Suomen Akatemia

Suomen Akatemia

Jaa

Suomen Akatemia on tutkimusrahoituksen ja tiedepolitiikan asiantuntijaorganisaatio. Suuri osa jutuista julkaistaan verkkosivustolla www.tietysti.fi.

Tutkimus vaikuttaa -sivustoltamme (www.aka.fi/tutkimus-vaikuttaa) voit tutustua vaihteleviin esimerkkeihin rahoittamamme tutkimuksen vaikuttavuudesta yhteiskunnan hyväksi. Täällä tarjoamme yleistajuista tietoa Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta. Tervetuloa lukemaan ajankohtaisia kuulumisia tieteestä! Jos kaipaat apua Akatemian rahoitus- ja hakuasioissa, laita meille viestiä täällä www.aka.fi/kysy (vastaamme arkisin klo 8-16.15)

29/05/2026

Suuntaatko SuomiAreenaan? Järjestämme Porissa kaksi keskustelua, joissa pureudutaan siihen, miksi tutkimuksen pitää olla vapaata ja mitä hyötyä tutkimuksesta on. Tule kuulolle!

𝗧𝗶𝗶𝘀𝘁𝗮𝗶 𝟮𝟯.𝟲. 𝗸𝗹𝗼 𝟭𝟯.𝟬𝟬–𝟭𝟯.𝟰𝟱: Polku uusista ideoista kestävään kasvuun (Kaupungintalon pihan lava)

Suomi satsaa nyt ennätyksellisesti tutkimukseen ja innovaatioihin. Miten nämä satsaukset näkyvät arjessa?

❓ Miten tutkimuksesta kasvaa uusia yrityksiä, työpaikkoja ja ratkaisuja globaaleihin haasteisiin?
❓ Miten me uskallamme ottaa riskejä?
❓ Mitä hyötyä tästä kaikesta on tavalliselle suomalaiselle?

Keskustelussa seurataan koko innovaatiopolkua perustutkimuksesta kansainväliseen liiketoimintaan ja mietitään, miten rohkeimmat ideat saadaan tuottamaan sekä kasvua että hyvinvointia.

Lavalla keskustelemassa mm.:
• Paula Eerola, Suomen Akatemia
• Lassi Noponen, Business Finland
• Minna Palmroth, University of Helsinki
• Matti Latva-aho, Oulun yliopisto - University of Oulu
• Jussi Herlin, KONE

Tilaisuuden järjestävät Suomen Akatemia ja Business Finland.

𝗧𝗼𝗿𝘀𝘁𝗮𝗶 𝟮𝟱.𝟲. 𝗸𝗹𝗼 𝟭𝟳.𝟬𝟬–𝟭𝟳.𝟰𝟱: Mitä Suomessa saa tutkia? Luotetaanko tutkittuun tietoon? (Kaupungintalon pihan lava)

Elämme aikaa, jossa tutkimustiedon merkitys kasvaa, m***a samaan aikaan myös paineet tutkimusta kohtaan lisääntyvät.

❓ Saavatko tutkijat valita aiheensa vapaasti vai ohjaavatko odotukset ja politiikka liikaa?
❓ Miksi tieteen vapaus on keskeinen osa demokratiaa ja oikeusvaltiota?
❓Miten luottamus tutkittuun tietoon syntyy ja säilyy?

Luvassa keskustelua tieteen vapaudesta, vastuusta ja roolista monikriisien keskellä.

Lavalla keskustelemassa:
• Floora Ruokonen, Suomen Akatemia
• Jenni Järvelä, Sivista
• Kaarlo Hildén, University of the Arts Helsinki
• Matias Mäkynen, Sosialidemokraatit SDP
• Reetta Räty, Räty-Salovaara-Blåfield
• Johanna Vuorelma, Tampere University

Tilaisuuden järjestävät Suomen Akatemia, Sivista ja UNIFI.

***

Molemmat keskustelut myös MTV Katsomossa.

Kommenttikentässä linkit tilaisuuksien tarkempaan kuvaukseen SuomiAreenan sivulle.

Nähdään Porissa!

