Personal Trainer Arttu

"Stressiä sisältyy ajoittain jokaisen elämään. Se ei ole lähtökohtaisesti jotain, josta on päästävä täysin eroon. Tärkeää on erottaa toisistaan energisoiva ja kuormittava stressi."

"Aiemmin stressi nähtiin enimmäkseen kuormittavana, kielteisenä distressinä. Kun tutkittiin enemmän työn voimavaratekijöitä, stressillä havaittiin hyödyllinen tehtävä: tukeminen haastavissa tilanteissa, tavoitteiden saavuttamisessa ja arjessa selviytymisessä."

"Tällainen stressi kannustaa yrittämään ja ponnistelemaan kohti tavoitteita. Kaikenlaisen ponnistelun vastapainoksi tarvitaan kuitenkin tauotusta ja palautumista."

"Stressin tehtävänä on saada ihmisen voimavarat kokonaisvaltaisesti käyttöön. Siksi se nostaa vireystilaa, aktiivista virittymistä. Pitkittynyt stressi voi nostaa sydämen lyöntitiheyttä ja verenpainetta ja lisätä lihasjännitystä."

Stressin hallinta Stressiä sisältyy ajoittain jokaisen elämään. Se ei ole lähtökohtaisesti jotain, josta on päästävä täysin eroon. Tärkeää on erottaa toisistaan energisoiva ja kuormittava stressi.

HYVÄKSYMINEN JA MUUTOS

Mihin tahansa muutokseen tarvitaan motivaatio ja useimmiten tekemisestä täytyy innostua oikein tosissaan, jotta homma ei lysähdä kasaan jo ensimäisen kulman takana.

Meillä kaikilla on omat kipupisteemme, on paljon asioita joita mielummin väistelemme ja toisinaan suorastaan juoksemme karkuun. On hyvä muistaa, että tämä pakovietti on osa ihmisyyttämme ja kuuluu kuvioon. Ammoin oli elintärkeää, että sai jalat alleen kuin vaara uhkasi tai oli tehtävä nopeasti jotain muuta hengissäsäilymisen kannalta tärkeää.

Meillä länsimaisen yksilöllisyyden huipentumilla on on moni asia vaipunut unholaan, m***a tämä pakovietti epämielyttäviä asioita kohtaan kukoistaa ja voi hyvin.

Itse saatan olla jonkin tärkeän äärellä, kokea syvästikin ja sekunnin päästä löydän itseni selittämästä itselleni miksi tätä kannattaisi vältellä. Joskus harmitti tälläinen mahdottomasti, m***a tänään lähinnä hymyilyttää, tälläinen olen.

Syvään juurtuneita mekanismeja on ensinnäkin vaikea itsessään havaita, koska sinne missä tämä juurtunut tapa itselleni selviää on perin epämiellyttävä ja siksi hyvin suojattu.

Jotta elossa oikeasti tapahtuu muutos pohjia myöden, niin jossain vaiheessa on kohdattava tilanne ja tunteet, josta kaikki on saanut alkunsa. Se on meille jokaiselle suuri aarre ja sen mukaisesti myös turvattu ja piilotettu.

Koko eloaan ei kukaan saa kerralla kuntoon, vaan pitää vain jostain aloittaa ja sitten on vain jatkettava. Kun saa jostain kulmasta otteen eikä päästä irti, niin kohta saattaa vallata olo, että ei tämä olekaan niin mahdotonta. Itseasiassa mikään ei ole mahdotonta!

Suuriakin olotilanmuutoksia voi tapahtua hyvinkin nopeasti ja se, jos mikä, luo uutta motivaatiota. Ole armollinen itsellesi ja hyväksy, että et ole kone, joka ei erehdy. Tämä erehtyminen tekee meistä inhimillisiä ja niin rakastettavia. Pakeneminen on siis luonnollinen piirre, m***a ei kannata hukata jälkiä. Jälkien uudelleenlöytymiselle kun ei kukaan anna takeita.

Jos tahdot ottaa elostasi kiinni ravinnon tai liikunnan kautta, niin toimin mieluusti oppaanasi. Sinun tapasi voi myös olla jokin ihan muu, pääasia on ottaa jostain kiinni ja lähteä.

