Evolution in Action

06/10/2026

💛Tilan taju💛
💛Paranvoi (Fuligo septica) ja muut limasienet ovat omalaatuisia eliöitä, jotka saattavat ilmestyä vanhalle puunrungolle yön yli, ja kadota yhtäkkiä. Limasienet voivat muuttaa väriään tai muotoaan yhtä nopeasti. Paranvoit ovat aluksi ameebasoluisia yksilöitä, jotka yhdistyvät muodostaen ison moniytimisen solumassan. Limasienet liikkuvat maaperän orgaanisen aineksen päällä, syöden bakteereja, sienirihmaa tai levää ryömimällä ruokansa päälle ja imaisemalla sen sisäänsä.

💛Pystyn jakautumaan osiin ja liikkumaan huokoisen materiaalin läpi, yhdistyen sen jälkeen taas yhdeksi organismiksi. Miltä tuntuisi olla yhtä sulautuvainen kuin minä? Käy pitkällesi, ja tunne kehosi asento ja tila, minkä kehosi vie. Rentoudu kuvitellen että antaudut painovoimalle, sulaen maahan kuin lima. Anna itsellesi hetki aikaa, kunnes tunnet olevasi täysin limamaisen sulanut. Lepää hetki meidän liukuvaisessa olomuodossamme. Nyt kokoa itsesi taas yhteen mielikuvituksesi avulla. Millaiseen olomuotoon muutut? Ehkä sinulla on meidän laillamme nyt eri väri, rakenne tai muoto?

Korttien kuvitus ja taitto: Evoluutiopajat - Michaela Casková

01/10/2026

🐜Maan alla tapahtuu paljon asioita, jotka ovat ihmiselle näkymättömissä.
Sokkokuoriainen elää täysin riippuvaisena keltiäisestä, käyttäen niitä hyväkseen. "Kemiallinen naamiointi" saa muurahaiset kohtelemaan sitä ravintona, vaikka todellisuudessa kuoriainen odottaa tilaisuutta saalistaa paikalle houkuteltuja toukkia.
Tällaiset lajien väliset suhteet muistuttavat siitä, kuinka monimutkaisia ja yllättäviä maanalaiset ekosysteemit voivat olla.

🐜 Tiesitkö, että Suomen luonnosta löytyy tällaisia ketkuja?

🤎Lue sokkokuoriaisesta kertova aistikortti kokonaisuudessaan edellisestä postauksesta🤎

29/09/2026

👃Haju 👃

🤮Sokkokuoriainen (Claviger testaceus) on yksi harvoista Suomen kovakuoriaisista, joka viettää koko elämänsä maan alla. Sokkokuoriainen elää täysin riippuvaisena isäntälajistaan, keltiäisestä (Lasius flavus). Sokkokuoriainen erittää kemikaalia, joka saa sen tuoksumaan raadolta, mikä houkuttelee keltiäistä raahaamaan sen valmiiksi ateriaksi toukilleen. Muurahaiset auttavat toukkiaan löytämään ruoan oksentamalla houkuttelevalta tuoksuvaa yhdistettä kuoriaisen päälle. Sokkokuoriainen voi hyödyntää tätä pikaruokamahdollisuutta nappaamalla ‘ruokaisan tuoksun’ paikalle houkutteleman toukan suihinsa, liikkumatta itse minnekään.

👃Entä jos hajuaisti olisi ensisijainen aistisi näkemisen
sijaan? Muurahaisena minä haistan muut heidän kemikaalisten hajujensa perusteella, mikä on tapani lukea ympäristöä. Hajut kertovat minulle vaaroista, tai vaikkapa ruoan lähteen. Hajut vaikuttavat myös ihmisten käytökseen, vaikkeivät ihan yhtä paljon kuin meidän muurahaisten maailmassa. Mieti jotain hajua mistä et pidä. Entä miltä tuoksuu jokin, mistä todella tykkäät?

Korttien kuvitus ja taitto: Evoluutiopajat - Michaela Casková

22/09/2026

Kangassirppihypykki (Evarcha falcata) on yleinen hyppyhämähäkki. Jos olet joskus löytänyt hyppyhämähäkin marjaämpäristäsi, se on todennäköisesti ollut juuri kangassirppihypykki.

Hämähäkit ovat hyvin monimuotoinen ja laaja eläinryhmä: Suomessa tunnetaan yli 650 hämähäkkilajia ja koko maailmassa noin 48 000. Suomen hämähäkkilajeista 15 % on luokiteltu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi.

03/09/2026

🐦 Näkö
Hömötiainen (Poecile montanus) on pieni, mustapäinen metsälintu, joka kaivaa pesäkolon pystyyn kuolleisiin lehtipuihin, eli pökkelöihin, joka kevät. Hömötiainen on paikkalintu, pysyen samoilla metsäalueilla muuttamisen sijaan. Vanhat metsät tarjoavat hömötiaiselle tärkeitä elinpaikkoja ja ravintoa. Selvitäkseen talven yli, hömötiainen tekee ruokakätköjä puiden kaarnan koloihin, ja käyttää ravintonaan myös puiden oksilla ja jäkälän pinnalla talvehtivia hämähäkkejä ja toukkia.