29/05/2026

Tampereen yliopistossa kehitetään uutta teknologiaa yhdessä yritysten kanssa. 💡Tähän liittyy vahvasti yliopistossa tehtävä monipuolinen puolijohdesirujen tutkimus, joissa on mukana myös rahoittamiamme hankkeita.

Innovaatioita synnytetään, niitä suojataan ja siirretään teollisuuteen, ja yliopistosta on ponnistanut myös useita menestyviä sirualan startup-yrityksiä. Lue lisää Tampereen yliopiston tiedotteesta👉 https://www.tuni.fi/fi/tau/ajankohtaista/tampere-edellakavija-puolijohdesirujen-tutkimuksessa-ja-koulutuksessa-tyota

Tampereen yliopistossa on jo pitkään kehitetty uutta teknologiaa yhdessä yritysten kanssa. Tiivis yritysyhteistyö on yliopistomme vahvuus myös puolijohdesirujen tutkimuksessa ja -koulutuksessa – aloilla, joissa Tampere on johtava keskus ja edelläkävijä Suomessa. 🤝

– Rakennamme yhteistä suuntaa jatkuvan vuoropuhelun avulla ja jaamme näkemyksiä siitä, mikä on tarkoituksenmukaista ja mihin kannattaa panostaa, kertoo elektroniikan professori Matti Mäntysalo.

Yliopistomme vahvuuksia sirututkimuksessa ovat vaativien järjestelmäpiirien suunnittelu, uudenlaiset puolijohdemateriaalit, fotoniikkapiirit, optoelektroniikka ja niiden käyttö innovatiivisissa sovelluksissa. Seuraavaksi palettia täydentää sirujen pilotointilinja SiPFAB, joka edistää uusien teknologioiden pääsyä markkinoille. 📈

Lue lisää yliopistossamme tehtävästä siru- ja puolijohdetutkimuksesta ➡️ https://www.tuni.fi/fi/tau/ajankohtaista/tampere-edellakavija-puolijohdesirujen-tutkimuksessa-ja-koulutuksessa-tyota

21/05/2026

Hyvät numerot voivat peittää nuoren pahan olon. ❤️‍🩹 Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus luo kuvaa siitä, miksi nuorten tuen tarpeet jäävät huomaamatta ja apua haetaan vasta varhaisaikuisuudessa.

Tutkimus on osa rahoittamaamme Koulutuksen tulevaisuus EDUCA -lippulaivahanketta. Lue lisää 👇

Moni nuori pärjää koulussa ulkoisesti hyvin, m***a voi silti tarvita apua mielialaoireisiin.

Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa nuoret aikuiset kertovat, että koulupolun aikana masennusoireet jäivät usein huomaamatta, eikä oma kokemus tullut kuulluksi. Hyvä koulumenestys ja korkeat odotukset saattoivat peittää alleen uupumuksen. 👤

Ilman riittävää tukea jääminen sekä kotona että koulussa voi johtaa opintojen keskeytymiseen ja ongelmien kasautumiseen. Toisaalta käytännön tuki, kuulluksi tuleminen ja oma-aloitteiseen avun hakemiseen kannustaminen voivat vahvistaa selviytymiskeinoja myös myöhemmin nuorena aikuisena.

Tutkimus muistuttaa, että nuorten mielenterveysoireita ei tulisi tarkastella vain yksilön ominaisuuksina. Myös koulun arki, odotukset ja kasvuympäristöt vaikuttavat siihen, miten nuori jaksaa.

"Tuki tulisi kohdistaa ajoissa ja nuoren oma kokemus tulisi ottaa vakavasti, myös silloin kun kaikki näyttää ulospäin hyvältä”, toteaa väitöskirjatutkija Arto Lehtola kasvatustieteiden laitokselta.

📃 Tutkimus on osa Koulutuksen tulevaisuus EDUCA -lippulaivahanketta. Aineisto kuuluu laajempaan Koulupolku: Alkuportailta jatko opintoihin -tutkimushankkeeseen, jossa on seurattu nuorten koulutuspolkuja, koulutuksen keskeyttämistä ja hyvinvointia esiopetuksesta 23 vuoden ikään.

