16/02/2023
Mitä PISA-tulokset meille kertovat ja mitä ne eivät kerro?
Haluan tuoda oman näkemykseni PISA-tuloksista käytävään keskusteluun. Käyty keskustelu osoittaa, että koulutus koetaan edelleen tärkeänä. Ratkaisevaa on ne toimenpiteet, jolla koulutustasoa lähdetään nostamaan. Toimenpiteiden tulee olla pitkäjänteisiä ja -vaikutteisia. Niiden on alettava jo varhaiskasvatuksesta. Olen ollut harmissani siitä, että lasten ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten työn tuloksia arvioidaan yhdellä mittarilla. Kuitenkin työtä ovat varjostaneet monet yhteiskunnalliset kriisit, joista on tähän asti selvitty hienosti.
Valtakunnassa on ollut paljon keskustelua oppimistulosten heikkenemisestä. Mittarina on käytetty kolmen vuoden välein toteutettavaa PISA-tutkimusta. Monella on ollut vahva näkemys tulosten heikkenemiseen johtavista syistä. Osaamisen taso on ollut koko 2000-luvun ajan jälkeen laskeva. Koulutukseen suunnattua rahoitusta on vähennetty. Opettajia ei kuunnella.
PISA tuottaa tietoa koulutuksen tilasta ja tuloksista kansainvälisessä vertailukehyksessä. PISAssa arvioidaan lukutaitoa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Kukin näistä alueista on vuorotellen PISAn pääalueena. Tutkimus kohdennetaan satunnaisotannalla 15- vuotiaille, pääosin 9-vuosiluokan oppilaille.
PISA-tulokset eivät yksin kerro totuutta koulutuksemme tasosta. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) vastaa koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kansallisesta arvioinnista. KARVI käynnisti vuonna 2018 perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarvioinnin. Pitkittäisarvioinnissa seurataan oppilaiden osaamisen kehittymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä heidän peruskoulutaipaleensa aikana kahdessa keskeisessä oppiaineessa, matematiikassa ja äidinkielessä ja kirjallisuudessa. PISA-tulosten, KARVIn arviointikokonaisuuksien lisäksi kunnan omat mittarit kertovat meille oppimisen tuloksista.
Perheiden tukeminen tulee aloittaa jo varhaislapsuudessa. Aikuisen vastuu lapsen kasvusta ja kehityksestä rakennetaan rakkaudella ja rajojen asettamisella. Pettymysten sietäminen, sinnikkyys ja ahkeruus luovat edellytyksiä elämässä pärjäämiselle.
Lasten ja nuorten hyvinvointitulokset ovat myös vuosien aikana heikentyneet. Tästä syystä oppimistulosten lisäksi meidän tulee seurata hyvinvointimittareita. Hyvinvointia tukevat toimenpiteet tuovat parempia oppimistuloksia. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu tulee olemaan jatkossakin koulujen tehtävistä.
Perusopetuksen opetussuunnitelmaa on laadittu vuosina 1985, 1994, 2004 ja 2014. Itse koen, että viimeisin opetussuunnitelma on parempi kuin edeltäjänsä, m***a se on mielestäni liian pirstaleinen. Usein vähemmän on enemmän.
Asikkalan ratkaisumalli
Lukutaidon heikkenemisen lisäksi myös laskemisen ja kirjoittamisen perustaidot ovat heikentyneet. Nämä perustaidot kehittyvät ainoastaan harjoittelemalla. Tästä syystä alkuopetusluokilla panostetaan nyt enemmän näiden perustaitojen vahvistamiseen.
Lukemisen harrastamisella on suuri merkitys koulumenestykselle. Perustaitojen ja -asioiden äärellä tulee olla läpi koulupolun. Vasta kun perusta on kunnossa, voidaan sen päälle rakentaa uusia taitoja.
Oppilas voidaan jättää luokalle, jos hän ei ole saavuttanut hyväksytysti yhtä tai useampaa oppiainetta. Oppilas voidaan myös jättää vuosiluokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos se katsotaan hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaiseksi.
Arvosana 7 seuraaminen on yksi tärkeä mittari, jota tulee seurata. Mikäli oppilaan arvosanat ovat alle seitsemän eikä hänelle ole hyvinvointia tukevia rakenteita esim. ystäviä, harrastuksia yms, tulee oppilaalle rakentaa hänen tarvitsemaansa tukiverkkoa.
Asikkalan kunnassa ei ole lähdetty toteuttamaan avoimia oppimisympäristöjä. Oppilaat tarvitsevat oman luokan, turvallisen ympäristön, jossa omia taitoja parhaiten kehitetään. Uusissa kouluissa tulee olla myös avointa ja monikäyttöistä tilaa, joka on helposti muunneltavissa. Opetusta järjestetään luokkahuoneen ulkopuolella silloin, kun se on pedagogisesti perusteltua.
