Historian ja etnologian laitos / Department of History and Ethnology, JYU

Etnologian ja antropologian väitöskirjatutkija (ja palstaviljelijä!) Heidi Kukkonen kuvaa kesäkuun What the Hela -blogikirjoituksessaan palstaviljelyyn liittyviä kokemuksia ja käytäntöjä.

Kirjoituksen perusteella palstaviljelijän arkeen kuuluu lähes väistämättä erilaisia haasteita ja kommelluksia. Niistä huolimatta – tai kenties juuri niiden takia – palstaviljely voi tuottaa viljelijän elämään hyvinvointia, onnea ja merkityksellisyyttä.

Kukkosen blogikirjoitus on luettavissa Helan verkkosivuilla: https://www.jyu.fi/fi/blogikirjoitus/palstaviljelyn-hyvinvointivaikutuksista

ps. blogikirjoitukseen kannattaa suhtautua vähintäänkin pieni pilke silmäkulmassa.

📸Roope Niemelä

Heikki Roiko-Jokelan ja Tapio Roiko-Jokelan vertaisarvioitu tutkimusartikkeli "Puolustuskykyä rakentamassa – Suomen sotatalouden ja puolustusteollisuuden muutos 1990‑luvulta 2020‑luvulle" on julkaistu. Artikkeli on julkaistu osana Sotataloudellisen seuran kokoomateosta "Sotataloustietoutta XII - Sotatalous muuttuvassa turvallisuustilanteessa."

Yli 100-sivuinen tutkimusartikkeli tarkastelee Suomen sotatalouden ja puolustusteollisuuden kehitystä keskittyen sekä menneisyyteen, nykytilanteeseen että tulevaisuuteen. Tutkimuksessa sotatalouden ja puolustusteollisuuden kehityskulku sijoitetaan osaksi laajempia kansallisen ja kansainvälisen tason toimintaympäristön muutoksia ja jatkuvuuksia.

Tutkimus on osa Heikki Roiko-Jokelan johtamaa hanketta: "Suomen sotatalous ja puolustustarviketeollisuus muuttuvassa turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä 1998–2035."

Tutkimusartikkeli on avoimesti ladattavissa pdf-muodossa sotataloudellisen seuran verkkosivuilla.

Voit myös lukea lisää tutkimusartikkelista Helan verkkosivuilta: https://www.jyu.fi/fi/uutinen/heikki-roiko-jokelan-ja-tapio-roiko-jokelan-tutkimusartikkeli-suomen-sotatalouden-ja

Aleksi Eskelisen väitöskirja "Kansalliseksi kerrottu ja valikoiden vaiettu: muinaistieteellisen toimikunnan ja Suomen kansallismuseon rakentamat suomalaisuuden narratiivit vuosina 1916–1971" tarkastettiin lauantaina 6.6.2026.

Vastaväittäjänä toimi FT, dosentti, museoneuvos Juhani Kostet ja kustoksena professori Kustaa H.J. Vilkuna.

Väitöstilaisuudessa käyty keskustelu oli varsin yksityiskohtaista ja arvovaltaista – museoviraston pääjohtajanakin toimineella Kostetilla on huomattava määrä tietoa kansallismuseon toiminnasta. Eskelinen onnistui puolustamaan väitöskirjaansa vakuuttavasti.

Eskelisen väitöskirja on avoimesti luettavissa JYX-verkkoarkistossa: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_110430.

📸Joni Markkanen

Katja Pyötsiän väitöskirja "Yhteisistä ongelmista alueellisiin eroihin : rauhankriisin alueellisuus Suomen maakuntalehdistössä vuosina 1944–1949" tarkastettiin perjantaina 5.6.2026.

Vastaväittäjänä toimi professori Tuomas Tepora Helsingin yliopistosta ja kustoksena Antero Holmila.

Väitöstilaisuutta voi kuvata kahden aiheeseen syvällisesti perehtyneen asiantuntijan väliseksi, akateemisesti varsin tasokkaaksi keskusteluksi. Tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa siitä, miten digitaaliset menetelmät muuttavat - tai tulevat muuttamaan - historiantutkimuksen käytäntöjä.

📸Piia Einonen

English below.

Baltic Connections -konferenssi sekä Scandinavian Society for Economic and Social History -konferenssi järjestetään yhteisesti Jyväskylän yliopistossa 10.–12.6.2026. Konferenssi tuo yhteen kansainvälisiä tutkijoita historian ja lähitieteiden aloilta keskustelemaan Baltian, Euroopan ja maailman historiasta vertailevista ja ylirajaisista näkökulmista

Konferenssiin sisältyy kolme keynote-luentoa, jotka ovat avoimia kaikille.

Keskiviikkona 10.6. klo 17.45-19.00 professori Marcelo Bucheli Illianoisin yliopistosta pitää luennon otsikolla: "The Corporation as a Political Actor in History".

