimuksiin ja vahvistamaan oman tilan kilpailukykyä.

Tule kuulemaan lisää Viljele kestävästi ja vastuullisesti (VILKE) -koulutuksista Marjantuotannon tutkimus- ja vastuullisuuspäivään 27.8. Suonenjoelle!

Lue lisää ja ilmoittaudu 24.8. mennessä kommenteissa olevasta linkistä. 👉

Kuva: Design Inspis

HANZA AB:n liiketoimintajohtaja Juhani Niiranen on mukana Kerttu Saalasti -seminaarin paneelissa Oulaisten Väinölänrannan tapahtumapuistossa 19.8.2026. Hän kertoo yrityksen resilienssin perustuvan ennen kaikkea muuntautumiskykyyn, toimitusvarmuuteen ja laadukkaaseen tekemiseen. 🎤

Sopimusvalmistajana HANZA toimii asiakkaidensa tarpeiden mukaan, joten kyky mukautua nopeasti muutoksiin on liiketoiminnan elinehto. Niiranen korostaa, että kilpailua ei voiteta pelkästään hinnalla vaan luotettavalla laadulla, toimituskyvyllä ja kyvyllä mukautua nopeasti uusiin tilanteisiin.

HANZA on panostanut viime vuosina vahvasti automaatioon ja tämä näkyy myös Oulaisten tehtaalla. Yritys on hankkinut muun muassa Euroopan suurimman automaattisen levynkäsittelylinjan, jossa materiaalien siirto, leikkaus ja varastointi tapahtuvat automatisoidusti. Niirasen mukaan automaation lisääminen vaatii muutoksia tuotantoprosesseihin sekä pitkäjänteistä kehitystyötä, m***a suurin muutos tapahtuu kuitenkin yrityskulttuurissa ja työnkuvissa.

Niiranen kokee, että kehittämisyhteistyötä esimerkiksi tutkimus- ja innovaatioverkostojen kanssa pitäisi olla nykyistä enemmän. Suomessa T&K -toiminnot keskittyvät nykyisin valitettavan paljon suuryrityksiin, toisin kuin naapurimaissa.

Yrityksen resilienssiä vahvistaa myös alueellinen toimintamalli. HANZAlla on kahdeksan tehdasta Suomessa, ja niiden sijoittuminen pienemmille paikkakunnille nähdään strategisena etuna.

⭐

FMT-tutkimusryhmän projektipäällikkö Terho Iso-Junno esittelee seminaarissa esimerkkejä FMT:n tutkimuksesta ja hankkeista. Hän näkee teollisuuden sähköistymisen yhtenä merkittävimmistä valmistavan teollisuuden muutosvoimista. Hänen mukaansa sähköistyminen ei näy enää vain tulevaisuuden suunnitelmissa tai strategioissa, vaan konkreettisena kehitystyönä yrityksissä, tutkimushankkeissa ja uusissa tuotteissa.

”Sähköistyminen näkyy työssämme ennen kaikkea käytännön kehityshankkeina, joissa etsitään ratkaisuja yritysten todellisiin tarpeisiin. Kyse ei ole pelkästään voimanlähteen vaihtamisesta, vaan tuotteiden, järjestelmien ja toimintatapojen kokonaisvaltaisesta uudistamisesta”, Iso-Junno kertoo.

Iso-Junnon mukaan ajoneuvo- ja työkonetekniikan murros etenee tällä hetkellä nopeasti. Sähköiset voimalinjat, akkuteknologiat ja älykkäät ohjausjärjestelmät avaavat mahdollisuuksia täysin uudenlaisille tuotteille ja liiketoimintamalleille. Samalla yritykset tarvitsevat luotettavaa tietoa siitä, miten teknologiat voidaan ottaa käyttöön kustannustehokkaasti ja kilpailukykyä vahvistaen.