Uusi opetussuunnitelma haastaa opettajaa löytämään niitä ”eriyttäviä” ratkaisuja, joissa jokainen luokassa oleva oppilas saa tasonsa mukaista opetusta, myös lahjakkaat oppilaat. Tiedossa on, että oppitunnin rakenteen selkeydestä hyötyvät kaikki oppilaat. Rakenteella edistetään myös luokan työrauhaa. Henkilöstön tukeminen ja kouluttaminen tulee kulkea tavoitteiden ja toimenpiteiden rinnalla ennakoivasti ja suunnitelmallisesti.
Liikkuva koulu ja opiskelu tulevat olemaan osa koulujen toimintakulttuuria myös jatkossa. Päivittäinen liikunta parantaa myös mielen hyvinvointia. Oppitunteja voi tauottaa liikkeellä luokkahuoneessa tai ulkona.
Asikkalassa ei ole vähennetty pienryhmien määrää vaan olemme toimineet päinvastoin. Haasteena kuitenkin on vielä, että myös pienryhmissä on liian heterogeenistä oppilasainesta. Osalla on käyttäytymisen, osalla suuria oppimisen vaikeuksia.
Oppilaalla on paljon velvollisuuksia koulunkäynnin suhteen, velvollisuus noudattaa yhteisiä sääntöjä ja huolehtia sovituista tehtävistä, velvollisuus kunnioittaa ja ylläpitää työrauhaa ja hyvää ilmapiiriä, jossa ketään ei kiusata tai syrjitä. Menestys parempiin oppimistuloksiin tulee kotitehtävien harjoittelun kautta. Oppilaalla tulee olla kotitehtäviä. Huoltajan tehtävänä on varmistaa ja tukea lastaan koulutehtävissä. Huoltajan rooli on tärkeä koko perusopetuksen ajan. Koulu on vanhemmuutta aktivoiva, ei passivoiva toimija.
Uusi opetussuunnitelma edellyttää meiltä toimintatapojen tarkistamista ja uudistamista. Oppilaiden kohtaaminen ja säännöllinen yhteydenpito koteihin edistävät myös oppimista. Olen samaa mieltä, että Wilma-merkinnät eivät ole ainoa ratkaisu tähän. Kannustan luokkakohtaisten vanhempainiltojen pitämiseen ja yhteisöllisten koko koulua koskevien tapahtumien lisäämiseen.
Seuraavia vuosia kohti
Asikkalan kunnassa on panostettu koulujen lisäksi varhaiskasvatukseen. Kunnan hyvinvointipalvelut ovat meille tärkeä yhteistyötaho myös jatkossa. Nämä kokonaisuudet muodostavat kunnan tärkeimmät palvelut jatkossa. Meillä ei ole paluuta vanhaan, vaan meidän tulee koko ajan kehittyä, myös kustannustehokkaasti. Meidän kaikkien
perustehtävään kuuluu myös muutoskykyisyys. Tätä työtä ei tehdä yksin, vaan yhdessä. Viimeisten vuosien aikana uudistuksia on ollut paljon. Viimeisimmät ovat olleet kurinpitokeinot perusopetuksessa, tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmien laatiminen, opiskeluhuollon siirtyminen hyvinvointialueelle ja 3.– 6. vuosiluokkien arviointikriteerien päivittäminen. Monen näiden uudistuksen on tullut sisältää oppilaiden, huoltajien ja opetushenkilöstön osallistamista. Osallisuuden prosessi vie aikaa, mikä tulisi aina valmistelutöiden yhteydessä miettiä huolella.
Mitä PISA-tulokset meille kertovat?
Koulutukseen tulee jatkossa panostaa enemmän. Valtion rahoitusjärjestelmän uudistaminen nousee tässä keskiöön, jos sitä ei tehdä, lisääntyy kuntien oma maksuosuus. Hankeavustukset ovat tärkeä tuki toiminnan kehittämiselle myös jatkossa. Selkeä parannus on se, että hankkeita on mahdollisuus jatkossa hakea useammalle vuodelle. Itse toivon, että tulevalla hallituskaudelle annetaan myös työrauha toteuttaa jo olemassa olevia uudistuksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut 15.2.2023 virkanäkemyksen tulevan hallituskauden sivistyspolitiikan toimista. Siellä on m***a tärkeää toimenpide-ehdotusta oppimistulosten parantamiseksi.
Vääksyssä 16.2.2023
Petri Haapanen
sivistysjohtaja
