Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto

Suomessa elää yli 800 000 koiraa, joista yli 70 prosenttia on rekisteröityjä rotukoiria.

Rotukoirien kasvattaminen perustuu ajatuksiin rodunmukaisuudesta sekä rotupuhtaudesta, eli siihen, että koiria risteytetään vain samanrotuisten koirien kanssa.

Tiedeblogissa tutkija Ate Tervonen pohtii koiratuotantoon liittyviä ongelmia.

"Nykyistä eettisesti kestävämpi koiratuotanto vaatii rotukoiratuotannon rakenteiden uudistamista. Tiukasta puhdasrotuisuuden vaatimuksesta ja kulttuurisilla valinnoilla suljetuista rotukoirapopulaatioista on siirryttävä kohti huokoisempia roturajoja ja perimän vaihtumista rotujen välillä", Tervonen kirjoittaa.

🔎 Lue koko blogi ➡️ https://r.jyu.fi/GSS

Kaipaatko kesään ajattelemisen aiheita?

Jyväskylän Kesän keskusteluohjelma kartuttaa ymmärrystämme viisaudesta.

💡 Keskusteluissa kohtaat tutkijoita, toimittajia, taiteilijoita ja vaikuttajia – ja varmasti uusia näkökulmia.

Keneen voi luottaa tiedon tulvassa?
Miten elää vastuullisesti muuttuvassa maailmassa?

💡 Ohjelma alkaa avajaisseminaarilla 1.7., jolloin keskustellaan mediaympäristön ja journalistisen median tulevaisuuden rooleista.

Mikä pitää journalistisen median elossa?
Keillä on pääsy journalistisen media äärelle?

➡️ Kurkista koko ohjelmaan ja löydä oma keskustelusi: https://r.jyu.fi/GQ7

📌Jyväskylän Kesä on Pohjoismaiden vanhin yhtäjaksoisesti järjestetty kaupunkifestivaali. Kesän pääsymaksuttomat keskusteluohjelmat järjestetään Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksessa Mattilanniemessä 1.-5.7.

Kymmenen tikkua laudalla! Muistatko vielä lempipihapelisi säännöt? Tai sen karvaan tappio Unossa? Entä miten Pac-Man seikkaili sokkelossa? 🎮

Pelit ja pelaaminen ovat merkittävä osa inhimillistä kulttuuria. Digitaalisten pelien yleistyminen ja niihin liittyvän kulttuurin kehittyminen ovat tehneet peleistä ja pelaamisesta myös tärkeän tutkimuskohteen.

Nyt tutkijat keräävät suomalaisten pelimuistoja saadakseen aiempaa kattavamman kuvan pelaamisen tavoista ja pelien roolista suomalaisten arjessa. 🎲

Osallistu tutkimukseen ja kerro vapaasti omista kokemuksistasi kortti- ja lautapeleistä pihapeleihin, roolipeleihin, palapeleihin ja digitaalisiin peleihin. Yksittäiset muistot auttavat rakentamaan laajempaa kuvaa pelaamisen merkityksestä arjessamme.

Osallistu tutkimukseen: https://r.jyu.fi/GSL

Kesällä kannattaa lukea – m***a mitä?

Viisi tieteentekijää Jyväskylän yliopistosta – Jari Haimi, Henna-Riikka Peltola, Juha Hulmi, Veikko Halttunen ja Minna Torppa – antavat omat suosituksensa kirjoista, joille kannattaisi kesällä antaa aikaansa.
Listalta löytyy:

🦋 luonnontuntemusta maasta puuhun
💡 oivalluksia urheilusta ja kriittisestä ajattelusta
🎵 näkökulmia musiikin ja tunteiden historiaan
💻 läpivalaisua tekoälyyn ja uhkakuviin
📚 tietoa lukemisen muutoksesta ja merkityksestä

Hyvä tietokirja antaa mittakaavaa ja auttaa erottamaan luotettavan tiedon epävarmasta – taito, jota tarvitaan yhä enemmän.

