Kansatiede - Helsingin yliopisto

Nyt voi tehdä työryhmäehdotuksia ensi kevään Etnologian päiville!

Etnologian päivien työryhmäkutsu on auki: Vaikuttava etnologinen tutkimus – kulttuuriset ilmiöt ja kokemuksellinen tieto

XIII Etnologian päivät Turussa 11.–12.3.2027

Tutkimuksen vaikuttavuudesta on tullut tärkeä ulottuvuus myös humanistisessa tutkimuksessa, ja usein tutkimusrahoitusta haettaessa suunnitelmia arvioidaan sen perusteella. Vaikuttavuus voidaan kuitenkin ymmärtää monin eri tavoin, ja sen arviointi on usein haastavaa erityisesti silloin, kun sitä ei voida mitata suoraan, kuten laadullisessa tutkimuksessa. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tutkimus ja erityisesti sen piirissä käytettävät menetelmät ovat kuitenkin monin tavoin vaikuttavia ja niissä korostuu vuorovaikutus tutkijan ja tutkittavien välillä. Esimerkiksi osallistavat menetelmät, joiden tarkoitus on mahdollistaa tutkittavien aktiivinen rooli tutkimuksessa, ovat laajasti käytössä myös muilla tieteenaloilla.

XIII Etnologian päivillä pohdimme etnologisen tutkimuksen vaikuttavuutta eri näkökulmista. Vaikuttavuus voidaan ymmärtää tutkimuksen laajempana hyötynä yhteiskunnalle, välittöminä vaikutuksina tutkittaviin ja yhteistyönä eri toimijoiden välillä. Kysymme, miksi kulttuurinen näkökulma on tärkeä ja mitä oikeastaan on etnologisen tutkimuksen tuottama kokemuksellinen tieto? Miten toimimme yhdessä tutkimukseen osallistujien ja yhteiskumppaneiden kanssa ja miten etnologinen tutkimus vaikuttaa?

Pyydämme esityksiä XIII Etnologian päivien työryhmiksi. Tutkimuksen vaikuttavuutta voi tarkastella työryhmissä sekä menetelmien toimivuuden että niiden tuottaman tiedon ja hyödyn tasolla. Niissä voi esimerkiksi pohtia, miten tutkimuksen vaikuttavuutta on mahdollista tarkastella, kun tutkitaan yksilöiden ja paikallisten yhteisöjen kokemuksia, mitä on kokemuksellinen tieto ja miten se voi vaikuttaa ympäröivään maailmaan ja miten sitä voi hyödyntää yhteiskunnan eri tasoilla. Miten digitaalisten teknologioiden ja alustojen avulla jaetaan arjen kokemuksiin liittyvää tietoa ja miten tutkijat voivat hyödyntää digitaalista osallistumista? Toivomme mukaan myös museoalan ammattilaisia ja pohdintaa siitä, miten museot tai muut organisaatiot voivat hyödyntää kulttuurien tutkimuksen menetelmin tehtävää tutkimusta ja miten museot vaikuttavat yhteiskunnassa.

Lähetä työryhmäehdotuksesi (max. 350 sanan abstrakti) 30.9.2026 mennessä seminaarisihteeri Terhi Kokolle, email: seminarsecretary(at)ethnosry.org. Ehdotukset voivat olla avoimia (vain työryhmän aihe tiedossa) tai valmiiksi koottuja (aihe ja puhujat tiedossa, esim. tutkimusprojektin esittely). Työryhmäsessioiden pituus vaihtelee 1,5 h-2 h. Ilmoita tarvittaessa toive työryhmän ajankohdasta.

Keynotepuhujat:

FT Sandi Abram on apulaisprofessori etnologian ja kulttuuriantropologian oppiaineessa Ljubljanan yliopistossa. Hänen tutkimuksensa tarkastelee aisti- ja tunnepohjaisia muutoksia kaupunkiympäristöissä, keskittyen erityisesti kaupunkikulttuureihin, atmosfääreihin, muistiin sekä ei-institutionaalisiin luoviin käytäntöihin (esim. katutaide, graffiti, käsityöt ja tatuoinnit). Hänen tutkimuksensa hyödyntää aistien antropologiaa, kävelymenetelmiä sekä digitaalisia, yhteisöllisiä ja multimodaalisia etnografisia lähestymistapoja tutkiakseen, kuinka ihmiset kokevat ja muokkaavat ympäristöjään. Hän on julkaissut tutkimustaan muun muassa seuraavissa journaaleissa: Urban Planning, Ethnologia Fennica, Street Art and Urban Creativity Journal sekä Traditiones.