Lue lisää 👉 https://r.jyu.fi/yG6

Photos from Suomen Akatemia's post 15/05/2026

Miten rahoittamamme tutkimus vaikuttaa yhteiskuntaan? 💡 Me kerromme – tutustu uuteen sivustoomme tutkimuksen vaikuttavuudesta!

Esittelemme sivustolla vaihtuvia esimerkkejä rahoittamamme tutkimuksen vaikuttavuudesta yhteiskunnan hyväksi.

Sivuston esimerkit valottavat, miten rahoittamamme tutkimus on:
🔹 tuottanut uutta tietoa ja tieteellistä ymmärrystä
🔹 tuottanut osaamista
🔹 tuottanut uusia innovaatioita yhteiskunnalle ja yrityksille.

Tutkimus vaikuttaa monin tavoin ja pitkällä aikavälillä. 🫶

𝗧𝘂𝘁𝘂𝘀𝘁𝘂 𝘀𝗶𝘃𝘂𝘀𝘁𝗼𝗼𝗻 𝗷𝗮 𝗲𝘀𝗶𝗺𝗲𝗿𝗸𝗸𝗲𝗶𝗵𝗶𝗻 𝘁𝘂𝘁𝗸𝗶𝗺𝘂𝗸𝘀𝗲𝗻 𝘃𝗮𝗶𝗸𝘂𝘁𝘁𝗮𝘃𝘂𝘂𝗱𝗲𝘀𝘁𝗮 ➡️ https://www.aka.fi/tutkimus-vaikuttaa

08/05/2026

Tutkijat löysivät uusia vaikutuskohteita litiumille Alzheimerin taudissa 🔬

Rahoittamassamme Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa selvitettiin entistä tarkemmin litiumin vaikutuksia Alzheimerin tautiin liittyviin muutoksiin ja viestireitteihin. Lue lisää 👇

FI/EN
Litiumkloridi voi vaikuttaa moniin Alzheimerin tautiin liittyviin solutason muutoksiin, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus.

Alzheimerin taudissa keskeisiä aivomuutoksia ovat beeta-amyloidipeptidistä muodostuvat plakit ja hyperfosforyloituneen Tau-proteiinin kasautuminen soluihin. Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat lisänneet kiinnostusta litiumsuolojen käyttöön Tau-proteiinin hyperfosforylaation ja kasautumisen estämiseksi.

Nyt julkaistussa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa käytettiin kahta Tau-proteiinin hyperfosforylaation solumallia ja arvioitiin litiumkloridin vaikutuksia niihin erilaisilla proteomiikan menetelmillä. Tulokset antavat entistä tarkempaa tietoa litiumin vaikutuksista Alzheimerin tautiin liittyviin muutoksiin ja viestireitteihin.

https://www.uef.fi/fi/artikkeli/tutkijat-loysivat-uusia-vaikutuskohteita-litiumille-alzheimerin-taudissa

Lithium chloride may affect many cellular level changes in Alzheimer’s disease (AD), a new study from the University of Eastern Finland shows.

A central pathological feature of AD is the hyperphosphorylation and intracellular aggregation of Tau in addition to the accumulation of Aβ plaques in the brain. Recent research has raised a renewed interest in the use of lithium salts to reduce the hyperphosphorylation and subsequent aggregation of Tau.

The present study used two cell-based models of Tau hyperphosphorylation and assessed the effect of lithium chloride using different proteomic approaches. The results shed new light on the effects lithium on AD-relevant pathology and pathways.

https://www.uef.fi/en/article/researchers-discovered-new-therapeutic-targets-for-lithium-in-alzheimers-disease

Photos from Suomen Akatemia's post 07/05/2026

Tutkimuksella voidaan vaikuttaa yhteiskuntaamme, m***a miten? 🌍

Tutkimuksen keinoin voidaan edistää muun muassa seuraavia asioita:

📚Uusi tieto ja tieteellinen ymmärrys: Tutkimus auttaa ymmärtämään ilmiöitä, ennakoimaan tulevaa ja turvaamaan yhteiskuntamme toimintakykyä.

👩‍🎓 Osaaminen ja osaajat: Korkeatasoinen tutkimusosaaminen vahvistaa suomalaisen tutkimuskentän globaalia kilpailukykyä sekä TKI-järjestelmän uudistumista.

