Suomen Akatemia

06/10/2026

Vesi on elämän ja yhteiskunnan perusta, m***a ilmastonmuutos ja kasvavat paineet vesivaroihin haastavat niiden kestävää käyttöä. 💧

Digitaaliset vedet (DIWA) -lippulaiva yhdistää vesitutkimuksen, reaaliaikaisen datan ja digitaaliset kaksoset, joiden avulla voidaan ennakoida esimerkiksi tulvia, kuivuutta ja vesistöihin kohdistuvien päätösten vaikutuksia.

Videolla matkataan Pallakselle veden lähteille ja tutustutaan tutkimukseen, joka auttaa ymmärtämään veden kiertokulkua aina alkulähteiltä merelle asti. Tavoitteena on kehittää ratkaisuja, jotka tukevat kestävää vesivarojen hallintaa Suomessa ja maailmanlaajuisesti. 🌊🚀

”Lippulaivat ovat vaikuttavuuden näkökulmasta huikea asia. Ne tuovat valtavan joukon osaajia yhteen. On tärkeä ymmärtää vesiympäristön tila nyt ja tulevaisuudessa,” summaa apulaisprofessori Marko Keskinen.

🎥 Katso pidempi esittelyvideo YouTubesta: https://youtu.be/04ZnRPu5P1U

DiwaFlagship | Oulun yliopisto - University of Oulu | Maanmittauslaitos - Lantmäteriverket | Ilmatieteen laitos | Aalto University | Suomen ympäristökeskus - Syke | Turun yliopisto - University of Turku

05/10/2026

Immuunipuolustus ratkeaa usein paikallisesti 🧬

Immuunijärjestelmä suojaa meitä taudinaiheuttajilta ja sairauksilta, ja viime vuosien immunoterapiat ovat mullistaneet erityisesti syövän hoitoa. Silti immuunivasteen epätasapaino voi johtaa krooniseen tulehdukseen tai autoimmuunisairauksiin. Yhä useammin ratkaiseva säätely tapahtuu juuri siellä, missä tulehdus on – paikallisesti.

IMMENs-huippuyksikkö tutkii, miten imusuonten seinämissä olevat endoteelisolut viestivät immuunisolujen kanssa ja ohjaavat niiden toimintaa terveydessä ja sairaudessa. Huippuyksikössä kehitetään myös uusia tutkimusmenetelmiä näiden vuorovaikutusten ymmärtämiseksi. Tavoitteena on luoda pohjaa täsmällisemmille ja tehokkaammille hoitomuodoille tulevaisuudessa kohdentaen hoito oikeaan paikkaan.

Lue lisää huippuyksikön verkkosivulta englanniksi ➡️ https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/immune-endothelial-interfaces

Kuvituskuva: Yan Zhang, imusuonivälitteisen immuunisäätelyn huippuyksikkö

University of Helsinki | Åbo Akademi

02/10/2026

Murrosteknologiat ja vihreät digitaaliset innovaatiot voivat muuttaa koko yhteiskuntaa ja auttaa edistämään vihreää ja digitaalista siirtymää. 💡

𝗙𝗹𝗼𝘄𝗫𝗔𝗜-𝗵𝗮𝗻𝗸𝗸𝗲𝗲𝘀𝘀𝗮 on hyödynnetty tekoälyä etsimään kustannustehokkaita materiaaleja akkujen kehitykseen ja ratkaisemaan energian varastointiin liittyviä pullonkauloja. 𝗖𝗟𝗜𝗦𝗛𝗘𝗔𝗧-𝗵𝗮𝗻𝗸𝗸𝗲𝗲𝘀𝘀𝗮 kehitetyt älykkäät anturit voivat taas tehostaa ennaltaehkäisevää hoitoa ja siten parantaa terveydenhuollon laatua ja vähentää hiilijalanjälkeä. 🧬🏥

𝗙𝗶𝗤𝗖𝗜-𝘁𝘂𝘁𝗸𝗶𝗺𝘂𝘀𝗶𝗻𝗳𝗿𝗮𝘀𝘁𝗿𝘂𝗸𝘁𝘂𝘂𝗿𝗶𝘀𝘀𝗮 toteutetulla kvanttilaskennan ja suurteholaskennan yhdistelmällä voidaan ratkaista monimutkaisia laskennallisia ongelmia. Digitaalisten ratkaisujen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää parantamalla datakeskusten energiatehokkuutta, mihin 𝗪𝗦𝗧𝗔𝗥-𝘁𝘂𝘁𝗸𝗶𝗺𝘂𝘀𝗶𝗻𝗳𝗿𝗮𝘀𝘁𝗿𝘂𝗸𝘁𝘂𝘂𝗿𝗶𝗹𝗹𝗮 etsitään uusia ratkaisuja. ⚡

Hankkeet ovat saaneet rahoitusta Suomen Akatemian RRF-ohjelmasta, jolla tuetaan vihreää ja digitaalista siirtymää. Elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on osa EU:n elpymisvälinettä (NextGenerationEU).

