Entratum Oy

08/08/2026

On tosi kiva huomata, että jossain onnistuu 🙂

Sain kouluttaa ensiapua eräälle organisaatiolle ja tässä vähän palautetta koulutuksesta.

Kyseessä oli erittäin laaja kokonaisuus. Kansankielellä EA1- ja EA2-tasoinen koulutus, joten aiheen äärellä oltiin tiiviisti m***a tuntia.

Jos teidän yrityksessä tai muussa organisaatiossa on tarvetta ensiapukoulutukselle, tässä voisi olla yksi vaihtoehto.

Koulutuksia, joissa pysytään asiassa, harjoitellaan käytännössä eikä käytetä aikaa turhaan säätämiseen.

- Ari

04/06/2026

Jos kaveri kertoo sinulle, että on tehnyt mokan, niin mitä sanot hänelle?

Entäpä jos se mokailija olet sinä itse, mitä silloin sanot itsellesi?

Pääsääntöisesti me ollaan itseämme kohtaan hyvinkin vaativia ja herkästi kaivetaan se ruoska pöytälaatikosta ja piiskataan sillä itseämme siinä uskossa, että se auttaa. Ei auta.

Pysähdy hetkeksi miettimään, minkälaista se sisäinen puhe on silloin, kun on sattunut moka, tai jokin tavoite ei ole tullut saavutetuksi tai joku homma on jäänyt tekemättä.

Ei tietenkään pidä lakaista mokia maton alle, m***a voisimme miettiä sitä tapaa ja tyyliä, jolla puhumme itsellemme. Voisiko se olla samanlainen tapa, kuin puhumme sille kaverille?

Myötätunto on sanana varmasti tuttu aivan kaikille. Me osataan olla kyllä lähes aina hyvin myötätuntoisia toisiamme kohtaan. Esimerkkinä vaikkapa LinkedIn, jossa joku kertoo epäonnistumisestaan, niin kommenttikenttä pullistelee erittäin empaattisia ja myötätuntoisia kommentteja.

M***a jos tutkiskelemme varsinaista postausta hieman tarkemmin, siellä on tekstiä, jossa on esillä varsin kovaakin itsekritiikkiä.

Kristin Neff on tutkinut itsemyötätuntoa ja hän on tullut tulokseen, että jatkuva itsensä kritisointi ei vie mitään eteenpäin, ei auta saavuttamaan tavoitteita eikä auta kehittymään, itseasiassa tilanne on täysin päinvastainen.

Jatkuva itsekriittisyys nakertaa itsetuntoamme ja muuttaa tapaa, jolla näemme itsemme, m***a samalla muuttaa tapaa, jolla näemme toisemme. Ja tämä muuttaa tapaamme olla vuorovaikutuksessa.

Seuraavan kerran kun sinä mokaat, koska aivan varmasti mokaat, niin kokeile pysähtyä ja mieti, mitä tarinaa itsellesi kerrot. Ja mieti, mitä sanoisit kaverille, joka on samassa tilanteessa.

02/06/2026

Miksi meillä on niin kova tarve ratkaista ongelmia?

Jokainen meistä haluaa olla hyödyllinen.

28/05/2026

Aikanaan tein 38 videota YouTube-kanavalle. Niiden tekeminen oli erittäin mukavaa, m***a samalla erittäin aikaa vievää ja vaati paljon valmisteluja.

Ruokaa en ole edelleekään unohtanut, m***a videoiden aiheet ovat hieman muuttuneet.

Ihmisten Kanssa- kanava keskittyy mm. vuorovaikutukseen ja sen moniin eri ilmentymiin, psykologiseen turvallisuuteen ja erilaisiin asiakastilanteisiin.

Jos tällainen sisältö kiinnostaa, käy kurkkaamassa ja kommentoi.

- Ari

Ihmisten Kanssa -kanava käsittelee työelämän vuorovaikutusta sellaisena kuin se oikeasti on. Tällä kanavalla puhutaan tilanteista, joissa kohtaaminen ratkaisee. Haastavista keskusteluista, palautteesta, rajoista, psykologisesta turvallisuudesta ja asiakaskohtaamisista. Sisältö perustuu käyt...

28/05/2026

Yhteistyökumppani HMR Koulutus ja Konsultointi Oy n postauksessa käy hyvin ilmi, että vakavastakin asiasta voi puhua humoristisesti.

Ammattitaitoisia turvallisuus- ja AVEKKI-koulutuksia sote-alan ammattilaisille

21/05/2026

Puhetta on paljon, m***a puhutaanko työpaikoilla oikeista asioista oikeissa paikoissa?

Työyhteisössä voidaan puhua todella paljon ja silti olla puhumatta ...

