Arkadian Lakiasiaintoimisto Oy

TASAVALLAN PRESIDENTTIEN VALLAN VAIHTO

Uusi presidentti Alexander Stubb on nyt uusin Tasavallan Presidentti.

Menestystä tulevalle virkakaudelle! 😊

VALLAN KOLMIJAKO-OPPI

Suomessa vallan kolmijako tapahtuu seuraavasti:
lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, toimeenpanovaltaa käyttävät presidentti sekä valtioneuvosto, ja tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.

Vallan kolmijako

Selkeimpänä vallanjako-oppi se on toteutettu Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen valtiosäännössä. Suomen hallitusmuodossa kolmijako otettiin terminä käyttöön vuoden 1919 hallitusmuodossa, m***a jo alkuperäisessä mallissa siitä osittain de facto luovuttiin liittämällä lainsäädäntövalta ja toimeenpanovalta kiinteästi toisiinsa vakiintunein parlamentarismin käytännöin. Jo vuoden 1919 Hallitusmuoto edellytti, että valtioneuvoston jäsenen tuli nauttia eduskunnan luottamusta, ja vahvisti näin parlamentarismin.

Vuoden 2000 perustuslain 3 §:n otsikossa ei puhuta valtiovallan kolmijaosta, vaan valtion tehtävien jaosta. Itse säännöksessä käytetään kuitenkin valtioelinten toimivaltuuksista termiä "valta". Kolmijakoasetelmaan liitettiin säännös, jonka mukaan "eduskunta päättää valtiontaloudesta" (lainsäädäntövallan lisäksi).

Valtiovallan kolmijako-oppi toteutuu selkeimpänä oikeuslaitoksen asemassa suhteessa parlamenttiin ja hallitukseen. Ne eivät voi vaikuttaa yksittäisten tuomioistuinpäätösten sisältöön. Jos oikeuslaitoksen piirissä vakiintuneet laintulkinnat tai rangaistuksen mittaaminen eivät tyydytä lainsäädäntövallan käyttäjiä (ymmärrettynä eduskunnan päätösvaltana lakien sisällöstä, m***a käytännössä hallituksen lainsäädäntöesitysten pohjalta), lakia saatetaan muuttaa. Tätä ei kuitenkaan voida suorittaa taannehtivalla lailla siten, että muutettaisiin jo annettujen tuomioiden sisältöä.

Lähde:
Tieteen termipankki/Ilkka Saraviita

Oikeustiede:valtiovallan kolmijako-oppi – Tieteen termipankki Lähdeviittaus tähän sivuun: Tieteen termipankki 1.3.2024: Oikeustiede:valtiovallan kolmijako-oppi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:valtiovallan kolmijako-oppi.)

1.3.2024

Roomalainen kalenteri

Varhainen kalenteri

Ennen juliaanista kalenteria Roomassa käytettiin varhaisesta historiasta periytyvää kymmenkuukautista kalenteria. Vuosi alkoi maaliskuussa kevätpäiväntasauksena ja päättyi syksyllä. Vuodessa oli 304 päivää ja kuukausien pituudet vaihtelivat 20 päivästä 35 päivään tai jopa yli. Kuukaudet oli aluksi nimetty järjestysnumeroilla, m***a sitten niitä alettiin omistaa jumalille.

Ensimmäinen kuukausi omistettiin Marsille, koska sotilaallinen toiminta alkoi talven mentyä. Toinen kuukausi omistettiin Venukselle, m***a se sai nimensä luonnon heräämisestä. Kolmas kuukausi omistettiin kasvun jumalattarelle Maialle ja neljäs Juppiterin vaimolle Junolle. Loppujen nimet jäivät toistaiseksi järjestysnumeroiksi.

Toisen kuninkaan Numa Pompiliuksen mukaan nimetty kalenteri oli 12-kuukautinen, ja kuukausien pituudet vaihtelivat 29 ja 31 päivän välillä, ja vuosi piteni kattamaan miltei koko todellisen vuoden. Kalenterissa oli 354-355 päivää.