Mikä on sinun syysi olla niin lohduttoman yksin kaiken tämän väenpaljouden keskellä? Minä en vastaustasi tarvitse, m***a tarvitsisitko sinä?
____________________________________

[email protected]
____________________________________

Vaintoehtoja löytyy ruokavalion
luonnista useamman vuoden
yhteiseen reissuun. Laitahan maili
tulemaan, niin tuumaillaan yhdessä
tilannettasi.

"Istahdin aikaiseen junaan Hämeenlinnassa. Paikkani löytyi kookkaan, ehkä noin ikäiseni miehen vierestä. Katseemme kohtasivat ja hän nyökkäsi ystävällisesti, vaikka puhui puhelimeen keskittyneen oloisesti. Vaihdoimme hymyt."

Rakkaus antaa merkityksen | Ihminen tavattavissa Istahdin aikaiseen junaan Hämeenlinnassa. Paikkani löytyi kookkaan, ehkä noin ikäiseni miehen vierestä. Katseemme kohtasivat ja hän nyökkäsi

MINNAN RUOKAVALIO

Reilut neljä viikkoa valiota takana, enkä voi kuin kiittää. Alkuun haittasi, kun ohjeet olivat minun laiselleni millin tarkalle mittaajalle hiukkasen liian suurpiirteisiä. M***a neljässä viikossa putosi neljä kiloa, vaatteet eivät enää purista ja olen huomattavasti pirteämpi kuin yleensä syksyisin.

Vaikka olenkin aina pyrkinyt syömään terveellisesti, en silti ole useinkaan viitsinyt kokata itselleni. Minulle oli suorananinen pelastus nuo päivittäiset ruokaohjeet, sillä tänä syksynä siirryin töissä valmiista lounaista omiin eväisiin.

Minulla on kyllä työpaikan parhaat eväät! Mitähän olisikaan syönyt ilman tätä valmista suunnitelmaa? Varmaan leipää, huh huh. Lapset ovat myös huomanneet, että olen nykyisin virkeämpi ja todellakin, nukun pääsääntöisesti hyvin, tämäkin on minulle uutta.

Armottomana makean ystävänä minua on lohdiuttanut tumma suklaa kerran viikossa ja ihana banaanimunakas, joka on nyt lapsenikin lemppari iltapala. Mielikuvissani herkuttelen ruisleivällä, maistelin äsken, riippuvuus on vissiin laantunut, koska en sanut siitä selaisia kiksejä kuin ennen.

Säännölliset ruoka-ajat rasittivat alkuun, m***a huomasin varsin pian, että olen täyttänyt tyhjiä hetkiä napostelemalla, vaikkapa sitten terveellisiä pähkinöitä, m***a liika on niissäkin liikaa. Napostellessa ei edes tajua kuinka paljon lopultakin syö.

Kiitos paljon ❤!
_____________________________________

[email protected]
_____________________________________

"On sanomattakin selvää, että on aivan eri asia asua Helsingin ydinkeskustassa kuin luonnonsuojelualueen vieressä. Minulla on molemmista kokemusta. Vielä 4 vuotta sitten asuin aivan Helsingin ytimessä. Aikaisemmin en olisi voinut kuvitellakaan asuvani minkään kaupungin keskustassa saati Kampissa, Helsingissä. Valitsin asuinpaikkani aina niin, että metsään oi lyhyt matka. Minulla on aina ollut koira joten lenkitykset ovat olleet jo vuosia jokapäiväisiä. Metsä oli siis tärkeä itselleni m***a myös koiran kannalta."

"Elämä kuitenkin heitti minut muutama vuosi sitten asumaan ydinkeskustaan jossa koiraa ulkoiluttaesa kortteliralli tuli tutuksi m***a kertaa päivässä. Lähin luonto oli ruttopuisto (vanha hautausmaa) ja Kaivopuiston kallioiset rannat. Koirapuistoissa haisi pissa hiekkaisella moneen kertaan merkityllä kentällä ja keskikesällä ei juuri saanut kunnollista tuntumaa kesään asfalttiviidakossa jos ei lähtenyt kauemmas."maalle fiilistelemään."