Lue lisää Juhani Niirasen ja Terho Iso-Junnon nostoja sekä tietoa ohjelmasta ja ilmoittautumisesta kommenteissa olevista linkeistä! 👉

Ilmoittaudu 14.8. mennessä! 👉

📷 Juhani Niiranen, Anu Mäkinen ja Minna Kilpeläinen

Oulu2026 - European Capital of Culture 2026


Oulaisten kaupunki

Apulaisprofessori ja Oulun yliopiston Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) -tutkimusryhmän vetäjä Antti Järvenpää ja TRIDIAM Oy:n teknologiajohtaja Santeri Varis käyvät Kerttu Saalasti -seminaarissa vuoropuhelun tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyöstä uudistuvan teollisuuden merkittävänä vauhdittajana. 🤝

”Yritykset tuovat tutkimukseen todellisia käytännön haasteita, ja tutkimus auttaa löytämään uusia ratkaisuja, avaamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä rakentamaan kansallista osaamista”, Järvenpää sanoo.

Hänen mukaansa mukaan teollisuutta uudistavat tällä hetkellä erityisesti uudet valmistusteknologiat, digitalisaatio sekä teknologian nopea halpeneminen globaalin kilpailun seurauksena.

”Suurin haaste ei kuitenkaan enää ole pelkästään teknologia, vaan osaaminen ja ymmärrys siitä, mitä uusilla menetelmillä voidaan tehdä”, Järvenpää sanoo.

Yksi merkittävimmistä valmistusteknologioista Järvenpään mukaan on metallien lisäävä valmistus eli metallin 3D-tulostus. Teknologia mahdollistaa aiempaa kevyemmät, suorituskykyisemmät ja materiaalitehokkaammat rakenteet sekä täysin uudenlaisen suunnittelun.

⭐

TRIDIAMin teknologiajohtaja Santeri Varis avaa metallien 3D-tulostuksen eli lisäävän valmistuksen mahdollisuuksia valmistavan teollisuuden uudistajana. Siinä ei jyrsitä kappaletta esiin suuresta metallimöykystä vaan luodaan se hitsaamalla metallilangasta. TRIDIAM hyödyntää WAAM-teknologiaa, joka mahdollistaa suurten kappaleiden tulostuksen. TRIDIAMin äskettäin käyttöönottamalla 3D-tulostimella voidaan valmistaa jopa kahden metrin kokoisia ja 750-kiloisia kappaleita.

Varis korostaa, että 3D-tulostuksen maksimaalinen hyödyntäminen Suomessa edellyttää ennen kaikkea osaamisen lisäämistä. Hänen mukaansa maassa on jo nyt valtava määrä käyttämätöntä kapasiteettia: Suomessa arvioidaan olevan yli tuhat hitsausrobottia, joista suuri osa voitaisiin ohjelmistojen ja koulutuksen avulla valjastaa metallien 3D-tulostukseen ilman merkittäviä uusia laiteinvestointeja.

Teknologia vaatii kuitenkin uudenlaista ohjelmisto-osaamista, suunnittelua ja ymmärrystä koko tuotantoketjussa. Yrityksiltä tarvitaan rohkeutta kokeilla uusia toimintatapoja ja valtiolta tukea osaamisen kehittämiseen.

Variksella on hyviä kokemuksia mm. FMT:n kanssa tehdystä tutkimusyhteistyöstä, jossa kehitystyö sujuu vastavuoroisella prosessilla. Hän näkee tärkeänä, että opiskelijat pääsevät kiinni uusimpaan teolliseen osaamiseen jo koulutuksen aikana ja että tutkimus sekä teollisuus kehittävät ratkaisuja yhdessä.

Lue lisää Antti Järvenpään ja Santeri Variksen nostoja sekä tietoa ohjelmasta ja ilmoittautumisesta kommenteissa olevista linkeistä! 👉

Ilmoittaudu 14.8. mennessä! 👉

📷 Anu Mäkinen ja Minna Kilpeläinen

Oulu2026 - European Capital of Culture 2026


Oulaisten kaupunki

Oulun yliopiston yhteistyösuhteiden vararehtori ja vt. rehtori Petteri Alahuhta ja Patrian tutkimusinsinööri Eetu Kivirasi ovat mukana puhumassa Kerttu Saalasti -seminaarissa Oulaisten Väinölänrannan tapahtumapuistossa keskiviikkona 19.8.2026. 🎤

Alahuhdan mukaan tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyö on monilla aloilla nostettu strategiseksi prioriteetiksi tilanteessa, jossa teknologinen kehitys ja geopoliittinen epävarmuus muuttavat toimintaympäristöä nopeasti. Huoltovarmuusajattelu ja viime vuosina esillä olleet toimitusketjujen häiriöt ovat lisänneet kiinnostusta kotimaiseen ja eurooppalaiseen valmistuskapasiteettiin ja -osaamiseen.