Juliaaninen kalenteri

Julius Caesar järjesteli kalenteria merkittävästi ja nimesi Quintiliksen uudelleen itsensä mukaan Julius. Aikaisemmasta kuukalenterista siirryttiin aurinkokalenteriin. Kalenterikuukaudet erotettiin kuunvaiheista, ja samalla kuukaudet saivat ne pituudet, jotka niillä vielä nykyisessäkin ajanlaskussamme on. Lisäksi vuodenvaihde siirtyi maaliskuun alusta tammikuun alkuun.

Kalenterista tuli täysin riippumaton kuunkierrosta. Joka neljäs vuosi oli karkauspäivä ja 366 päivää vuodessa. Ensimmäinen kuukausi oli tammikuu eikä maaliskuu kuten ennen.

Augustuksen kalenteri

Keisari Augustus katsoi olevansa Juliuksen arvoinen ja nimesi Sextiliksen itsensä mukaan Augustus. Muuten kalenteri pysyi kaikkialla Euroopassa vielä Rooman valtakunnan hajottuakin samankaltaisena aina gregoriaaniseen kalenteriin asti.


Gregoriaaninen kalenteri

Gregoriaanisessa kalenterissa vuoteen lisätään karkauspäivä neljällä jaollisina vuosina lukuun ottamatta sadalla jaollisia vuosia, jotka eivät ole jaollisia 400:lla.

Ruotsissa ja Suomessa kalenteriin siirryttiin 1753 jättämällä pois 11 päivää, 17. helmikuuta 1753 jälkeen tuli 1. maaliskuuta

Karkauspäivä on nykyisin helmikuun 29. päivä, m***a vielä 1990-luvulle asti karkauspäiväksi oli Ruotsissa ja Suomessa nimetty helmikuun 24. päivä.


Lähde: Wikipedia

Korkeimman Hallinto-oikeuden vuosikirjapäätös
KHO:2021:187

Ulkomaalaisasia – Kansainvälinen suojelu – Somalia – Pakkoavioliiton uhka – Alaikäinen turvapaikanhakija – Hakijan tarkentunut kertomus hallinto-oikeudessa – Uskottavuuden arviointi – Lapsen etu

Somaliasta kotoisin oleva alaikäinen A oli hakenut Suomesta turvapaikkaa vedoten pakkoavioliiton uhkaan. Maahanmuuttovirasto oli hylännyt A:n turvapaikkahakemuksen ja myöntänyt hänelle jatkuvan oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella päätöspäivämäärästä alkaen neljäksi vuodeksi. Maahanmuuttovirasto oli turvapaikkahakemuksen hylätessään kiinnittänyt huomiota A:n ulkokohtaiseen ja niukkaan kertomukseen turvapaikkapuhuttelussa.

A:lla ei ollut oikeudellista avustajaa turvapaikkapuhuttelussa. Puhuttelussa oli läsnä käräjäoikeuden A:lle alaikäisenä turvapaikan hakijana määräämä edustaja. Asiakirjoista ilmeni, että turvapaikkapuhuttelussa A:lle oli annettu kannustavaa palautetta hänen kertomuksestaan.

A oli hallinto-oikeudelle toimittamassaan valituskirjelmässä tarkentanut kertomustaan turvapaikkapuhuttelussaan kertomaansa verrattuna. Hallinto-oikeus hylkäsi A:n valituksen sekä vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta. Hallinto-oikeus oli ensiasteena arvioinut tarkentuneen kertomuksen yksityiskohtien uskottavuutta suhteessa A:n turvapaikkapuhuttelussa kertomaan. Hallinto-oikeus ei ollut erikseen arvioinut tarkentuneen kertomuksen merkitystä suhteessa siihen, olisiko asia ollut syytä palauttaa Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että yleisen ja ajantasaisen maatiedon perusteella Somaliassa naiset, jotka kieltäytyvät järjestetystä avioliitosta, ovat vaarassa joutua väkivallan kohteeksi. Tähän nähden ja kun otettiin huomioon alaikäisen turvapaikanhakijan toimittama turvapaikkapuhuttelussa esittämäänsä tarkempi kertomus sekä erityisesti lapsen etua koskevat velvoitteet, hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset oli kumottava ja asia oli palautettava Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Ulkomaalaislaki 6 § 1 momentti, 7 § 2 momentti, 87 § 1 momentti, 87 a § 1 ja 2 momentti, 87 b § 1 momentti, 88 c §, 96 a §, 97 a § 5 momentti ja 147 §.