08/04/2026

Resilienssi ei ole sitä, ettei kuormitu.

Se on sitä, että oppii tunnistamaan sen ajoissa ja rakentamaan toimintakykyä niin, että se kestää myös silloin kun paine on suurimmillaan.

Omalla kohdallani resilienssi petti päihdehoitotyössä. Se ei tapahtunut hetkessä, vaan hiljalleen puolentoista vuoden aikana.

Sitten iski totaalinen kyynistyminen, joka johti lopulta siihen, että en enää pystynyt työskentelemään päihdehoidossa.

En tunnistanut keinoja, joilla resilienssiä olisi voinut vahvistaa.

SISU-Efekti 2026 -seminaarissa 3.11. Lahdessa ollaan juuri tämän aiheen äärellä.

Miten resilienssi rakentuu yksilössä, tiimissä ja työyhteisössä tutkimustiedon ja käytännön kokemusten kautta.

Super Early Bird -hinta 125 € on voimassa huhtikuun loppuun.

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

- Ari

SISU-Efekti – resilienssi paineessa yksilölle, tiimille ja työyhteisölle

03/04/2026

Hello! Pitkän harkinnan jälkeen rohkaistuin ja avasin oman Youtube-kanavan.

Mä täytän vuoden kuluttua 50 vuotta. Tähän faktaan havahduin tässä eräänä päivänä.

Mä ajattelin, että kyllä tässä iässä jo pitää kehdata laittaa itsensä peliin.

Siksi YouTube-kanava.

Ei siksi, että osaan kaiken. Ei siksi, että mulla on valmiit vastaukset kaikkeen, vaan siksi, että olen oppinut asioita yli 20 vuoden aikana, joskus kantapäänkin kautta, ja halusin jakaa ne muiden kanssa.

Kanavan nimi on Ihmisten Kanssa. Siellä puhutaan vuorovaikutuksesta rehellisesti ja käytännönläheisesti. Ilman taikareseptejä ja hokkuspokkuskikkoja.

Ensimmäinen video on julkaistu. Linkki kommenteissa.

Tervetuloa mukaan!

- Ari

31/03/2026

Yksi mielenterveys- ja päihdehoitotyön suurimmista ja kenties vähiten puhutuista haasteista on se, että potilaan ja hoitotahon käsitys vaikuttavasta hoidosta eroaa toisistaan merkittävästi.

Molemmilla on mielipiteeseensä syynsä.

Huomasin itse kliinistä työtä tehdessäni, että potilaani toivoi jotain hoitoa ja se ei ollut sitä, mitä hoitosuositukset suosittelivat. Melko usein kyse oli lääkehoidosta, jota potilas toivoi ja johon suosituksissa oli selkeä ja tutkittu kanta.

Ymmärrän oikein hyvin, että kun ihmisellä on käsitys siitä, että jokin lääke tai tietty hoitotapa auttaa, niin totta kai niitä halutaan. Kukapa meistä ei haluaisi voida paremmin.

Mielenterveys- ja päihdehoitotyötä tekevät hoitajat, joita nyt viime aikoina jopa korkea-arvoiset psykiatrian ja päihdehoidon asiantuntijat ovat kritisoineet osaamattomiksi, joutuvat tilanteeseen, jossa vastakkain ovat potilaan toive ja tutkimusnäyttö. Tilanne on varsin haasteellinen ja päättyy ajoittain siihen, että potilas poistuu tyytymättömänä vastaanotolta ja kokee, että ei saanut apua.

Se, että potilas toivoo hoitosuositusten vastaista hoitoa, ei ole hänen eikä kenenkään muunkaan syy. Ihminen arvioi parhaiten oman vointinsa ja kokemus siitä on aina aito.

Myös itse sairaus saattaa vaikuttaa siihen, miten ihminen arvioi omaa tilaansa ja tarvitsemaansa apua ja tämä tekee mielenterveys- ja päihdehoidosta poikkeuksellisen haastavaa.

Tästä julkisessa keskustelussa ei juurikaan puhuta. On helpompi syyttää, että mikään ei toimi, sen sijaan että pysähtyisimme rehellisesti arvioimaan syytä siihen, miksi potilaiden ja läheisten kokemus on joskus tämä.

Kun potilas keskeyttää hoidon tai hoito ei muuten etene toivotulla tavalla, tulkitaan se hyvin usein hoitojärjestelmän epäonnistumiseksi.

Ammattilaiset tekevät parhaansa monimutkaisissa tilanteissa, joihin ei ole helppoja vastauksia tai ohjeita. Pidän vähintäänkin huolestuttavana, että jopa asiantuntijat sortuvat populistiseen tapaan löytää äärimmäisen monimutkaisiin ongelmiin yksinkertaisia ratkaisuja.