09/05/2023
Nyt on muuten erinomaisen hyvä aika käydä jonain aurinkoisena sunnuntaina Kaivopuiston tähtitornilla aurinkonäytöksessä! Niitä järjestetään 11.6. asti selkeinä sunnuntaina klo 13-15 (ja taas uudelleen elokuun alusta alkaen).
Kotitähtemme Aurinko on nimittäin pitkästä aikaa näkyvän aktiivinen, ja sen aktiivisuus on edelleen voimistumassa. Taivaalla möllöttäessään Aurinko näyttää tasaisen kirkkaalta, m***a kun sitä katsoo turvallisten erikoissuotimien läpi, sieltä paljastuu monenlaisia ilmiöitä. (Ettehän koskaan katso Aurinkoa suoraan silmillä, kiikarella tai kaukoputkilla, ellette ole suojanneet niitä oikein! Lisää ohjeita Auringon tarkkailemiseen turvallisesti voi lukea osoitteesta ursa.fi/aurinko)
Oheisessa kuvassa on Aurinko tänään 9.5.2023. Sen pinnalla näkyy useita pilkkuryhmiä. Ne liikkuvat päivä päivältä hiljalleen kuvassa oikealle Auringon pyöriessä. Toisinaan joku sinnikäs pilkkuryhmä saattaa olla näkyvissä vielä tullessaan Auringon takaa uudelleen näkyviin. Aurinko pyörähtää ekvaattorillaan ympäri kerran noin 25 vuorokaudessa. Napojen seudut pyörivät hitaammin, ja yksi kierros siellä kestää noin 34 vuorokautta.
Auringonpilkut ovat näkyvä merkki Auringon magneettisesta aktiivisuudesta. Niiden kohdalla voimistunut magneettikenttä puskee näkymättömiä silmukoita tähden pinnan läpi, ja näillä kohdilla Auringon pinnan aines jähmettyy paikalleen ja jäähtyy, ja näyttää siksi tummemmalta. Suoranaisia reikiä pinnassa siis ei ole.
Pilkkuja on eniten silloin, kun Auringon magneettikenttä on voimakkaimmillaan. Sen edellinen kaikkein hiljaisin ajanjakso koettiin vuonna 2019. Vielä viime vuonna Auringossa oli yksi kokonaan pilkutonkin päivä, m***a tänä vuonna pilkkuja on taas piisannut. Aktiivisuus tullee kasvamaan vielä pari vuotta. Samalla myös revontulien määrä napaseutujen ulkopuolella on nousussa.
Pilkut ovat monenlaisten Auringon ärjähtelyjen alkusijoja. Magneettikentän silmukoiden viivojen yhdistyessä ja muodostaessa yksinkertaisemman rakenteen vapautuu energiaa, mikä nähdään ns. roihupurkauksena (flare-purkauksena). Siinä vapautuu monentyyppistä sähkömagneettista säteilyä aina radioalueesta röntgensäteilyyn.
Usein roihupurkausta seuraa ns. koronan massapurkaus. Siinä Auringon kaasukehän ulkopuolella olevasta kuumasta, harvasta koronasta sinkoutuu avaruuteen nopeasti eteneviä, varattuja hiukkasia. Ne kuljettavat mukanaan Auringon magneettikentän energiaa ja saattavat aiheuttaa Maan magneettikenttään osuessaan häiriöitä, jotka sitten voidaan myöhemmin havaita mm. revontulina.
Auringon magneettikentän ollessa hiljaisemmassa vaiheessa purkauksia tapahtuu myös, m***a paljon harvemmin kuin sen ollessa voimakkaimmillaan. Auringon magneettikenttä voimistuu ja vaimenee noin 11 vuoden sykleissä. Tätä kutsutaan edellä mainituista syistä myös auringonpilkkusykliksi.
Kaivopuistossa pääsee näkemään auringonpilkkuja, m***a myös pinnan roihahduksia, joita ei oheisessa kuvassa näy, sillä se on kuvattu sellaisella aallonpituusalueella, jossa roihut eivät erotu. Toisinaan Auringon pinnan plasma kohoaa pinnasta ulospäin magneettikenttien kannattelemana ja muodostaa tähden kiekon reunalle esimerkiksi silmin nähtäviä komeita silmukoita, prominensseja.
Tervetuloa aurinkonäytökseen!
Lue lisää näytöksistä sivulla ursa.fi/torni.
Kuva: SDO/HMI