Muistisairaat yhteiskunnassa

Täällä myös meidän hanke vahvasti edustettuna - jakamassa ja oppimassa muistiasiaa.

Tutkijamme Ulla Halonen kirjoittaa Alusta!-lehdessä tulevaisuuden suuresta kysymyksestä:

Kuka hoitaa muistisairaan? | tuni.fi/alustalehti Vihreällä isolla liitutaululla salin etuosassa luki: Kuka hoitaa ketä ja missä? Se oli tulevaisuuden suurin kysymys sosiaaligerontologian professori Jyrki Jyrkämän mukaan jo 15 vuotta sitten…

Vanhusasiavaltuutetun ensimmäisen kertomuksen julkistamistilaisuutta pääsee seuraamaan klo 12-14 suorana lähetyksenä. Linkki löytyy tältä sivulta: https://vanhusasia.fi/-/tervetuloa-vanhusasiavaltuutetun-eduskuntakertomuksen-julkaisutilaisuuteen-20.3.2024

Vanhusasiavaltuutetun ensimmäinen eduskuntakertomus on nyt julkaistu. Tutustu julkaisuun tästä linkistä: https://vanhusasia.fi/-/valtaosa-ikaantyneista-suomessa-voi-hyvin-m***a-hyvinvointiin-ja-terveyteen-liittyvat-erot-ovat-heidan-keskuudessaan-suuret

Kertomuksessaan vanhusasiavaltuutettu esittelee keskeisimpiä havaintojaan ja antaa ratkaisuehdotuksia, miten eri tilanteissa olevien ikääntyneiden ihmisten asemaa tulisi kohentaa.

”Ikääntyneet ovat hyvin monimuotoinen joukko ihmisiä. Yli 65-vuotiaita on 1,3 miljoonaa. Heistä valtaosa tulee toimeen tuloillaan, m***a mitä vanhempien ikäryhmien tilannetta tarkastellaan, sitä suurempi osuus on pienituloisia. Ikääntyneitä ihmisiä koskettaa myös syrjäytyminen. Se voi liittyä koko elämänkulun aikana koettuun huono-osaisuuteen tai olla vanhuuden aikaan liittyvä tilanne, jossa esimerkiksi jää ilman välttämätöntä hoitoa ja apua”, vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo toteaa.

➡️Vanhusasiavaltuutetun päähuomio kahden toimintavuoden kokemuksen sekä tutkimustiedon pohjalta on se, että valtaosa ikääntyneistä voi hyvin. He ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja tukevat merkittävillä panoksilla muiden hyvinvointia sekä yhteiskunnan toimivuutta.

➡️Toinen yhtä tärkeä havainto on kuitenkin se, että liian pienet tulot, esteelliset asuinympäristöt, vaikeudet saada tarvitsemiaan sote-palveluita ja yhä useammin myös muita välttämättömiä palveluja, aiheuttavat vakavaa haittaa sadoilletuhansille ikääntyneille. Heillä ongelmat ovat usein kasautuneet jo aiemman elämänkulun varrella tai sitten ne kasautuvat toimintakyvyn nopeasti romahtaessa tai elämäntilanteen yllättäen muuttuessa.

”Me haluamme näyttää suosituksillamme, että ikääntyneiden asemaan liittyvät haasteet ovat ratkaistavissa poliittisilla toimenpiteillä ja resursseilla”, vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo toteaa.

🔗Tule seuraamaan valtuutetun eduskuntakertomuksen julkaisutilaisuutta klo 12–14 verkossa. Lisätiedot tilaisuudesta ja linkki etäseurantaan löytyy uutisestamme: https://vanhusasia.fi/-/tervetuloa-vanhusasiavaltuutetun-eduskuntakertomuksen-julkaisutilaisuuteen-20.3.2024

Yle teki myös uutisia omaishoitoon liittyen.

Sote-leikkuri iskee vanhustenhoitoon – tutkija listaa kolme asiaa, miksi hoivaa ei voi sysätä omaisten vastuulle Omaishoitajat tuovat miljardien säästöt yhteiskunnalle. Samaan aikaan hoitajille tarjottu tuki vähenee.

Studiossa tänään omaishoidosta puhumassa hankkeen tutkija Lina Van Aerschot. Hieno juttu ja tulkaahan kuulolle:

A-studio | A-studio Painostavatko säästöjä hakevat hyvinvointialueet omaisia hoitamaan vanhuksia kotona? Juontajana Annika Damström.