🕰️ Onnistutko ylittämään kesäkirjojen kanssa lukemisen suomalaisten keskivertosuorituksen?

Lue kaikki kirjavinkit: https://r.jyu.fi/GSy

"Yesterday, all my troubles seemed so far away..." 🎵 Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, ketkä kokevat muita todennäköisemmin ristiriitaisia tunteita kuunnellessaan musiikkia – ja sen, että suhteemme musiikkiin on oletettua monisyisempi.

Tutkijamme halusivat selvittää, kuinka yleistä on kokea musiikkia kuunnellessa sekä positiivisia (esimerkiksi rakkautta, onnellisuutta ja rentoutumista) että negatiivisia tunteita (esimerkiksi surua, kipua ja yksinäisyyttä)?

Aineistoa kerättiin 2 137 osallistujalta 84 maasta. Osallistujia pyydettiin nimeämään heille merkityksellinen kappale ja arvioimaan, kuinka voimakkaasti he kokivat eri tunteita sitä kuunnellessaan. Osallistujat raportoivat myös, kuinka usein he käyttävät musiikkia eri tarkoituksiin, kuten menneiden muistelemiseen, identiteetin muodostamiseen ja tunteiden säätelyyn. 🎵

Tulosten mukaan ihmisten tavat käyttää musiikkia tiettyyn tarkoitukseen vaikuttivat siihen, kokivatko he ristiriitaisia tunteita. Tunteiden herättämiseen, musiikin välittämien tunteiden kokemiseen ja oman identiteetin ilmaisemiseen käytetyt kappaleet herättivät useammin ristiriitaisia tunteita kuin kappaleet, joita käytettiin tunteiden säätelyyn ja huomion siirtämiseen toisaalle. 🎵

Linkki tiedeuutiseen löytyy kommenteista.

***
"Yesterday, all my troubles seemed so far away..." 🎵 New study from University of Jyväskylä shows who is more likely to experience mixed emotions while listening to music – and that our relationship with music is complex and nuanced. 🧠

People tend to assume that sad music makes us feel sad and happy music makes us feel happy, even though listeners often report their emotions as more complex than that. Yet many survey-based studies require people to select only one experienced emotion. 🎵

Researchers at the JYU wanted to capture a more complete picture of people’s experiences with music, including the possibility of meaningful songs triggering both positive and negative emotions. 🎵

The results showed that the way people use music affects whether they experience mixed emotions. Songs used for triggering emotions and expressing one’s identity tended to elicit more mixed emotions, whereas songs used for emotion regulation and distraction tended to elicit less.

Link to the science news is in the comments.

Venäjän-Ukrainan sota synnytti uuden kriisijournalistien sukupolven.

Tuore tutkimus selvitti suomalaisten toimittajien ja kuvaajien sekä heidän ukrainalaisten avustajiensa työtä Venäjän–Ukrainan sodassa vuosina 2014–2024.

Siinä selvisi myös, että kriisialuejournalismiin liittyvät työ- ja turvallisuukäytännöt ovat pirstaleisia.

Tutkimus antaa toimittajille ohjeita ja mediataloille kehitysehdotuksia.

🔎 https://r.jyu.fi/GSd

C.V. Åkerlundin mediasäätiö on myöntänyt 212 716 euron suuruisen apurahan Jyväskylän yliopiston journalistiikan tutkimukselle "Journalistit ja somevaikuttajat digitaalisen uutisympäristön portinvartijoina". ✨

Hankkeen tavoitteena on ymmärtää muuttuvan digitaalisen uutisympäristön toimijoita ja tekijöitä sekä tarkastella, millainen suhde miljardien arvoiseksi kasvaneella somevaikuttajien toimialalla on journalismiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millaisia sosiaalisen median sisältöjen lukutaitoja nuorilla aikuisilla (18–25-vuotiaat) on. Rahoitus on vuosille 2027–2029.