"Yliopiston tehtävä on tuottaa tähän tutkimuspohjaista osaamista ja kouluttaa osaajia, jotka ymmärtävät nämä kytkennät.

Tekoälyn kehitys on teema, joka juuri tällä hetkellä vahvistaa tarvetta tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyölle.

”Tekoälyn nopea kehitys muuttaa samanaikaisesti sekä tutkimuksen menetelmiä että tuotannon logiikkaa. Tämä luo tilanteen, jossa yliopiston ja teollisuuden on perusteltua kehittää ymmärrystä yhdessä. Siksi yhteistyölle on nyt otollinen hetki: yliopisto tuo tutkimuspohjaisen ymmärryksen, teollisuus sovelluskontekstit ja skaalaushaasteet”, Alahuhta kertoo.

⭐

Eetu Kivirasi näkee lisäävän valmistuksen ennen kaikkea huoltovarmuuden, hajautetun tuotannon ja uudenlaisen varaosalogistiikan mahdollistajana. Hänen mukaansa yksi tärkeimmistä syistä lisäävän valmistuksen kehittämiseen Patrialla on kyky lyhentää toimitusaikoja ja valmistaa osia paikallisesti siellä, missä niitä tarvitaan.

Patrian näkökulmasta lisäävä valmistus ei ole vielä määrällisesti hallitsevassa roolissa, m***a sen merkitys kasvaa jatkuvasti erityisesti varaosatuotannossa, kenttäkorjauksissa ja asiakaskohtaisessa räätälöinnissä.

Kivirasi korostaa, ettei lisäävää valmistusta pidä nähdä vastakkainasetteluna perinteisen konepajateollisuuden kanssa. Tulevaisuudessa teknologian merkitys voi kasvaa erityisesti kriisitilanteissa ja hajautetussa tuotannossa, jossa tuotanto voidaan siirtää lähelle käyttöpaikkaa.

Lue lisää Petteri Alahuhdan ja Eetu Kivirasin nostoja sekä tietoa ohjelmasta ja ilmoittautumisesta kommenteissa olevista linkeistä! 👉

Ilmoittaudu 14.8. mennessä! 👉

📷 Mikko Törmänen, Eetu Kivirasi, Anu Mäkinen ja Minna Kilpeläinen

Oulu2026 - European Capital of Culture 2026


Oulaisten kaupunki

"Huoltovarmuus ei ole erillinen tavoite, vaan teollisen järjestelmän ominaisuus, joka syntyy silloin, kun kotimainen tuotantokyky ja teknologinen osaaminen, luotettavine toimitusketjuineen ovat riittävän vahvoja", sanoo elinkeinoministeri Sakari Puisto.

Hän puhuu Kerttu Saalasti -seminaarissa Oulaisten Väinölänrannan tapahtumapuistossa keskiviikkona 19.8.2026. Tapahtuman juontaa toimittaja Petteri Löppönen. 🎤

Puiston mukaan uudistuvan teollisuuden kasvu vahvistaa tätä kokonaisuutta. Se tuo lisää kotimaista valmistuskapasiteettia, nostaa teknologista tasoa ja voi vähentää riippuvuutta riskipitoisistatoimitusketjuista.

”Tuotantokyky edellyttää energiajärjestelmää, joka toimii kaikissa olosuhteissa. Puhdas sähkö on tärkeä tuotannontekijä, m***a sen rinnalla tarvitaan kotimaisia, säästä riippumattomia ja huoltovarmuusominaisuuksiltaan vahvoja energialähteitä, jotka ylläpitävät järjestelmän toimintakykyä myös poikkeusoloissa”, Puisto sanoo.

Puiston mukaan maat, jotka pystyvät tekemään investointipäätöksiä nopeasti ja kokonaisvaltaisesti, vetävät puoleensa suuria teollisia hankkeita. Yhdysvaltojen IRA-malli ja Kanadan teollisuusstrategia perustuvat juuri tähän logiikkaan.