Yleissopimus lapsen oikeuksista 3.1 artikla, 12 artikla ja 19 artikla

Pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus (SopS 77/1968) 1 artikla A kohta 2 alakohta

Uudelleenlaadittu menettelydirektiivi (2013/32/EU) johdanto-osa perustelukappale 29 sekä 25 artikla 1 ja 3 kohta

Uudelleen laadittu määritelmädirektiivi (2011/95/EU) johdanto-osa perustelukappale 4, 2 artikla d alakohta sekä 4 artikla 1, 3 ja 4 kohta

Koko päätösteksti on luettavissa oheisen linkin kautta.

KHO:2021:187 Somaliasta kotoisin oleva alaikäinen A oli hakenut Suomesta turvapaikkaa vedoten pakkoavioliiton uhkaan. Maahanmuuttovirasto oli hylännyt A:n turvapaikkahakemuksen ja myöntänyt hänelle jatkuvan oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella päätöspäivämäärästä alkaen neljäksi vuodeks...

Karkauspäivä

Tänään on karkauspäivä.

Tänä vuonna on 366 päivää normaalin 365 kalenterivuoden sijaan.

Alun perin karkauspäivä oli helmikuun 24. päivä.
Syy tähän juontaa juurensa muinaiseen Rooman valtakuntaan.
Vuonna 46 jKr Julius Caesar esitteli roomalaisen kalenterin uudistuksen, jossa ylimääräinen päivä, karkauspäivä, lisättiin joka neljäs vuosi.

Lähde: Tieteen Kuvalehti

Maan rata heittää: vuosi 2024 saa yhden lisäpäivän Lue koko juttu tästä.

”SARJANÄPISTYKSET” TULKITAAN VARKAUSRIKOKSIKSI

Lounais-Suomen poliisi tutkii yhä useammin toistuvia myymäläanastuksia varkauksina.

Aiemmin poliisi kirjasi lähtökohtaisesti vähäisistä myymäläanastuksista rikosilmoituksen näpistyksestä huolimatta siitä, kuinka usein henkilö on vastaavanlaiseen tekoon ollut epäiltynä. Poliisin uuden, korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen perustuvan toimintatavan mukaisesti toistuvia näpistystapauksia voidaan tutkia nyt myös varkauksina.

Yleensä näissä tapauksissa samaa henkilöä epäillään kymmenistä – jopa sadoista teoista. Lounais-Suomen poliisilla on ollut tutkittavana esimerkiksi tapaus, jossa yhtä henkilöä epäillään yhteensä 142 vuoden 2023 aikana tehdystä myymälävarkaudesta.

Muuttunut oikeuskäytäntö on antanut poliisille enemmän toimivaltaa anastusrikosten selvittämiseen. Varkauden tutkinta mahdollistaa epäillyn pakkokeinolakiperusteisen kiinniottamisen, pidättämisen ja jopa vangiksi esittämisen.

Lähde: Lounais-Suomen poliisilaitos
https://www.facebook.com/LSpoliisilaitos/?locale=fi_FI

Ohessa jutussa tarkoitettu Korkeimman Oikeuden ennakkopäätös:
KKO:2023:32

Varkausrikos - Varkaus - Näpistys

Rangaistuksen määrääminen - Rangaistuslajin valinta - Rangaistuksen mittaaminen - Koventamisperusteet

A oli anastanut vajaan kuuden kuukauden aikana 40 eri kerralla pääosin saman asianomistajan valintamyymälöistä alkoholia ja tupakkaa kerralla anastetun omaisuuden arvon vaihdellessa hieman alle 10 eurosta 44 euroon.

Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla anastusten katsottiin perustuneen pitkäjänteiseen ja toisen omaisuudesta piittaamattomaan toimintatapaan, joten niitä ei katsottu kokonaisuutena arvostellen vähäisiksi. A:n syyksi luettiin 40 varkautta. (Ään.)

A:n aikaisempi samankaltainen rikollisuus huomioon ottaen rangaistusta määrättäessä sovellettiin koventamisperustetta, minkä vuoksi sakkorangaistusta ei katsottu riittäväksi seuraamukseksi. A tuomittiin hänen syykseen luetuista varkauksista yhteiseen 4 kuukauden vankeusrangaistukseen. Ks. KKO:2011:66 KKO:2002:33

Rikoslaki 28 luku 1 § ja 3 §

Koko päätösteksti on luettavissa oheisen linkin kautta.

Lähde:
Finlex - oikeuskäytäntö

KKO:2023:32 - Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset - FINLEX ® Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

Valtioneuvosto Oikeuskansleri
Ratkaisu 20.2.2024

Asia: Yhteydenottoihin vastaaminen ja asiakirjapyyntö
Kantelun kohde: kunnallishallinto
Toimenpide: käsitys

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Urjalan kunnan huomiota hallintolain ja julkisuuslain mukaisiin velvoitteisiin.

Kantelija oli ollut sähköpostitse yhteydessä rakennustarkastajaan. Yhteydenotto oli sisältänyt myös asiakirjapyynnön. Rakennustarkastaja oli ollut poissa ja lomalla yhteydenottoaikoina. Kantelijan yhteydenottoihin ei ollut vastattu. Apulaisoikeuskansleri totesi, että viranomaisen on huolehdittava hallintolain ja julkisuuslain mukaisista velvollisuuksista myös viranhaltijoiden lomien ja poissaolojen aikana.

Lähde:
Apulaisoikeuskanslerin ratkaisu OKV/378/10/2023 (pdf)

Yhteydenottoihin vastaaminen ja asiakirjapyyntö | Valtioneuvoston oikeuskansleri Yhteydenottoihin vastaaminen ja asiakirjapyyntö Diaarinumero: OKV/378/10/2023 Antopäivä: 20.2.2024 Ratkaisija: apulaisoikeuskansleri Kohde: kunnallishallinto Toimenpide: käsitys Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Urjalan kunnan huomiota hallintolain ja julkisuuslain mukaisiin velvoitteisiin.  Kant...

Sähköpostihuijausten uusi aalto

Kyberturvallisuuskeskus kertoi 23.2.2024 että nyt on alkamassa uusi Microsoft 365 -sähköpostitilimurtojen aalto. Tässä huijauksessa käyttäjät saavat turvapostiksi naamioituja sähköpostiviestejä. Viestin avaaminen johtaa sivulle, jossa kalastellaan käyttäjätunnuksia ja salasanoja.
Jos käyttäjä erehtyy syöttämään tietojenkalastelusivulle tunnuksensa ja salasanansa, rikollinen voi päästä hyödyntämään tiliä petoksiin ja uusien huijausviestien lähettämiseen.

Ohjeet, miten tunnistat tämän hetken huijausviestit, voi lukea oheisen linkin kautta.

Tällaisia ovat nyt verkkohuijaukset: pomon nimissä lähetetyssä viestissä pyydetään alaista siirtämään rahaa pankkitilille Verkkohuijaukset on viety uudelle tasolle tekoälyn avulla. Suomessakin on jo nähty ainakin yksi tapaus.

Korkeimman Oikeuden ennakkopäätös
KKO:2024:16

Dopingrikos

A oli tilannut internetin kauppapaikalta dopingaineita. Syytteen mukaan tilattujen dopingaineiden määrä riittäisi 5,54 keskimääräiseen käyttöjaksoon ja määrän perusteella aineet oli todennäköisesti tarkoitettu myös levitykseen.