Metsän hoivaa. Asuinpaikalla on iso merkitys hyvinvointiin. - Kultainen Sulka On sanomattakin selvää, että on aivan eri asia asua Helsingin ydinkeskustassa kuin luonnonsuojelualueen vieressä. Minulla on molemmista kokemusta. Vielä 4

Hei Arttu,

Facebookia selaillen ja pitkään asiaa pähkäiltyäni viimein sain aikaiseksi alkukesästä kirjoittaa sinulle, mietin ja pohdiskelin ruokavalion hintaa ja raskisinko sen tilata - no ajattelin sitten, että tämä on varmaan viimeinen keino mitä minun on nyt kokeiltava, koska olen ollut suurimman osan elämästäni ylipainoinen. Tänä päivänä ajattelen, että yhteydenotto olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin.

Malttamattomana odottelin ruokaohjeita kaksi viikkoa, sitten kun se sähköpostiin kilahti, minulla oli juuri tosi rankka työpäivä takana, istuin vain tuolissa enkä jaksanut millään nousta ylös, tuntui aivan ylitsepääsemättömän vaivalloiselta, että pitäisi vielä lähteä kauppaan ja tehdä jotain ruokaakin.

No isäntä pelasti tilanteen, kävi kaupassa ja keitti minulle bataatti-porkkanakeiton, siitä se lähti eikä ole sen jälkeen tarvinnut ottaa torkkuja työpäivän jälkeen. Olo on nyt todella paljon energisempi, olen löytänyt uuden harrastuksen; laitan mielelläni ruokaa, maustaminenkin alkaa jo sujua eikä kaupassakaan tarvitse ihmetellä, että kukahan noita yrttejä oikein osaa käyttää? - mm. minä osaan 😊

Alussa tuntui hankalalta muistaa aina katsoa ohjeista etukäteen mitä kaupasta ostan, m***a nyt kun se on tullut tavaksi eihän se olekaan ollenkaan hankalaa, päin vastoin, ei tarvitse kaupassa pohtia mitä ostaisi, eikä tule turhia ostoksia eikä mielitekoja. Lukiessani toisten kokemuksia kiinnitti huomioni siihen, että moni kirjoitti voittaneensa makeannälän - en oikein uskonut, miten se voisi olla mahdollista - nyt uskon, kyllä se on mahdollista ja samalla uskomatonta, että voi kävellä kaupassa karkki- tai pullahyllyn ohi ilman mitään mielitekoja.

Innostun aina helposti uusista asioista, m***a innostus valitettavasti aina jonkin ajan päästä lopahtaa. Niinpä ajattelin kirjoitella sinulle palautetta tekemästäsi ruokavaliosta vasta nyt kun "kuherruskuukausi" sen kanssa on mennyt ja näen oikeasti onko tämä minun juttuni.

Olen nyt kahdesti käynyt neljän viikon ruokaohjeet läpi ja kolmas on menossa, välillä olen joutunut improvisoimaan mm. kesälomareissujen ja juhlapyhien aikoina, m***a olen mielestäni selvinnyt niistä ihan hienosti. Luulen kyllä, että tämä viljaton ruokavalio ei ollut minulle mikään kuuri, vaan jatkossa oikeasti elämäntapa.
Nyt on niin voittajafiilis, kiitos sinulle!

Ai niin, ja painokin on pudonnut 12 kg!
_____________________________________

[email protected]
_____________________________________

Maili minulle ja kaikkea hyvää sinulle.

"Isoäitini aikaan asiat olivat pieniä ja elämä vaatimatonta, m***a ilo sensijaan oli suurta. Nyt asiat ovat suuria ja meillä on kaikkea, m***a ilo näyttää olevan pientä. Mistä tämä voisi johtua?"