Kim Silow Kallenberg on etnologian apulaisprofessori Södertörnin yliopistossa ja toiminut syksystä 2025 alkaen tutkimusjohtajana Ruotsissa Valtion laitoshallituksessa (SiS). Hänen tutkimuksensa keskittyy kulttuurisiin näkökulmiin, sosiaalisiin kysymyksiin ja terveyteen laajassa merkityksessä. Hän on kehittänyt etnografisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen tutkimuksessaan esimerkiksi luovaa kirjoittamista, autoetnografiaa ja etnografista fiktiota. Meneillään olevassa hankkeessa hän tutkii tutkijoiden kokemuksia stressistä ja loppuunpalamisesta suhteessa akateemiseen työhön. Hän on julkaissut monografian Sörjbara liv (2021) sekä useita artikkeleita seuraavissa julkaisuissa: Kulturella Perspektiv, RIG, Journal of Autoethnography ja Ethnologia Scandinavica.

FT Kirsi Sonck-Rautio työskentelee tutkijatohtorina Oulun yliopistossa. Hän on ympäristöetnologi ja antropologi, joka on työssään erikoistunut poliittiseen ekologiaan ja posthumanistiseen tutkimukseen. Hän on tutkinut merellisiä ympäristöjä ja rannikkoalueita, ympäristökriiseihin liittyvää paikallista tietoa ja päätöksentekoa sekä arjen kestävyyttä, ympäristösuhteita. Sonck-Rautio soveltaa tutkimuksessaan etnografisia tutkimusmenetelmiä. Hän on julkaissut artikkeleita mm. journaaleissa Maritime Studies, Ethnologia Fennica, Ethnologia Scandinavica, Futures, Current Research in environmental sustainability ja Alue & Ympäristö.

Konferenssi Museums and Emotional Sustainability in a Time of Polycrisis järjestetään Helsingissä 17.-18.9.2026. Torstain keynote-esitelmän pitää Marzia Varutti. Ilmoittautuminen on auki elokuun loppuun:
https://www.helsinki.fi/en/conferences/museums-and-emotional-sustainability-time-polycrisis/registration

Marzia Varutti: Towards and Beyond Emotional Sustainability in Museums

What is emotional sustainability and in what ways is it relevant to/in museums? This talk will develop a theoretical reflection on the concept of emotional sustainability and its pertinence and significance in the realm of museums. The talk builds on the premise that emotional sustainability can only be offered to the public if and when it exists and is actively nurtured within the museum itself. This involves caring for the emotional sustainability and emotional well-being of museum workers. The talk will delve into a speculative discussion of what this might entail, and the challenges, dilemmas and opportunities engendered by placing emotional sustainability at the very heart of the museum institution. In a more thought-provoking key, the talk finally asks: is aiming for emotional sustainability enough? What might lie beyond it?

Nyt voit ilmoittautua Museums and Emotional Sustainability in a Time of Polycrisis -konferenssiin!

Milloin? 17.-18.9.2026

Missä? Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasali ja Tieteiden talo

Miksi? Sosiaalisten, poliittisten ja ekologisten kriisien leimaamassa ajassa museot kohtaavat uusia ristiriitoja, joihin kytkeytyy lukuisia tunteita. Tarvitsemme tietoa ja kokemuksia siitä, miten näissä tilanteissa toimia.

Kenelle? Museo- ja kulttuuriperintöalan toimijat ja tutkijat, kaikki asiasta kiinnostuneet

Hinta? 30 euron rekisteröitymismaksu. Linkki ilmoittautumiseen kommenteissa.

Tapahtuman järjestää kaksi Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta: Kokoelmien kosketus (HY) ja Epämukava museo (JY).

Tervetuloa!

Museums and Emotional Sustainability in a Time of Polycrisis | University of Helsinki 17-18 September 2026, University of Helsinki, Finland

Seurasaarisäätiön juhlaseminaari pidetään SKS:n juhlasalissa 17.9.2026. Seminaariin on vapaa pääsy.

Seurasaarisäätiön juhlaseminaari 17.9.2026

VARAA PÄIVÄ KALENTERIISI

Seurasaarisäätiön säädekirja allekirjoitettiin 70 vuotta sitten huhtikuun 18. päivänä vuonna 1956. Säätiö järjestää armoitetun syntymävuoden kunniaksi juhlaseminaarin torstaina 17.9.2026 klo 13–16 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa.

Seminaarissa kuullaan Helsingin kaupungin, Seurasaaren ulkomuseon ja Seurasaarisäätiön edustajien esitelmiä. Tilaisuudessa esiintyy kutsuttuna Lauluyhtye KÄRHÄMÄ, jolta Seurasaarisäätiö on tilannut lauluja kuvastamaan Seurasaaren henkeä. Ryhmä käsikirjoittaa, sovittaa ja ensiesittää kappaleet seminaarissa.

Tilaisuus on avoin kaikille kulttuuriperinnön parissa toimiville tahoille niin alan yrityksille ja yhdistyksille, matkailun parissa toimiville, kulttuuriperintöalan organisaatioille, oppilaitoksille ja opiskelijoille. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan elokuun alussa.

Tervetuloa seuraamme juhlistamaan Seurasaarisäätiön 70 vuotta elävän kulttuuriperinnön parissa!