Korkein oikeus totesi, että asiassa hankittujen asiantuntijalausuntojen perusteella riittävyyden arvioinnissa käytössä olevaa keskimääräistä vuorokautista väärinkäyttöannosta oli perusteltua tarkistaa, ja katsoi, että A:n hallussa olleet dopingaineet riittäisivät yhteenlaskettuina 4,44 keskimääräiseen käyttöjaksoon. Tilattujen aineiden ei A:n dopingaineiden käytöstä antaman kertomuksen perusteella ja asiantuntijalausunnoissa aineiden yhteiskäytöstä todettu huomioon ottaen voitu katsoa selvästi ylittäneen muutaman käyttöjakson arvioitua tarvetta. Tämän vuoksi ja koska asiassa ei ollut esitetty dopingaineiden määrän lisäksi muuta selvitystä, joka olisi viitannut levittämistarkoitukseen, syyte dopingrikoksesta hylättiin.

Rikoslaki 44 luku 6 § 2 momentti

Koko päätösteksti on luettavissa oheisen linkin kautta.

Lähde: Finlex -oikeuskäytäntö

Just a moment...

LAKIASIAIN PALVELUT II

1. Lakiasiaintoimistot

Lakiasiaintoimistoksi kutsutaan oikeudellisia palveluja tarjoavaa yritystä.

Kuluttaja-asiamies on edellyttänyt, että lakiasiaintoimistossa tulee palveluita antamassa olla lakimies.

Nimenomaan oikeudenkäyntiasioissa täytyy palvelua tarjota lupalakimies.
Perukirjoja, avioehtosopimuksia ym. asiakirjoja voi laatia toimiston muukin henkilökunta.

2. Lupalakimiehet

Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista sääntelee lupalakimiesten kelpoisuutta, toimintaa sekä valvontaa.
Lähde: Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista
https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110715

3. Asianajajat
Asianajaja on se, joka on maan yleisen asianajajayhdistyksen jäsenenä merkitty asianajajaluetteloon.

Lähde: Laki asianajajista
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1958/19580496?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=asianajaja

4. Avustaminen oikeudenkäynnissä

Oikeudenkäynneissä avustajana saa toimia ainoastaan asianajaja tai lupalakimies.

5. Asianajoalan valvonta

Valvontalautakunta valvoo kaikkia suomalaisia asianajajia, julkisia oikeusavustajia ja luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia heidän ammatillisessa toiminnassaan.
He ovat oikeudenkäyntiasioita hoitaessaan velvollisia noudattamaan hyvää asianajotapaa.

Linkki:
https://valvontalautakunta.fi/asianajoalan-valvonta/

6. Palkkiot ja kulujen korvaus

Toimeksiannon alussa lakimiehen ja asianajajan tulee sopia asiakkaan kanssa aina asianajopalkkion perusteista. Palkkio riippuu asiakkaan määrittelemän toimeksiannon vaatimasta työmäärästä ja laadusta, m***a lopullinen palkkio perustuu yleensä tuntilaskutukseen.

Kulut määräytyvät ulkopuolisten palveluiden laskutuksen mukaan.
Nekin tulee määrittää toimeksiannon alussa.

7. Lakipuhelinpalveluiden valvonta

Kuluttaja-asiamiehen ratkaisu 3.9.2020/DiaarinroKKV/317/14.08.01.05/2020

Aihe: Harhaanjohtava puhelinmyynti ja palvelun suorittaminen etämyynnin peruuttamisaikana; Toimeksiannon hinnoittelusta ja korvausjärjestelmistä ilmoittaminen

Linkki:
https://www.kkv.fi/paatokset/kuluttaja-asiat/kuluttaja-asiamiehen-ratkaisut/harhaanjohtava-puhelinmyynti-ja-palvelun-suorittaminen-etamyynnin-peruuttamisaikana/

8. Sosiaalinen media

8.1. Facebook

Facebookissa on lukuisia sivustoja koskien lakipalveluja.

Tälläkin sivustolla on tarjolla lakineuvontaa.
Palvelun tarjoaja:
Kansalaisen Lakitieto
varatuomari, lupalakimies Martti Häkkinen

Kansalaisen Lakitiedon puhelinneuvonta on maksutonta.
Puhelinneuvonta: 050-5558815
Sähköpostitiedustelut:
[email protected]

Linkki:
https://www.facebook.com/groups/1642247712963984/

8.2. Google ja muut hakukoneet

Hakukoneista, joista yleisin on google, voi hakea tietoja ja neuvoja lakiasioista.