Torstaina 11.6. klo 11.00-12.15 luennoi professori Joyce Burnette Wabash Collegesta, aiheenaan "A History of (Women’s) Work".

Perjantaina 12.6. klo 9.00-10.15 luennon pitää professori Anders Ögren Uppsalan yliopistosta otsikolla "Monetary History and Why Conventional Economics Fails to Understand Money".

Luennot pidetään Historica-rakennuksen H320-salissa. Luentojen kielenä on englanti.

Lisätietoa konferenssista ja sen ohjelmasta: https://www.helsinki.fi/en/conferences/baltic-connections
/

The seventh Baltic Connections Conference and the Scandinavian Society for Economic and Social History Conference will be held jointly at the University of Jyväskylä from 10 to 12 June 2026.

The conference includes three keynote lectures that are open to everyone.

On Wednesday, 10 June, at 17.45–19.00, Professor Marcelo Bucheli from the University of Illinois will give a lecture titled “The Corporation as a Political Actor in History.”

On Thursday, 11 June, at 11.00–12.15, Professor Joyce Burnette from Wabash College will present a lecture titled “A History of (Women’s) Work.”

On Friday, 12 June, at 9.00–10.15, Professor Anders Ögren from Uppsala University will give a lecture titled “Monetary History and Why Conventional Economics Fails to Understand Money.”

The lectures will be held in the H320 at Historica-building. The language of the lectures is English.

More information on the conference: https://www.helsinki.fi/en/conferences/baltic-connections

Muistutus tämän viikon väitöstilaisuuksista.

FM Katja Pyötsiän Suomen historian väitöskirja "Yhteisistä ongelmista alueellisiin eroihin. Rauhankriisin alueellisuus Suomen maakuntalehdistössä vuosina 1944–1949" tarkastetaan perjantaina 5.6.2026 klo 12 alkaen Seminarium-rakennuksen S212-salissa.

Vastaväittäjänä toimii professori Tuomas Tepora Helsingin yliopistosta, ja kustoksena professori Antero Holmila.

Pyötsiä tarkastelee väitöskirjassaan jatkosodan jälkeisen rauhaan siirtymisen prosessin alueellisia eroja Suomessa vuosien 1944-1949 aikana. Aineistonaan Pyötsiä käyttää kahdeksan maakunnallisen sanomalehden kirjoituksia.

Tutkimustulosten perusteella käsitykset rauhaan siirtymisen prosessista ja siihen liittyvistä ongelmista eivät olleet yhtenäisiä, vaan vaihtelivat alueellisesti. Esimerkiksi Peräpohjolaan ja Tornionlaakson väestölle suunnatussa lehdessä
korostettiin saksalaisiin sotilaisiin liittyviä ongelmia, kun taas läntisen ja keskisen Uudenmaan ruotsinkieliselle väestölle suunnatussa lehdessä painottuivat Porkkalan vuokraukseen liittyvät ongelmat. Myös lehtien puoluepoliittiset sitoumukset vaikuttivat ongelmista kirjoittamiseen.

FM Aleksi Eskelisen Suomen historian väitöskirja "Kansalliseksi kerrottu ja valikoiden vaiettu. Muinaistieteellisen toimikunnan ja Suomen kansallismuseon rakentamat narratiivit vuosina 1916–1971" tarkastetaan lauantaina 6.6. klo 12 alkaen Seminarium-rakennuksen S12-tilassa.

Vastaväittäjänä toimii FT, dosentti, museoneuvos Juhani Kostet, ja kustoksena professori Kustaa H.J. Vilkuna.

Eskelinen tarkastelee väitöskirjassaan sitä, millaisia suomalaisuuden narratiiveja Muinaistieteellinen toimikunta ja Suomen kansallismuseo rakensivat vuosina 1916–1971. Väitöskirjan aineisto koostuu muinaistieteellisen toimikunnan hallinnollisista dokumenteista, sen työntekijöiden kirjoittamista julkaisuista
ja Suomen kansallismuseon näyttelyiden opasvihkoista.

Tutkimustulosten perusteella muistiorganisaatiot osallistuivat aktiivisesti suomalaisuuden narratiiviseen rakentamiseen. Merkittävin muutos narratiiveissa oli siirtymä suomalais-ugrilaisesta, muinaisuutta korostavasta suomalaisuudesta kohti historiallisesti muovautunutta suomalaisuutta. Väitöstutkimus tuottaa tärkeää tietoa muistiorganisaation vallankäytöstä ja kansallisten narratiivien muovautumisesta.

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan väitöstilaisuuksia!

Maanantaina 1.6.2026 naulattiin Katja Pyötsiän Suomen historian väitöskirja "Yhteisistä ongelmista alueellisiin eroihin. Rauhankriisin alueellisuus Suomen maakuntalehdistössä vuosina 1944–1949". Naulauksen suoritti väitöskirjatutkija Mikko Ville Puttonen.