Varaa siis kalenteristasi aikaa torstaina 17.9.2026 klo 13–16 ja saavu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran komeaan juhlasaliin, osoitteessa Hallituskatu 1, 00170 Helsinki.

Lämpimästi tervetuloa!

Kesäluettavaa!

Ethnologia Fennicas special issue: Analysing and Playing with Words and Concepts has been published!

You can read the full issue here: https://journal.fi/ethnolfenn/issue/view/13846

Words and concepts are at the heart of ethnological research, but how do they shape knowledge, experience, and the ways we understand the world?

This new issue explores how language works across research: from theory-building and analysis to creative and experimental forms of writing. It highlights approaches such as poetic inquiry, conceptual experimentation, and new ways of making lived experiences visible through words.

5th International Artefacta Conference: Sustainability and Heritage will be held in Estonia on 14–16 April 2027. Call for papers is now open. Further details are available on the conference web page:

Artefacta 2027 Explore sustainability and cultural heritage at the Fifth International Artefacta Conference 2027. Join global scholars to theorise sustainable artefacts, material cultures of sustainability, and the innovative links between objects and heritage.

Millainen on sinun Seurasaaresi vuonna 2036? Tule mukaan luomaan tulevaisuuden tarinaa!

🌿 On vuosi 2036. Kuvittele, että saavut Seurasaareen. Silta on edelleen paikallaan tai ehkä ei olekaan. Saatat saapua vesibussilla, autonomisella lautalla tai soutuveneellä, koska teknologia meni liian pitkälle ja ihmiset päättivät palata takaisin yksinkertaisempiin asioihin. Ehkä Seurasaari on edelleen paikka, jossa voi kuulla linnunlaulua ja tuulen huminaa. Tai ehkä siellä järjestetään maailman ensimmäinen tekoälyn ja kansanmusiikin yhteinen juhannustanssi.

💭 Emme tiedä. Juuri siksi kysymme sinulta: millainen on sinun Seurasaaresi vuonna 2036? Haluamme kuulla ajatuksia siitä, mikä tekee Seurasaaresta merkityksellisen paikan tänään ja millaisia toiveita, unelmia ja mahdollisuuksia sen tulevaisuuteen liittyy.

Keräämme tutkimuksessamme kirjeitä ja postikortteja tulevaisuudesta. Tarkoituksena ei ole ennustaa tulevaisuutta oikein, vaan kuvitella erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia. Ja vaikka et olisi koskaan käynyt Seurasaaressa, voit silti osallistua ja kertoa oman tulevaisuustarinasi.

• Mitä Seurasaaressa tehdään vuonna 2036?
• Miltä siellä näyttää?
• Keitä siellä kohtaat?
• Mitä toivoisit säilyvän – ja minkä muuttuvan?
• Myös villit ideat ovat tervetulleita.

🔗 Kirjoita oma tulevaisuudenkuvasi täällä: https://link.webropolsurveys.com/S/80CAD0C4D2A8BB5B

Tutkimuksen toteuttavat FT Anna Rauhala Helsingin yliopistosta ja KTT Johanna Heinonen Itä-Suomen yliopistosta yhteistyössä Seurasaarisäätiön kanssa.

Jokainen tarina on arvokas osa Seurasaaren tulevaisuuden rakentamista. Tervetuloa mukaan kuvittelemaan huomisen Seurasaarta!

Etnologit ja folkloristit toivottivat eilen kesän tervetulleeksi Topelian pihalla. Lukuvuoden päätöstä juhlistettiin joukolla. Syksyllä taas tavataan!

Jälleen kerran lämmin kiitos Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastolle etnologisen ja kansatieteellisen tutkimuksen tukemisesta ❤️

Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahaston myöntämät tutkimusstipendit etnologiseen tutkimukseen vuonna 2026

Väitöskirjat

Pinja Haukkavaara (Helsingin yliopisto); Museosta megamuseoksi? Kulttuuripoliittiset arvot museoiden
muuttuvassa arjessa. 2 000,00 €

Saga Jacksen (Helsingin yliopisto); Kultakuume. Kessin kiista ja kaivostoiminta: Luonnonvarojen hyödyntämisen koloniaalisuus ja affektiiviset ulottuvuudet Pohjois-Suomessa. 3000,00 €

Suvi Salminen (Turun yliopisto); Kokemuksia kestävämmän ja jaetun arjen rakentamisesta: Etnografinen tutkimus yhteisöasumisesta maaseudulla.
3 000,00 €

Muut tutkimukset:
Johanna Latva (Turun yliopisto); Materiaalinen kulttuuri - MOOC-kurssin suunnittelu ja toteutus. 2 000,00 €

Monitieteinen Voiman paikka -tiedekasvatushankkeemme huipentui tänään museo Leikissä, kun noin 200 koululaista kävi kokeilemassa työpajojamme. Työ oli keskittynyttä niin opiskelijavetäjillämme kuin työpajojen runoilijoilla, maalaajilla ja paikan muutosta pohtineilla osallistujilla. Työ palkittiin lopuksi Voiman paikka -muffinilla 😋