8.3. Keskustelupalsta

Suomi24 ja muissa keskustelupalstoilla voi tuoda ilmi oman mielipiteensä ajankohtaisista aiheista, mukaan lukien lakiasiat.

8.4. Blogit

Erinäisissä lakiasioita käsittelevistä blogeista voi ammentaa arvokastakin lisätietoa lakiasioista.

9. Oikeustieteelliset lähteet

9.1. Lainsäädäntö

Ajantasaisen lainsäädännön paras lähde on Finlex.

9.2. EU-lainsäädäntö: Asetukset ja direktiivit

9.3. Valtioneuvoston ja ministeriöiden asetukset ja muiden viranomaisten erinäiset päätökset

9.4. Korkeimman Oikeuden ennakkopäätökset ja Korkeimman Hallinto-oikeuden vuosikirjapäätökset

Näidenkin päätösten paras lähde on Finlex.

9.5. Oikeustieteellinen kirjallisuus ja alan artikkelit

Eri alojen oikeustieteellisiä kirjoja on usein saatavissa paikallista ja maakunnallista kirjastoista (etälainana).
Lisäksi Eduskunnan kirjastosta voi tilata kaukolainan omaan kirjastoonsa
em. kirjoja.

10. Opiskelu

10.1. Toisen asteen koulutus

Lainopillisiin perusasioihin voi perehtyä jo lukiossa. Tämän osalta on esimerkkitapaus lopussa.

10.2. Avoin yliopisto

Syvällisemmin opiskella voi niin ikään avoimissa yliopistoissa.

Linkki:
https://opintopolku.fi/konfo/fi/sivu/avoin-yliopisto

10.3. Yliopistot

Oikeustiedettä voi opiskella Helsingin, Turun, Vaasan, Itä-Suomen ja Lapin yliopistoissa.

10.4. Lopuksi esimerkkitapaus opinnoista

YH3 Lakitiedon kurssi — Oikeusjärjestys
YO-tehtävä K2013

”Keskeisin oikeuslähde Suomessa on laki. Tuomioistuinten ratkaisujen ja viranomaisten päätösten ja toiminnan on aina perustuttava lakiin. Kansallisen lainsäädännön lisäksi oikeudellisissa ratkaisuissa tulisi noudattaa myös Euroopan unionin oikeutta ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen pakottavaa normistoa. Lainsäätäjän tarkoitus ja kansallisten tuomioistuinten oikeuskäytäntö ovat puolestaan ns. heikosti velvoittavia oikeuslähteitä, jota oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa tulisi huomioida. Lainsäätäjän tarkoitus käy parhaiten esille lain valmisteluasiakirjoista, kuten komiteanmietinnöistä, työryhmäraporteista, hallituksen esityksistä ja eduskunnan valiokuntamieinnöistä.”

Linkki:
Pieksämäen lukion YH3 Lakitiedon kurssi — Oikeusjärjestys
https://pieksamaenlukio.fi/web/zine/60/article-9267

Oikeusjärjestys Keskeisin oikeuslähde Suomessa on laki. Tuomioistuinten ratkaisujen ja viranomaisten päätösten ja toiminnan on aina perustuttava lakiin. Kansallisen lainsäädännön lisäksi oikeudellisissa ratkaisuissa tulisi noudattaa myös Euroopan

Facebook-sivuston Kansalaisen Lakitieto kysymys vastauksineen:

Kysymys:

”Jos meillä on oikeussalissa rikoksesta syytetty, jota ei ole vielä tuomittu - sekä asianomistajan roolissa oleva sekä syyttäjä että tuomari ja lisäksi syytetyn todistajana kuullaan puhelimitse todistajaa...
Niin saako tuomari tai syyttäjä varoittaa todistajaa, ettei sano mitään sellaista,
että voisi itse joutua syytetyksi samasta rikoksesta kuin syytettynä paikalla oleva?”