”Suomi tarvitsee tavan arvioida investointien kokonaishyötyjä, jotta vaikutuksia pystytään aidosti vertailemaan ja painottamaan päätöksenteossa taloudellisia, työllisyys tai huoltovarmuushyötyjä. Tämä on erityisen tärkeää energiaintensiivisissä ja teknologisesti vaativissa hankkeissa, joissa investointihorisontitovat pitkiä ja pääomakustannukset merkittäviä”, Puisto kertoo.

Puiston mukaan Suomen resilienssi perustuu monikeskuksiseen teolliseen rakenteeseen. Esimerkiksi Oulu, Pohjanmaa, ja Kainuu muodostavat verkoston, jossa elektroniikka, teknologia, energia, mineraalit ja prosessiteollisuus ovat kytkeytyneet toisiinsa. Tämä rakenne hajauttaa riskiä ja mahdollistaa useiden kasvualustojen kehittymisen rinnakkain.

”Esimerkiksi voi myös nostaa Kanadan arktisen infrastruktuurin tai Yhdysvaltojen puolustusteknologia-investoinnit, joissa korostuu sama periaate. Kun teollinen kapasiteetti ja energiajärjestelmä ovat monipuolisia ja alueellisesti hajautettuja, koko järjestelmä kestää paremmin häiriöitä ja pystyy toimimaan myös epävarmoissa olosuhteissa”, Puisto kuvailee.

Puiston mukaan kestävä kasvu edellyttää tuottavuuden ja teknologisen kyvykkyyden vahvistamista. Se edellyttää tehokkuuden parantamista jokaista hyödynnettyä energia yksikköä kohden ja puhtaan energiatuotannon lisäämistä yleensä, kuitenkin siten, ettei vaaranneta kylmien kausien tai kriisitilanteiden energiantuotantoa.

”Automaatio, robotiikka itsessään tai tekoälyyn yhdisteltyinä tarjoavat polkuja tuottavuuden lisäämiseen merkittävästikin. Suomella on erinomaista automaatio-osaamista, jota ylläpitämällä ja kehittämällä voimme jatkossakin olla maailman johtavia”, Puisto sanoo.

”Suomen kannalta on tärkeä katsoa myös tuottavuutta esim. mineraaleissa koko arvoketjun yli. Suomelle on tärkeää, että suomalainen mineraali jatkojalostetaan mahdollisimman pitkälle Suomessa. Vain tällä tavalla saamme Suomeen jalostusketjun eri osista merkittävää lisäarvoa. Metsäpuolella on sama asia. Parempi tuottaa paperia kuin myydä raakatukkia”, Puisto jatkaa.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan seminaariin 14.8. mennessä kommenteissa olevasta linkistä! 👉

Kuva: Lauri Heikkinen, Studio Lempikuva, Anu Mäkinen ja Minna Kilpeläinen

Oulu2026 - European Capital of Culture 2026


Oulaisten kaupunki

Tule mukaan Bioperjantai-webinaariin 14.8.2026!

Tervetuloa Bioperjantai-webinaariin Teams-etäyhteydellä! 🌿

📍 14.8.2026 klo 13–14

Verkkotilaisuudessa pääset mukaan kuulemaan bio- ja kiertotalousalan ajankohtaiset kuulumiset Koillismaalta. Olipa kiinnostuksesi sitten biotaloudessa, uusiutuvissa raaka-aineissa tai kiertotaloudessa, Naturpoliksen Bioperjantai tarjoaa sinulle säännöllisesti ajatuksia herättäviä puheenvuoroja. ♻️

Tällä kertaa Bioperjantaissa otetaan katsaus palvelualustoihin ja pohditaan, mitä hyötyä alueen yrityksille on palvelualustoista!

Ohjelma:
▪️ Avauspuheenvuoro Leena Jokinen, projektipäällikkö, Viesselä maaseutu -hanke
▪️ Mitä hyötyä yritykselle on palvelualustoista? Iikka Meriläinen, projektitutkija, Kerttu Saalasti instituutti
▪️ Tilaisuuden yhteenveto- ja päätös

🔗 events.naturpolis.fi/bioperjantaipalvelualustat/FI

🇪🇺 Tilaisuus toteutetaan osana Viesselä maaseutu -hanketta, joka on EU:n osarahoittama.

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti