Evolution in Action

💚 Ajantaju
Muiden jäkälien lailla, poronjäkäläkään (Cladonia rangiferina) ei ole yksi organismi, vaan useasta muodostunut symbioosi. Sen osia ovat sieni, joka muodostaa jäkälän rakenteen, eli sekovarren, ja syanobakteeri tai viherlevä, joka toimii jäkälän yhteyttävänä osana. Sieni antaa vettä ja suojaa levälle, ja levä tarjoilee sokereita molemmille. Tätä suhdetta, jossa molemmat osapuolet hyötyvät, kutsutaan mutualistiseksi symbioosiksi. Jäkälät voivat toimia myös pioneerilajina mahdollistaen myöhemmin kasvien kasvamisen uusilla alueilla. Jäkälät ovat myös tärkeää ravintoa poroille ja metsäpeuroille.

💚 Meidän tahtimme on hidas, m***a sitkeä, ja kasvuumme kuluu vuosia. Jos astut meidän päällemme, jalanjälkesi voi näkyä 30 vuotta. Luulen, että kokemuksemme ajasta on hyvin erilainen kuin sinun. Katsele ympärillesi, missä näet meidän kasvavan? Katsele yksityiskohtaisia kuvioitamme, vaikka suurennuslasin kanssa, ja kosketa niitä varovasti. Mitä kuviot kertovat kasvustamme? Kuinka vanhoja luulet meidän olevan? Mitä luulet, että olemme todistaneet tällä paikalla kasvaessamme?

Nopeus
🏃‍♀️Sammalpunkit (Acari, Oribatida) ovat muinainen maaperässä elävä punkkiryhmä. Muokkaamattomissa maaperissä neliömetriltä voi löytyä jopa satoja sammalpunkkiyksilöitä jotka edustavat kymmeniä eri lajeja! Osa sammalpunkeista syö sienirihmaa, toisille kelpaa kuollut kasviaines, joillekin elävät kasvit tai jäkälät. Sammalpunkeilla ei ole näköaistia ja ne luottavat pitkälti fyysiseen ja kemialliseen aistimiseen liikkuessaan maaperän huokosissa. Jotkut punkit ovat myös kuuluisia siitä, että ne voivat liikkua pitkiäkin matkoja. Nisäkkäät, linnut ja hyönteiset tai tuuli ja virtavedet toimivat niiden matkustusvälineinä.

🏃‍♂️‍➡️Vaikka jotkut kaverini ovat hyviä kulkeutumaan eri paikkoihin, joitakin kaukaisia sukulaisiani pidetään jopa eläinkunnan nopeimpina eliöinä. Mietipä vaikka kalifornialaista Paratarsotomus macropalpis -punkkia, jolla on uskomaton nopeusennätys. Se on todella nopea ja suhteessa kokoonsa, päihittää vauhdissa jopa gepardin! Kokeillaanko sen kunniaksi nopeaa 50 metrin juoksua? Paikoillanne, valmiina, NYT!

Moniaistisuus
🤎Suurin osa sienistä esiintyy mikroskooppisen pieninä, usein sienirihmoina, m***a esimerkiksi käävät voit havaita omin silmin. Ne kasvavat puun rungoilla kuin pikkuruiset hyllyt. Käävät ovat ihmeellisiä lahottajia, hajottaen kovaa puuta samalla kun toimivat esimerkiksi sienisääsken toukkien kotina, tarjoten niille ravintoa ja suojaa. Valitettavasti yli 40 % Suomen käävistä, kuten haavankääpä (Phellinus tremulae), on uhanalaisia, sillä metsissä ei ole riittävästi kuollutta puuta lahotettavaksi.

🤎Olen haavankääpä ja yhdessä muiden sienten kanssa minulla on tärkeä tehtävä. Autan nimittäin kuolleita kasveja hajoamaan, saaden siten ravinteet palaamaan
maaperään ja tarjoamaan elämälle alun. Te ihmiset saatatte tarvita monia eri aisteja sen havaitsemiseen, mikä on lahonnutta tai mädäntynyttä – siis hajoamassa. Esimerkiksi makuaisti yhdessä hajuaistin kanssa saa aikaan maun, joka auttaa tunnistamaan mm. pilalle menneen ruoan. Valitse nyt asia minkä näet maassa.
Missä lahoamisen vaiheessa se on? Miltä se näyttää tai haisee? Kuinka pitkään kestää sen muuntumisessa takaisin maaksi?

Muuntautuminen
🦠Maaperän bakteerit yhdessä sienien kanssa ovat tärkeitä, orgaanisen aineksen lopullisia hajottajia. Yhdessä ne muodostavat ekosysteemin perustan, johon koko ravintoketju liittyy. Joillakin bakteereilla on tämän lisäksi myös tärkeä rooli typen sidonnassa. Se tarkoittaa, että bakteeri muuntaa ilmakehän typpeä kasvien hyödyntämään muotoon. Typpeä sitovat bakteerit sijaitsevat esimerkiksi leppien juurinystyröissä. Typensidonta lisää maaperän ravinnepitoisuutta.

