Evolution in Action

Kiitos Ulos-Ut-Out, meillä oli oikein antoisa oma työpajamme ja yhtä antoisaa osallistua muiden työpajoihin sekä keskustelutilaisuuksiin!

PriodiversityLife haastoi meidät kertomaan luontoteosta, jonka aiomme toteuttaa lomalla. Ainakin aiomme lomailla luonnossa sekä "ottaa rennosti" pihanhoidon kanssa. Lisäksi meiltähän löytyy kokonainen 😉

ULOS-UT-OUT

🌿Metsämaan yhteisö -aistikortit levittäytyvät Könkkölän Lumopolulle sekä pihapiiriin!

🌿Lumopolulla pääset nauttimaan upeasta luontopolusta ja tutustumaan samalla aistikortteihin. Kortteja on polulla yhteensä 12 kappaletta (loput korteista löydät nettisivuiltamme).

🌿Lumopolulle pääset helposti linkillä, pyörällä tai omalla autolla. Sisäänkäyntejä polulle on useita mm. Köhniön uimarannalta, Killerin kohdalta kävelytieltä sekä Könkkölän pihasta. Könkkölän pysäköintialuetta saa käyttää kunhan huomioi talon muut käyttäjät (kesälauantaisin hääseuruieita).

Mukavia kesäretkiä💚

Tasapaino
Liito-orava (Pteromys volans) on hieman meille tuttua oravaa (Sciurus vulgaris) pienikokoisempi. Liito-orava on Suomessa uhanalainen ja riippuvainen vanhoista metsähaavoista (Populus tremula). Liito-oravalla on etu- ja takakäpälänsä välissä eräänlainen ihopoimu, jonka avulla se pystyy liitämään kymmeniä metrejä. Liito-oravat tekevät pesänsä usein paksussa haavassa olevaan koloon. Kaikki oravat tarvitsevat häntiään, jotka ovat hyödyksi monissa tilanteissa. Häntä auttaa liito-oravaa tasapainottelemaan sen hyppiessä puusta puuhun, ja kääntymään nopeasti. Oravat voivat myös käyttää häntää kehon lämpötilan säätelyyn ja viestimiseen.

Viihdyn vanhoissa kuusivoittoisissa metsissä, joissa on haapoja ja muita lehtipuita. Osaan liitää, mutten len-
tää, kuten nimenikin kertoo. Toinen merkittävä asia, minkä soisin sinun tietävän on, että olen ylpeä pörröisestä hännästäni. Miten te ihmiset tasapainoilette? Voisitkin kokeilla sitä yrittämällä kävellä maahan piirrettyä viivaa pitkin, tai kaatuneen puun päällä. Mitä lihaksia käytät normaalia enemmän? Entä mitä käsivartesi tekevät?

(EN in comments)
🩵Värähtely
Änkyrimato (Enchytraeidae) on yleinen hajottajaeläin Pohjois-Euroopan havumetsien maaperässä ja soilla. Toisin kuin suuremmat serkkunsa kastemadot, änkyrimadot eivät pysty syömään suuria lehtiä. Sen sijaan ne syövät mm. sienirihmaa ja bakteereja. Kaivautuessaan maaperän läpi, änkyrimadotkin luovat käytäviä ja ilmaavat maaperää, jättäen jälkeensä ravinnepitoisen, mehukkaan kakan. Änkyrimadoilla on tärkeä tehtävä metsämaaperän rakenteen parantamisessa, orgaanisen aineksen hajottamisessa ja mineraalien sekoittamisessa. Ne pitävät maaperän huokoisena, jolloin se pystyy pidättämään vettä ja välttämään eroosiota.

🩵Limainen kehoni on herkkä kosketukselle ja värähtelyille. Se on läpikuultava ja pienten, harvojen sukasten peitossa. Kehoni ja näiden sukasten avulla pääsen möyrimään maan läpi. Kuvittele, että tuntisit maailman ihosi kautta, kuten minä. Paina molemmat kämmenesi maahan. Koputa maata toisella nyrkilläsi ja tunnustele, kuinka voit tuntea äänen kulkeutuvan toiseen kämmeneesi, tai jalkapohjiisi.