🐦 Näkökykyni on binokulaarinen, eli molemmat silmäni näkevät erillisen kuvan ympäristöstä, toisin kuin sinun silmäsi. Levitä käsivartesi sivuillesi, niin että ne jäävät näkökenttäsi ulkopuolelle. Heiluttele sormiasi ja liikuta
käsivarsiasi hitaasti toisiaan kohti, kunnes näet liikkeen silmäkulmistasi. Näin leveä on näkökenttäsi. Miten silmiesi sijainti poikkeaa meistä linnuista? Näköni on todella kehittynyt, ja se onkin meille linnuille monia muita lajeja paljon tärkeämpi aisti. Näen myös sinulle näkymättömiä UV-valon aallonpituuksia. Voitko kuvitella, millaisena maailma minulle näyttäytyykään?

01/09/2026

Jyväskylän bio- ja ympäristötieteiden fuksit pääsivät pelaamaan Varoitusväripeliä. Ja kuten vasta pesästä lentäneet linnunpoikaset, myös fuksit käyttäytyivät kolmen kierroksen saalistustilanteessa samankaltaisesti. Oppimista hyvistä saaliista havaittiin!

Tämä peli on hauska ja mukaansatempaava kaikenikäisille, ohjeet tähän löydät nettisivuiltamme!🐦

13/08/2026

💚 Ajantaju
Muiden jäkälien lailla, poronjäkäläkään (Cladonia rangiferina) ei ole yksi organismi, vaan useasta muodostunut symbioosi. Sen osia ovat sieni, joka muodostaa jäkälän rakenteen, eli sekovarren, ja syanobakteeri tai viherlevä, joka toimii jäkälän yhteyttävänä osana. Sieni antaa vettä ja suojaa levälle, ja levä tarjoilee sokereita molemmille. Tätä suhdetta, jossa molemmat osapuolet hyötyvät, kutsutaan mutualistiseksi symbioosiksi. Jäkälät voivat toimia myös pioneerilajina mahdollistaen myöhemmin kasvien kasvamisen uusilla alueilla. Jäkälät ovat myös tärkeää ravintoa poroille ja metsäpeuroille.

💚 Meidän tahtimme on hidas, m***a sitkeä, ja kasvuumme kuluu vuosia. Jos astut meidän päällemme, jalanjälkesi voi näkyä 30 vuotta. Luulen, että kokemuksemme ajasta on hyvin erilainen kuin sinun. Katsele ympärillesi, missä näet meidän kasvavan? Katsele yksityiskohtaisia kuvioitamme, vaikka suurennuslasin kanssa, ja kosketa niitä varovasti. Mitä kuviot kertovat kasvustamme? Kuinka vanhoja luulet meidän olevan? Mitä luulet, että olemme todistaneet tällä paikalla kasvaessamme?

05/08/2026

16/07/2026

Nopeus
🏃‍♀️Sammalpunkit (Acari, Oribatida) ovat muinainen maaperässä elävä punkkiryhmä. Muokkaamattomissa maaperissä neliömetriltä voi löytyä jopa satoja sammalpunkkiyksilöitä jotka edustavat kymmeniä eri lajeja! Osa sammalpunkeista syö sienirihmaa, toisille kelpaa kuollut kasviaines, joillekin elävät kasvit tai jäkälät. Sammalpunkeilla ei ole näköaistia ja ne luottavat pitkälti fyysiseen ja kemialliseen aistimiseen liikkuessaan maaperän huokosissa. Jotkut punkit ovat myös kuuluisia siitä, että ne voivat liikkua pitkiäkin matkoja. Nisäkkäät, linnut ja hyönteiset tai tuuli ja virtavedet toimivat niiden matkustusvälineinä.

🏃‍♂️‍➡️Vaikka jotkut kaverini ovat hyviä kulkeutumaan eri paikkoihin, joitakin kaukaisia sukulaisiani pidetään jopa eläinkunnan nopeimpina eliöinä. Mietipä vaikka kalifornialaista Paratarsotomus macropalpis -punkkia, jolla on uskomaton nopeusennätys. Se on todella nopea ja suhteessa kokoonsa, päihittää vauhdissa jopa gepardin! Kokeillaanko sen kunniaksi nopeaa 50 metrin juoksua? Paikoillanne, valmiina, NYT!

08/07/2026

Moniaistisuus
🤎Suurin osa sienistä esiintyy mikroskooppisen pieninä, usein sienirihmoina, m***a esimerkiksi käävät voit havaita omin silmin. Ne kasvavat puun rungoilla kuin pikkuruiset hyllyt. Käävät ovat ihmeellisiä lahottajia, hajottaen kovaa puuta samalla kun toimivat esimerkiksi sienisääsken toukkien kotina, tarjoten niille ravintoa ja suojaa. Valitettavasti yli 40 % Suomen käävistä, kuten haavankääpä (Phellinus tremulae), on uhanalaisia, sillä metsissä ei ole riittävästi kuollutta puuta lahotettavaksi.

🤎Olen haavankääpä ja yhdessä muiden sienten kanssa minulla on tärkeä tehtävä. Autan nimittäin kuolleita kasveja hajoamaan, saaden siten ravinteet palaamaan
maaperään ja tarjoamaan elämälle alun. Te ihmiset saatatte tarvita monia eri aisteja sen havaitsemiseen, mikä on lahonnutta tai mädäntynyttä – siis hajoamassa. Esimerkiksi makuaisti yhdessä hajuaistin kanssa saa aikaan maun, joka auttaa tunnistamaan mm. pilalle menneen ruoan. Valitse nyt asia minkä näet maassa.
Missä lahoamisen vaiheessa se on? Miltä se näyttää tai haisee? Kuinka pitkään kestää sen muuntumisessa takaisin maaksi?