Naulaustilaisuuden yhteydessä Pyötsiä sai ohjaajaltaan Antero Holmilalta tunnustusta huomattavasta perusteellisuudestaan ja huolellisuudestaan tutkimusprosessin aikana.

Pyötsiän väitöskirjan tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 5.6.2026 klo 12 alkaen Seminarium-rakennuksen S212-salissa.

Vastaväittäjänä toimii professori Tuomas Tepora Helsingin yliopistosta, ja kustoksena professori Antero Holmila.

Tämän viikon väitöstilaisuuksista muistutetaan vielä tulevassa postauksessa.

Lauantaina 30.5. tarkastettiin Atte Arffmanin yleisen historian väitöskirja: "Hurricanes and the Matter of the Environment and Politics in the American Southeast – How Natural Phenomena Shape Public Policies".

Vastaväittäjänä toimi professori Timothy LeCain Montana State -yliopistosta, ja kustoksena Antero Holmila.

LeCainin esittämät kysymykset olivat haastavia, m***a samalla reiluja ja varsin syvälliseen pohdintaan virittäviä. Tilaisuudessa pureuduttiin muun muassa (tieteen)filosofisiin kysymyksiin ei-inhimillisestä toimijuudesta sekä
väitöskirjan mahdolliseen antiin ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa.

Arffmanin väitöskirja on avoimesti luettavissa JYX-arkistossa: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_110563

📸Heli Valtonen ja Heikki Kämäräinen

FM Atte Arffmanin yleisen historian väitöskirja "Hurricanes and the Matter of the Environment and Politics in the American Southeast – How Natural Phenomena Shape Public Policies" tarkastetaan lauantaina 30.5. klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston päärakennuksen C1-salissa.

Vastaväittäjänä toimii professori Timothy LeCain Montana State -yliopistosta, ja kustoksena professori Antero Holmila. Väitöstilaisuuden kielenä on englanti.

Ympäristöhistoriaan kiinnittyneessä artikkeliväitöskirjassaan Arffman tutkii luonnonilmiöitä osana poliittista päätöksentekoa ja julkista poliittista keskustelua käyttäen tapausesimerkkeinään Kaakkois-Yhdysvaltoihin iskeneitä hurrikaaneja 1900-luvun jälkipuoliskolla.

Tutkimustulosten perusteella luonnonilmiöt – kuten hurrikaanit – voivat muokata poliittisia päätöksentekoprosesseja ja niiden sisältöjä. Luonnonilmiöt voivat toimia muun muassa poliittista päätöksentekoa kiihdyttävinä, jarruttavina ja ylläpitävinä voimina.

Arffmanin väitöskirja tuokin esille kiinnostavia näkökulmia ei-inhimillisen toimijuuden ja ihmisten toiminnan monimutkaiseen yhteenkietoutumiseen, jonka huomioiminen on välttämätöntä sekä ympäristön että ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä.

Väitöskirja on avoimesti luettavissa JYX-arkistossa: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_110563

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan väitöstilaisuutta!

Vertaisarvioidun ja monitieteisen, kulttuureihin, historiaan ja perinteisiin keskittyvän verkkolehden J@rgonian uusin teemanumero on julkaistu.

Lehden teemana on Viipurin läänin metsät keskusteluissa, varallisuutena ja visualisaationa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Teemanumero yhdistelee empiirisen historiantutkimuksen ja taidehistorian näkökulmia valottaakseen niistä käsityksistä, keskusteluista ja kuvallisista esityksistä, jotka liittyivät Viipurin läänin metsiin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Samalla teemanumero voi tarjota arvokkaita historiallisia näkökulmia nykypäivän keskusteluun metsistä.

Teemanumero koostuu kolmesta vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Pirita Frigren käsittelee artikkelissaan Viipurilaisissa sanomalehdissä käytyä paikallista metsävarallisuuden tilaa koskevaa julkista keskustelua 1840-luvulta 1920-luvulle. Antti Räihän artikkeli pureutuu metsävarallisuuteen ja paikallisiin realiteetteihin 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun Viipurin läänissä. Antti Vallenius tarkastelee metsää osana 1800-luvun ja 1900-luvun alun Viipurin läänin maisemakuvastoa. Lisäksi lehdessä on kaksi kirja-arviota.

Teemanumeron artikkelit ovat osa Koneen säätiön rahoittamaa HELA:n tutkimushanketta "Metsäkuvan kääntöpuoli. Metsäkatoalueiden yhteiskuntahistoria ja maisemakuvasto Suomessa ja Ruotsissa noin 1820–1920."

Lehti on avoimesti luettavissa osoitteessa: https://journal.fi/jargonia/index

J@rgonia-lehteä julkaisee Historian ja etnologian laitoksen tutkijat ry ja Jyväskylän historiallinen yhdistys ry.