🪱 Esittelyssä ulko-opetukseen soveltuva Änkyrimadon lounas -tehtävä:

🪱 Tehtävässä käsitellään metsämaan tärkeän hajottajan elämää tekemällä omat änkyrimadot ja ruokkimalla heidät. Änkyrimadoilla on läpikuultava ihokerros, jonka läpi sen syömä ravinto näkyy. Metsämaassa änkyrimadot syövät hajoavaa orgaanista ainesta sekä bakteereja osallistuen näin maaperän kuohkeuden ja terveyden säilyttämiseen.

🪱 Oppilaat saavat käyttää mielikuvitustaan ja eläytyä madon maailmaan käsillä tehden.

🪱 Tarvikkeet:
Kangasta änkyrimadon “vartaloksi”.Tähän käy esimerkiksi vanhasta pitsi- tai valoverhosta ommellut putket tai vaikkapa vanhat sukkahousut. Olennaista on, että kangas on läpikuultavaa. Me teimme noin 25cm leveitä ja reilun metrin pituisia pötköjä.
​Änkyrimadon ruokaa:. Ulkona: lehtiä, kariketta tms. muuta irtonaista materiaalia. Sisällä toteutettaessa: esimerkiksi rytättyä sanomalehteä, kierrätyskangastilkkuja tms.
Mahdollisesti narua yksityiskohtien tekemiseen.
​Muuta millä haluat matoa koristella?

🪱 Tehtävä:
Jos käytössä on ompelukoneita tai saumureita, voi tehtävän aloittaa kuoripötköjen valmistuksesta. Kun pötköt ovat valmiit, siirrytään ulos etsimään madoille ruokaa, jolla pötköt täytetään. Sulan maan kaudella suosittelemme tehtävän tekemistä ulkona. Näin oppilaat voivat kerätä ja syöttää änkyrimatoaan mahdollisimman lähellä sen oikeaa elinympäristöä. Antakaa mielikuvituksen viedä ja keksikää yhdessä mikä madolle maistuisi. Muistakaa kuitenkin kunnioittaa eläviä kasveja.

Sitokaa pötkön päät solmuilla tai erillisellä narulla. Tässä vaiheessa narua voi myös kietoa pötkön ympärille siten, että se muodostaa jaokkeita/niveliä tai koristella matoa muilla tavoilla.

Lopuksi tekijät keksivät änkyrimadoille nimet ja madot kootaan yhteiseen matonäyttelyyn, jossa tekijät saavat esitellä matonsa.

(EN in comments)
💛Kontiainen (Talpa europaea) viettää suurimman osan ajastaan maanalaisissa käytävissä, kaivaen niitä suurilla, lapiomaisilla etukäpälillään. Suomessa kontiaiset asuvat suurimmaksi osaksi maan eteläosissa pihoilla tai lehtimetsissä, eivätkä ne pidä kivikkoisesta maaperästä, sillä siihen on vaikeampi kaivaa käytäviä. Kontiaisilla on hyvä hajuaisti, m***a kontiaisten kuonojen erityisen herkkä tuntoaisti johtuu pienistä ainutlaatuisista tuntoelimistä, Eimerin elimistä.

💛Luultavasti et ikinä näe minua, m***a olet varmaan havainnut maassa multakasoja, joita jätän jälkeeni. On myös epätodennäköistä, että minä näkisin sinut, sillä näkökykyni ei ole kummoinen. Ja kuinka se voisikaan olla, kun elän melkein koko elämäni pimeydessä maan alla? Minulla on kuitenkin pienet ja hieman piilossa olevat silmät. Kaikkein herkimmin tunnen kosketuksen nenässäni. Sinulla herkin tuntoaistisi on sormenpäissä. Etsi läheltäsi paljasta, pehmeää maanpintaa. Sulje silmäsi ja kosketa maata. Miltä se tuntuu? Minne sormesi liikkuvat, kun ne kohtaavat kiven, juuren, tai jotain muuta kovaa?