🦠Ilma on täynnä typpeä, m***a vain minulla, ja muutamalla muulla eliöllä on erityinen kyky sitoa sitä. Tämä prosessi vaatii minulta kuitenkin todella paljon energiaa. Siksi pyydän kasveilta sokereita vastineeksi. Mitenkäs teidän ihmiskehoissanne – mikä antaa teille energiaa? Pitele kiinni vatsastasi ja palaa ajassa aamupalaasi, mitä söit tänään? Kuvittele syömäsi ruoan koko matka. Mistä se on tullut? Miten se kasvoi ja kuinka pitkään ennen kuin sato korjattiin? Mitä sille tapahtuu kehossasi juuri nyt?

Värinä
Suomessa metsähaapa (Populus tremula) on esimerkki pohjoisen havumetsän avainlajeista. Metsähaapa on tärkeä valtavan monelle lajille, joille se tarjoaa elinpaikkoja ja ravintoa. Monet hyönteiset käyttävät haavan lehtiä ravintonaan ja etenkin talvisin haavan kuori ja oksat ovat tärkeää ravintoa mm. hirville ja metsäjäniksille. Vanhat, lahoavat haavan rungot ovat koti monenkirjavalle yhteisölle, sienistä, kovakuoriaisista, perhosista ja linnuista aina liito-oraviin. Tämän
takia lahoavan puun jättäminen metsään on erityisen tärkeää elonkirjolle.

Oletko huomannut lehtieni värisevän vaikkei juuri tuulisikaan? Minua voisikin sanoa levottomaksi! Kun havisutan lehtiäni, levitän samalla yhdistettä, joka torjuu minua syöviä hyönteisiä. Lehtien havina auttaa minua myös viilentämisessä ja hidastaa nesteiden haihtumista lehdistäni. Sulje silmäsi hetkeksi ja tunnustele mistä suunnasta tuulee, ehkä voit kuullakin sen. Avaa nyt silmäsi, ja etsi ensimmäinen liikkuva asia näkökentässäsi. Seuraa sen liikettä, tarkkaile sitä, ja sitten matki sen liikettä. Anna kehosi huojua.

Kiitos Ulos-Ut-Out, meillä oli oikein antoisa oma työpajamme ja yhtä antoisaa osallistua muiden työpajoihin sekä keskustelutilaisuuksiin!

PriodiversityLife haastoi meidät kertomaan luontoteosta, jonka aiomme toteuttaa lomalla. Ainakin aiomme lomailla luonnossa sekä "ottaa rennosti" pihanhoidon kanssa. Lisäksi meiltähän löytyy kokonainen 😉

ULOS-UT-OUT

🌿Metsämaan yhteisö -aistikortit levittäytyvät Könkkölän Lumopolulle sekä pihapiiriin!

🌿Lumopolulla pääset nauttimaan upeasta luontopolusta ja tutustumaan samalla aistikortteihin. Kortteja on polulla yhteensä 12 kappaletta (loput korteista löydät nettisivuiltamme).

🌿Lumopolulle pääset helposti linkillä, pyörällä tai omalla autolla. Sisäänkäyntejä polulle on useita mm. Köhniön uimarannalta, Killerin kohdalta kävelytieltä sekä Könkkölän pihasta. Könkkölän pysäköintialuetta saa käyttää kunhan huomioi talon muut käyttäjät (kesälauantaisin hääseuruieita).

Mukavia kesäretkiä💚

Tasapaino
Liito-orava (Pteromys volans) on hieman meille tuttua oravaa (Sciurus vulgaris) pienikokoisempi. Liito-orava on Suomessa uhanalainen ja riippuvainen vanhoista metsähaavoista (Populus tremula). Liito-oravalla on etu- ja takakäpälänsä välissä eräänlainen ihopoimu, jonka avulla se pystyy liitämään kymmeniä metrejä. Liito-oravat tekevät pesänsä usein paksussa haavassa olevaan koloon. Kaikki oravat tarvitsevat häntiään, jotka ovat hyödyksi monissa tilanteissa. Häntä auttaa liito-oravaa tasapainottelemaan sen hyppiessä puusta puuhun, ja kääntymään nopeasti. Oravat voivat myös käyttää häntää kehon lämpötilan säätelyyn ja viestimiseen.

Viihdyn vanhoissa kuusivoittoisissa metsissä, joissa on haapoja ja muita lehtipuita. Osaan liitää, mutten len-
tää, kuten nimenikin kertoo. Toinen merkittävä asia, minkä soisin sinun tietävän on, että olen ylpeä pörröisestä hännästäni. Miten te ihmiset tasapainoilette? Voisitkin kokeilla sitä yrittämällä kävellä maahan piirrettyä viivaa pitkin, tai kaatuneen puun päällä. Mitä lihaksia käytät normaalia enemmän? Entä mitä käsivartesi tekevät?