Vastaus:

Johdanto

Inkvisitorinen menetelmä rikosprosessia korostaa tuomioistuimen aloiteoikeutta ja määräämisvaltaa suhteessa asianosaisiin.

Syyttäjälaitoksen kehittymisen ja syytetyn puolustuksen järjestäytymisen myötä nykyisin käytössä oleva rikosprosessimenettely on puhtaasti akkusatorista, jossa syyttäjä on velvollinen järjestämään todistelun ja tuomarit voivat keskittyä päätehtäväänsä eli asian puolueettomaan ratkaisemiseen.

Tässä tapauksessa siis syyttäjä nimesi todistajat, mukaan lukien oikeudessa suullisesti kuultavan todistajan. Käytännössä tällaista todistajaa on aikanaan kuulusteltu poliisin toimesta. Sen jälkeen juttu on edennyt syyttäjän syyte-harkintaan.

Kysymyksestä ilmenee, että todistajaa tultiin kuulemaan oikeudessa ja siten oli ilmeistä, että syytetty on kiistänyt syytteen tai jutussa oli muu erityinen tarve kuulla todistajaa oikeudessa.

Vapaan todistusharkinnan periaatteen mukaan tuomioistuin voi vapaasti harkita esitetyn näytön todistusarvon.

Tässäkin tapauksessa mainitun todistajan kuulustelu todisteluteemoineen
muodosti osan syyttäjän todisteluskenaariosta.

Kysymyksenasettelu

Oikeudenkäymiskaari

18 § (12.6.2015/732)
Jokaisella on oikeus kieltäytyä todistamasta siltä osin kuin todistaminen saattaisi hänet syytteen vaaraan tai myötävaikuttaisi syyllisyyden selvittämiseen.

Jos henkilö kieltäytyy todistamasta edellisen lainkohdan tarkoitetulla perusteella, kieltäytyminen hyväksytään, jollei hän ole selvästi erehtynyt kieltäytymistä koskevan oikeuden tai velvollisuuden sisällöstä tai kieltäytyminen ole muutoin selvästi perusteeton.

Prosessi

Kuten edellä todettiin, todistajaa lienee kuultu aikanaan poliisissa.
Todistajalle kuului jo poliisin kuulustellessa häntä kohtaan itsekriminointisuoja.
Hän oli jo tuolloin voinut mainitulla perusteella kieltäytyä todistamasta.
Mainittakoon, että syytetyllekin kuuluu itsekriminointisuoja.

Kysymyksenasettelu lienee esitetyn nojalla enemmän tai vähemmän teoreettinen.
Syyttäjä oli oikeudessa syytetyn vastapuoli ja hänellä oli velvollisuus näyttää todistelullaan syyte oikeaksi.

Prosessinjohto taas kuuluu yksinomaan oikeuden puheenjohtajalle viranpuolesta. Lähtökohta on tällöin, että todistajan pitää omatoimisesti kieltäytyä todistamasta edellä kuvatulla tavalla ja että pääsääntöisesti tällainen kieltäytyminen
hyväksytään.

Loppuarviointi

Lopulta oikeus vapaan todistusharkinnan periaatteen mukaan ratkaisee syytteen kohtalon.

Lähde:
Oikeudenkäymikaari (1.1.1734/4)
Oikeudenkäymiskaari
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1734/17340004000

Vastaus oli kysymyksenasettelun vuoksi varsin yleisluonteinen ja tarkoitus oli lähinnä luoda prosessista yleiskuva.

Ylläpitäjä

Oikeudenkäymiskaari 4/1734 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.

MYYDÄÄN

Myytävänä 1987 perustettu Lakiasiaintoimisto, jonka kotipaikka on Helsinki.

Myydään osakeyhtiön koko osakekanta.

Kauppahinta ja muut ehdot sopimuksen mukaan.

Mahdollisuus yhteistyöhön yhtiömme kanssa

Tiedustelut:
varatuomari, lupalakimies Martti Häkkinen
Arkadian Lakiasiaintoimisto Oy
Puh. 050-5558815
arkadia@arkadia