(EN below)
💚Maaperässä palapelitehtävä rakentuu kolmen eri elinypäistön ympärille. Tehtävän ajatuksena on koota jokainen palapeli vuorotellen, ja yhdistää kuviin tapahtumien nimet ja niiden selitykset. Tässä kuva avohakkuualueesta. Kuvassa on numeroituja tapahtumia, joilla tarkoitetaan seuraavia:

1. Sekoittuneet maaperän kerrokset
2. Maaperäeliöt kulkeutuneet syvälle maahan
3. Bakteerit, sienet ja rihmastot
4. Kannot
5. Maitohorsmat
6. Auringonpaahde
7. Sadevesi
8. Ihminen
9. Hiilidioksidin vapautuminen

Ihmisen toiminta on muokannut maaperää ekosysteeminä, jolloin jokaisella asialla/tapahtumalla on oma roolinsa maaperän toiminnan ja vuorovaikutuksen suhteen. Selitykset näille tapahtumille löydät nettisivuuiltamme: https://www.evolutioninaction.fi/maaperapalapeli.html

Tehtävän & teoriasisällön suunnittelu: Evoluutiopajat/Elli Liimatainen ja MUUMAA/Saija Vuorenmaa
Kuva: Evoluutiopajat: Michaela Casková

💚In the soil, the puzzle task is built around three different habitats. The idea of the task is to assemble each puzzle in turn and match the names of the events and their explanations to the images. Here is an image of a park area built by humans. The image shows numbered events, which refer to the following.

1. Mixed layers of soil
2. Soil organisms deeper in the soil
3. Bacteria, fungi and mycelia
4. Stumps
5. Fireweed
6. Sunshine
7. Rainwater
8. Human impact
9. Carbon dioxide (CO2) release

Human activity has shaped the soil as an ecosystem, where each element/event has its own role in how the soil functions and interacts. You can find explanations for these events on our website.

💚FI: Kosteus
Sammaleita on helppo havaita kivien päältä tai maasta. Sammalet leviävät uusille alueille itiöidensä avulla. M***a mikseivät ne kasva yhtä suuriksi kuin puut? Niillä ei ole juuria, eikä kehittynyttä johtosolukkoa. Sammaleet eivät voi kuljettaa vettä tai ravinteita pitkiä matkoja sisällään ilman kuljetukseen erikoistunutta johtosolukkoa. Seinäsammal (Pleurozium schreberi) on Suomen metsänpohjien yleisin sammal. Se elää symbioosissa sinilevän kanssa ja osaltaan huolehtii tärkeästä typen sidonnasta ilmakehästä.

Olen sammal, ja erityisen hyvä kestämään sateen oikkuja. Voin nimittäin selvitä, vaikka menettäisin yli 98 % kosteudestani. M***a onpa ihanaa, kun viimein sataa! Silloin kasvan ja tanssin sateessa. Ehkä ihmisten ajassa ajatellen kasvan hitaasti, m***a jos kukaan ei tuhoa minua, saatan elää tuhansia vuosia. Etsi laikku kuivaa, janoista sammalta läheltäsi. Kaada sen päälle hieman vettä ja katso, miten se herää. Sitten kokeile liikkua meidän sammalten lailla. Kurottele taivasta kohti käsilläsi ja jaloillasi. Äläkä unohda nesteytystä – ota huikka vettä!

Maaperässä palapelitehtävä rakentuu kolmen eri elinypäistön ympärille. Tehtävän ajatuksena on koota jokainen palapeli vuorotellen, ja yhdistää kuviin tapahtumien nimet ja niiden selitykset. Tässä kuva ihmisen rakentamasta puistoalueesta. Kuvassa on numeroituja tapahtumia, joilla tarkoitetaan seuraavia:

1. Täyttömaa
2. Asfaltti
3. Viemäröinti ja sade
4. Lierot
5. Bakteerit hajottajina
6. Maaperäeliöt
7. Pulkkosieni
8. Lämpötila
9. Istutukset
10. Koirat ja ihmisvaikutus

Ihmisen toiminta on muokannut maaperää ekosysteeminä, jolloin jokaisella asialla/tapahtumalla on oma roolinsa maaperän toiminnan ja vuorovaikutuksen suhteen. Selitykset näille tapahtumille löydät nettisivuuiltamme: https://www.evolutioninaction.fi/maaperapalapeli.html

Tehtävän & teoriasisällön suunnittelu: Evoluutiopajat/Elli Liimatainen ja MUUMAA/Saija Vuorenmaa
Kuva: Evoluutiopajat: Michaela Casková