📽️Katso hankkeen pidempi esittelyvideo YouTubesta: https://youtu.be/1SNfVKLHh_I



Aalto University | Turun yliopisto - University of Turku | University of Jyväskylä - Jyväskylän yliopisto | Suomen ympäristökeskus - Syke | University of Helsinki | CSC - Tieteen tietotekniikan keskus | VTT Technical Research Centre of Finland | Vaasan yliopisto | Åbo Akademi | Yrkeshögskolan Novia - Novia UAS | VAMK - Vaasan ammattikorkeakoulu

30/09/2026

Miksi kärsimykselle ei aina kannata etsiä merkitystä? Kuuntele Utelias mieli -podcastin uusin jakso, jossa uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström kertoo, mitä meliorismi on ja miten se voi auttaa toimimaan epävarmassa maailmassa. 🎧

Pihlströn toimii rahoittamamme Melioristinen kärsimyksen filosofia -huippuyksikön johtajana. Lue lisää huippuyksiköstä 👉 https://www.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/melioristinen-karsimyksen-filosofia

28/09/2026

Ihmisten kohtaamiset muovaavat meitä enemmän kuin usein ajattelemme 🤝

Ihmisten biologinen, kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus ei ole syntynyt eristyksissä, vaan jatkuvissa kohtaamisissa. Ihmisen monimuotoisuuden huippuyksikkö HuDi-Con tutkii, miten ihmisten väliset kontaktit ovat muokanneet meitä menneisyydessä ja miten ne vaikuttavat myös tuleviin sukupolviin.

Huippuyksikkö yhdistää genetiikkaa, kielitiedettä, elinkiertotutkimusta, arkeologiaa ja tekoälyä ainutlaatuisella tavalla. Tulokset auttavat yhteiskunnallista päätöksentekoa muun muassa siirtolaisuuteen, kotoutumiseen ja kansanterveyteen liittyvissä kysymyksissä sekä auttavat ymmärtämään, miten monimuotoisuus jatkuvasti rakentuu.

Lue lisää huippuyksikön verkkosivulta englanniksi: https://humandiversity.fi

Kuva: Ulla Nordfors

Human Diversity consortium | Turun yliopisto - University of Turku

25/09/2026

🔬 Uusia näkökulmia Alzheimerin tautiin: kaksi tuoretta tutkimusta valottaa geenimuutosten mahdollista suojaavaa vaikutusta ja avaa uusia näkymiä kohdennettujen hoitojen kehittämiseen. Tutustu rahoittamaamme tutkimukseen 👇

FI/EN 21. syyskuuta on maailman Alzheimer-päivä. Uusia näkökulmia Alzheimerin tautiin saatiin kahdesta äskettäin julkaistusta tutkimuksesta, joissa selvitettiin, miten suojaavat PLCG2-geenimuutokset vaikuttavat Alzheimerin taudin riskiin ja kuinka APOE-genotyyppi muokkaa laajemmin taudin geneettistä taustaa. Näihin liittyvät PLCγ2- ja fosfolipaasi A1 -reitit voivat tulosten perusteella yhdessä vähentää Alzheimerin taudin riskiä, mikä avaa uusia mahdollisuuksia Alzheimerin taudin kohdennetuille hoidoille.

September 21 is World Alzheimer's Day, and two recent studies shed new light on Alzheimer’s disease. The researchers investigated how protective PLCG2 variants influence Alzheimer’s disease risk and how the APOE genotype shapes the underlying genetic architecture of the disease. According to the results, the associated PLCγ2 and phospholipase A1 pathways may converge to reduce the risk of Alzheimer’s disease, which may open up new possibilities for targeted treatments for the disease.

24/09/2026

Miten rahoittamamme tutkimus vaikuttaa yhteiskuntaan? 💡 Tutkimus auttaa ymmärtämään ilmiöitä, ennakoimaan tulevaa ja turvaamaan yhteiskuntamme toimintakykyä. Tutkittu tieto rakentaa kestävää tulevaisuutta. 🔬

Rahoituksellamme syntynyt uusi tieto on yhteiskunnan toimivuuden, uudistumisen ja kilpailukyvyn perusta. Tutkimus auttaa ymmärtämään monimutkaisia ilmiöitä, ennakoimaan tulevaa ja tekemään parempia päätöksiä. Tämä korostuu erityisesti aikana, jolloin väärä tieto ja polarisaatio haastavat ajattelua.

Tutkittu tieto on kumulatiivista: jokainen tutkimus syventää ymmärrystämme ja voi avata täysin uusia, ennalta arvaamattomia sovelluksia ja vaikutuksia.