Tänään on julkaistu muistisairauksien kansallinen palvelupolku. Tässä on THL tehnyt laajassa yhteistyössä. Eiks se niin mee et hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty:

www.julkari.fi

Tämä on yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikan tutkijoiden riski, joka on hyvä tiedostaa 😂

TtM Päivi Eskolan gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan ”Vastavuoroisesta parisuhteesta hoivasuhteeksi? Muistisairaus parisuhteessa” tarkastustilaisuus pidetään 1.12.2023 alkaen kello 12.00

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Väitöstilaisuutta voi seurata verkkovälitteisesti: https://r.jyu.fi/dissertation-eskola-011223

Väitöskirja on saatavilla: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/91935

JYX - Vastavuoroisesta parisuhteesta hoivasuhteeksi? Muistisairaus parisuhteessa

Tutkijamme Lina Van Aerschot ja professori Teppo Kröger kirjoittivat Helsingin sanomiin tärkeän kannanoton vanhushoivan tilanteesta!

Vieraskynä | Vanhushoivan tilanne on muuttumassa kestämättömäksi Vanhushoivan riittämätön rahoitus on johtanut kasvaviin ongelmiin. Vanhukset saavat jo nyt enemmän apua omaisiltaan kuin palveluista.

Miksi muistisairaita ihmisiä on niin vaikea löytää mukaan tutkimuksiin?*

Olemme etsineet yli 68-vuotiaita muistisairausdiagnoosin saaneita ihmisiä mukaan tutkimukseen parin kuukauden ajan. Olemme käyttäneet erilaisia kanavia rekrytointiin ja hakumme sai jopa valtakunnallista näkyvyyttä: https://lnkd.in/d8cGUaPD)

Silti olemme saaneet paljon toivottua vähemmän muistisairaita ihmisiä mukaan.

Olen pohtinut mistä tämä johtuu? Onko kyse seuraavista asioista?

1) Tietoisuuden puute: Emme ole tavoittaneet kohderyhmää heidän seuraamillaan kanavilla?

2) Sairauden tunnottomuus: Monet muistisairaista ihmisistä eivät välttämättä ole tietoisia omasta sairaudestaan.

3) Kyvyttömyys ilmaista itseään: Muistisairaudet vaikuttavat kognitiivisiin toimintoihin ja kielelliseen kykyyn. Tämä vaikeuttaa heitä ymmärtämään, mistä tutkimuksessa on kyse tai ilmaisemaan haluaan osallistua tutkimukseen.

4) Pelko ja epäluottamus: Muistisairaat ihmiset saattavat tuntea pelkoa tai epäluottamusta tuntemattomia tilanteita kohtaan. Tutkimukseen osallistuminen voi tuntua uhkaavalta, etenkin jos henkilö ei ymmärrä täysin, mitä siihen osallistuminen sisältää.

5) Riippuvuus tukiverkostosta: Muistisairaat ihmiset saattavat olla vahvasti riippuvaisia lähi-ihmisistään kuten perheenjäsenistään. Nämä puolestaan eivät välttämättä osaa ajatella, että muistisairas läheinen haluaisi tai voisi osallistua mukaan tutkimukseen mahdollisista vuorovaikutuksen haasteista huolimatta.

6) Fyysiset esteet: Muistisairauteen voi liittyä vaikeutta liikkua kodin ulkopuolella, joten ajatellaan, että osallistuminen tutkimuksiin ei tästä syystä onnistu.

7) Lähimuistin heikkeneminen: Muistisairauksiin kuuluu nimensä mukaisesti vaikeuksia muistaa asioita. Entä jos muistisairas ei muistakaan, että oli halukas osallistumaan tutkimukseen? Haittaako se, jos hän haluaa sitä uudelleen, kun kuulee asiasta toistamiseen? Lähimuistin heikkeneminen voi myös vaikeuttaa sitä, miten tutkimukseen osallistumisen aikatauluista sovitaan ja saadaan pidettyä kiinni tai, miten tutkimuksen ohjeita noudatetaan. Näihin en ole törmännyt itse, m***a ajatteleeko läheiset näin?

8) Stigma: Muistisairauteen liittyy edelleen häpeää. Tämä voi estää heitä osallistumasta tutkimuksiin, joissa heidän tilansa on keskeisessä roolissa.

Olenko oikeilla jäljillä? Mitä ajatuksia nämä herättävät?
_____

Etsimme edelleen yli 68-vuotiaita kotona asuvia muistisairaita ihmisiä mukaan tutkimukseen.

Voisitko sinä kannustaa muistisairauteen sairastunutta läheistäsi osallistumaan haastatteluun tai kirjoittamaan tutkimukseen?

Ulla Halonen /tutkijatohtori
www.muistisairaatyhteiskunnassa.fi

Kuule minua -webinaari tänään klo 15

Kuule minua -webinaari tiistaina 31.10.2023 | Kuule minua | Tampereen korkeakouluyhteisö Kehitetään yhdessä yhteiskuntaa muistiystävällisemmäksi! Hanketta koordinoi Tampereen yliopisto.