"Kun saamme jonkin lahjan, vaikkapa palkankorotuksen tai ylennyksen, uuden kodin tai auton, parisuhteen tai paranemme sairaudesta, koemme tietenkin iloa ja kiitollisuutta. Elämä pursuaa sisältöä ja elämme onnemme kukkuloilla. Vihdoinkin olemme perillä. M***a kun aikaa kuluu, alamme tottua siihen, mikä aluksi oli uutta ja huikeaa. Ja ennen kuin huomaamme, lahjasta on tullut itsestäänselvyys. Se arkipäiväistyy. Oltuaan jonkin aikaa itsestäänselvyys, se muuttuu vaivihkaa oikeudeksi. Meille kuuluu tämä ja tuo yksinkertaisesti siksi, että me sitä haluamme. Oikeus puolestaan muuttuu ajan mittaan – meidän sitä huomaamatta- vaatimukseksi. Lahja, itsestäänselvyys, oikeus ja vaatimus."

Kiitollisuus | Ihminen tavattavissa Isoäitini aikaan asiat olivat pieniä ja elämä vaatimatonta, m***a ilo sensijaan oli suurta. Nyt asiat ovat suuria ja meillä on kaikkea, m***a ilo näyttää

ONKO MUUTOS MAHDOLLISTA?

Tuskailu kilojen ja terveyden kanssa on raskasta hommaa. Vaikka homma alkaisi vain pienoisesta tyytymättömyydestä, niin se voi kasvaa aikamoiseksi härkäseksi ja silloin ei edes keväinen auringonpaiste paljon lämmitä, jos sen edes huomaa. Saattaa olla järkyttävän paha olla ja tippa linssissä.

Useimmat epätoivoiset ovat kokeilleet vaikka mitä konsteja. On koettu pussikeitot, juttailut, kaalisoppakuurit, cellrestit, ihmepillerit ja hypnoosit.

Näitä kaikkia konsteja yhdistää se, että haetaan jotain nopeata ratkaisua tavalla, jota ei voi jatkaa kuin tietyn aikaa tai syötävä ruoka on aina sitä yhtä ja samaa. Jos tapa, jolla pyritään laihtumaan ja voimaan hyvin, eroaa kovasti tavsta syödä jota voi jatkaa ainiaan, niin mitä tapahtuu kun kuuri loppuu?

Jos ei ole opeteltu tekemään oikeaa ruokaa vaan on siemailtu sitä sun tätä korviketta, niin paluu arkeen voi olla hyvinkin masentava ja usein onkin. Vaikka kiloja olisi kadonnut kuinka paljon, niin kohta ne hiipivät takaisin, koska ei ole luotu toimivia tapoja syödä arjessa.

Minun ruokavaliomallini perustuu siihen, että opetelaan tekemään yksinkertaisia ja tervelliisiä ruokia päivästä toiseen. Neljässä viikossa ehtii syödä ja oppia vaikka mitä ja useimmat heräävät jo viikon kahden jälkeen siihen, että ompa helppoa ja hyvää. Kyllähän se laittaa hymyn huulille.

Monet manaavat, että tämä olisi pitänyt löytää jo ajat sitten ja miten tämä tieto tästä hyvästä olosta saataisiin kaikkien tietoon!

Miltä tuntuisi laihtua kilokaupalla syömällä hyvin ja voimalla vielä paremmin? Miltä tuntuisi, jos huomaisit, että voit jatkaa tätä syömistapaa ihan niin kauan kuin tahdot vailla hampaat irvessä yrittämistä ja kuitenkin se tavoitepaino olisi kohta totisinta totta?

Kuulostaa ihan liian hyvältä ollakseen totta! Näin kuulen usein sanottavan. Niinhän se melkein onkin, m***a silti ihan totisinta totta. Sen kertoo tänäkin vuonna jo useampi sata matkalle lähtenyttä asiakastani.

Ruokavaliota voi syödä koko perhe, eli ei tarvitse tehdä useita ruokia, jotta kaikki saavat syödäkseen. Ohjeistan tarvittaessa miten koko perhe voi hyvin mielin syödä samaa sapuskaa.

Tarvitaan vain sisäinen tarve voida paremmin, vaikka kuinka pikkuruinen ja vain tämän päivän kilvoittelua varten, huominen kun pitää huolen itsestään. Matkan varrella kopataan sitten motivaatiota matkaan milloin mistäkin.
Oletko sinä valmis muutoksen tielle?
_______________________________________

[email protected]
_______________________________________