Esimerkkejä siitä, miten rahoittamamme tutkimus on tuottanut uutta tietoa:
• Akatemiaohjelma BioFuture 2025 merkittävä biotalouden vauhdittaja
• Energiapoliittisilla valinnoilla voidaan vaikuttaa turvallisuuteen
• Ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen eriarvoisesti Suomessa
• Innovatiivisellä tutkimusmenetelmällä luotettavaa tietoa tuloaseman vaikutuksesta tyytyväisyyteen
• MS-taudin etenemiselle löytyi uusi ennustetekijä
• Perhevapaiden tasaisempi jakaantuminen tukee työllisyyttä
• Uraauurtava tutkimusmenetelmä avaa Suomen kirjallisen kulttuurin historiaa

Lue lisää Tutkimus vaikuttaa -verkkosivultamme. ➡️ https://www.aka.fi/tutkimuksesta-yhteiskuntaan/tutkimus-vaikuttaa/tieteellinen-ymmarrys/



Suomen ympäristökeskus - Syke | Turun yliopisto - University of Turku | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tampere University | University of Helsinki

23/09/2026

Uutta tutkimustietoa biologiseen vanhenemiseen vaikuttavista tekijöistä. 🔬 Jyväskylän yliopiston tutkimus valottaa nuoruuden painoindeksin ja biologisen vanhenemisen välistä yhteyttä sekä perinnöllisen alttiuden merkitystä. Olemme mukana rahoittamassa tutkimusta.

Tutustu tutkimuksen tuloksiin alta. 👇

Korkea painoindeksi nuoruudessa voi kiihdyttää biologista vanhenemista 💡

Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että korkeampi painoindeksi nuoruudessa voi olla syy-seuraussuhteessa biologisen vanhenemisen kiihtymiseen. 🔬

Nuoret, joilla on korkea perinnöllinen alttius korkealle painoindeksille sekä korkea painoindeksi, voivat vanheta biologisesti muita nopeammin.

Biologinen vanheneminen voi edetä kalenteri-ikää nopeammin, mikä on yhdistetty korkeampaan riskiin sairastua useisiin kansansairauksiin ja kuolla ennenaikaisesti.

💬 "Tutkimuksen tulokset korostavat ylipainon ennaltaehkäisyn merkitystä kaikissa ikävaiheissa", väitöskirja tukija Anni Pitkänen toteaa.

Liikuntatieteellinen tiedekunta

Lue lisää tästä tutkimuksesta: https://www.jyu.fi/fi/uutinen/korkea-painoindeksi-nuoruudessa-voi-kiihdyttaa-biologista-vanhenemista



--

High body mass index in adolescence may speed up biological aging 💡

A study by the Faculty of Sport and Health Sciences at the University of Jyväskylä found that a high adolescent body mass index (BMI) may be linked to accelerated biological aging in adulthood. 🔬

The results indicate that higher adolescent BMI may be causally associated with accelerated biological aging.

💬 “The results of our study emphasize the importance of preventing overweight and obesity throughout the life course,” says Doctoral Researcher Anni Pitkänen.

Read more about the study: https://www.jyu.fi/en/news/high-body-mass-index-in-adolescence-may-speed-up-biological-aging

22/09/2026

Tähtikartasta voi olla hyötyä myös silloin, kun katse suunnataan avaruuden sijaan mikroskooppiin. 🔭🔬 Tutkijat ovat soveltaneet tähtitieteen menetelmiä biologisten näytteiden kuvantamiseen.

Tutkimusta tehdään rahoittamassamme InFLAMES-lippulaivassa, joka tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa.

Täsmälleen saman näkökentän löytäminen mikroskoopilla kahdesti voi olla yllättävän vaikeaa.

21/09/2026

Miten metsät viestivät ja miten ilmansaasteet muuttavat tätä kieltä? 🌲

Antroposeenin ajan metsien kemiallisen ekologian tutkimuksen -huippuyksikkö (ACE-Forest) selvittää, miten puut, kasvit ja muut eliöt ovat vuorovaikutuksessa keskenään kemiallisten signaalien avulla ja miten esimerkiksi ilmansaasteet vaikuttavat tähän hienovaraiseen viestintään.

Huippuyksikössä yhdistyvät metsä-, ympäristö- ja ilmakehätutkimus useiden suomalaisten tutkimusorganisaatioiden voimin. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa, joka tukee luonnon monimuotoisuutta, ihmisten terveyttä ja kestävää metsien käyttöä.

Lue lisää huippuyksikön verkkosivulta: https://uefconnect.uef.fi/ace-forest/

Kuva: James Blande

Luonnonvarakeskus | Åbo Akademi | Turun yliopisto - University of Turku | Itä-Suomen yliopisto - University of Eastern Finland (UEF) | Ilmatieteen laitos (FMI)