”Meidän on tärkeää ymmärtää paremmin nykyistä digitaalista uutisympäristöä, sillä nopeatempoisessa sisällönkulutuksessa sisällöt ja niiden tekijät sekoittuvat helposti toisiinsa. Yleisön voi olla haastavaa tunnistaa, milloin on kyse journalistisesta sisällöstä ja milloin sen on tuottanut joku muu kuin journalistinen toimija. On myös tärkeää ymmärtää somevaikuttajien kasvanutta valtaa ja merkitystä tiedon tuotannossa, sillä emme voi olla törmäämättä heidän tuottamiinsa sisältöihin somealustoilla”, hanketta johtava tutkijatohtori Margareta Salonen kommentoi.

Lue lisää: https://r.jyu.fi/GRt

Näinä aikoina keskusteluja hallitsevat algoritmit, vastakkainasettelu ja epävarmuus siitä, mihin voi luottaa.

Jyväskylän Kesän keskusteluissa asetutaan puntaroimaan viisautta. Miten journalismi selviää muuttuvassa maailmassa? Miten tunnistamme viisaan retoriikan – ja missä kohtaa se on vain äänekästä esiintymistä?

Kurkista keskusteluohjelmaan ja osallistujiin:

🔺1.7. Avajaisseminaari: KETÄ KIINNOSTAA? Journalismin rooli muuttuvassa maailmassa
🔺 2.7. Viisaus ja typeryys
🔺 3.7. Onko viisaus enää viisasta?
🔺 4.7. Ihmisen kasvu kohti viisautta
🔺 5.7. Työpaja: Vastuullisuus on viisautta

Keskusteluohjelmassa viisaus on myös taidetta, käytännön tekoja ja yhteisen hyvän edistämistä.

🌻 Nurmikosta niityiksi -talkoot lauantaina 4.7. ja Maaviisautta -tarinateatteri Villa Ranan puutarhassa sunnuntaina 5.7.

📌 Jyväskylän Kesä on heinäkuussa 1.–7.7.2026. Pääsymaksuttomat keskusteluohjelmat järjestetään Jyväskylän yliopistossa Agora-rakennuksessa Mattilanniemessä 1.-5.7.

➡️ https://r.jyu.fi/GQ7

Suomalaisen vanhustyön pitovoima on heikentynyt merkittävästi, käy ilmi tuoreesta NORDCARE3-tutkimuksesta.

Työpaine on Suomessa Pohjoismaiden korkein, ja samalla väkivallan uhka, seksuaalinen häirintä ja epäasiallinen kohtelu ovat lisääntyneet. Tutkijoiden mukaan hoivatyön ongelmat ovat syventyneet entisestään.

Pohjoismaisen NORDCARE3-seurantatutkimuksen raportti “Hoivatyön muutossuunnat: Tutkimus suomalaisesta hoivatyöstä 2005–2025” julkistettiin tänään tiistaina. Tutkimus tarkastelee suomalaisen vanhustyön kehitystä viimeisen 20 vuoden aikana.

”Hoivatyön olosuhteet ovat 20 vuoden ajan huonontumistaan huonontuneet. Kehityssuunta on käännettävä välittömästi, mikäli alalle halutaan jatkossa saada motivoitunutta ja pätevää henkilökuntaa”, kommentoi yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger tuloksia.

Lue uutinen verkkosivuiltamme: https://www.jyu.fi/fi/uutinen/nordcare-tutkimuksen-tulokset-suomalaisen-vanhustyon-huono-kierre-syvenee

Annika Tammela osallistui viikonloppuna Jyväskylän yliopiston historian 12. promootioon.🌟

Juhlassa kuultu ja laulettu musiikki – miekanhiojaisista illallistansseihin – ilahduttivat musiikkikokemusten merkityksiä tutkivaa Tammelaa.

🌟 Tammela kirjoittaa kuulemastaan ja vie juhlan tunnelmiin tiedeblogissa.

🌟 Hän kertoo, mitä elävän musiikin ylisukupolvisten perinteiden vaaliminen vaatii.

➡️ https://r.jyu.fi/GQO