🛰️Innovaatioita yhteiskunnalle ja yrityksille: Tutkimustiedon pohjalle rakennetaan yhteiskuntaa uudistavia teknologioita, palveluja ja toimintamalleja.

Esittelemme uudella 𝗧𝘂𝘁𝗸𝗶𝗺𝘂𝘀 𝘃𝗮𝗶𝗸𝘂𝘁𝘁𝗮𝗮 -𝘃𝗲𝗿𝗸𝗸𝗼𝘀𝗶𝘃𝘂𝗹𝗹𝗮𝗺𝗺𝗲, miten ja millaista hyötyä yhteiskuntaamme saadaan tutkimuksella.

𝗧𝘂𝘁𝘂𝘀𝘁𝘂 𝘀𝗶𝘃𝘂𝘀𝘁𝗼𝗼𝗻 𝗷𝗮 𝗲𝘀𝗶𝗺𝗲𝗿𝗸𝗸𝗲𝗶𝗵𝗶𝗻 𝘁𝘂𝘁𝗸𝗶𝗺𝘂𝗸𝘀𝗲𝗻 𝘃𝗮𝗶𝗸𝘂𝘁𝘁𝗮𝘃𝘂𝘂𝗱𝗲𝘀𝘁𝗮 ➡️ https://www.aka.fi/tutkimus-vaikuttaa

07/05/2026

Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden, ympäristöystävällisemmän menetelmän kriittisten raaka‑aineiden talteenottoon kestomagneeteista. 💡

Rahoittamassamme tutkimuksesssa kehitetty ratkaisu tukee kestävää resurssien käyttöä ja vahvistaa huoltovarmuutta sekä vie kiertotaloutta konkreettisesti eteenpäin vähentäen tarvetta neitseellisten luonnonvarojen hyödyntämiseen. Lue lisää 👇

Voidaanko kriittisiä raaka‑aineita voidaan ottaa talteen kestävästi ja ympäristöä säästäen? 🔎

Tutkijamme ovat kehittäneet uuden, ympäristöystävällisemmän menetelmän kriittisten raaka‑aineiden talteenottoon kestomagneeteista. ♻️

Harvinaiset maametallit ovat kriittisiä raaka‑aineita, ja erityisesti neodyymin kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti. Neodyymiä hyödynnetään mm. datakeskuksissa sekä sähköautojen ja tuulivoimaloiden kestomagneeteissa. Kierrätys on tärkeää sekä huoltovarmuuden että ympäristön kannalta. 🌲

Uusi kiinteäfaasiuuttoprosessi hyödyntää orgaanista metaanisulfonihappoa, jota pidetään vihreämpänä vaihtoehtona perinteisille epäorgaanisille hapoille. Menetelmä on osoittautunut tehokkaaksi, ja sen merkitys on tunnustettu sekä tieteellisessä julkaisussa että patentilla. 🧪

Kehitetty prosessi osoittautui harvinaisten maametallien talteenotossa poikkeuksellisen tehokkaaksi. Yli 96 prosenttia kestomagneeteissa olleista harvinaisista maametalleista saatiin talteen, ja saavutettu puhtausaste ylitti 99 prosentin rajan. 💚

Prosessin kehittämisen ohella tutkittiin myös kiinteäfaasiuutossa käytettyjä 3D‑tulostettuja suodattimia useilla eri analyysimenetelmillä. Tutkimuksessa yhdistyivät kemian laitoksen vahva spektroskopian osaaminen ja fysiikan laitoksen röntgentomografian asiantuntemus, joiden avulla suodattimien rakennetta voitiin tarkastella yksityiskohtaisesti aina nanomittakaavaan asti. 🤝

Ratkaisu tukee kestävää resurssien käyttöä ja vahvistaa huoltovarmuutta sekä vie kiertotaloutta konkreettisesti eteenpäin vähentäen tarvetta neitseellisten luonnonvarojen hyödyntämiseen. 🌍

⏩ Lue lisää: https://r.jyu.fi/GPa

----

Can critical raw materials be recycled in a sustainable and environmentally friendly ways? 🔎

Researchers from the Department of Chemistry have developed a solid-phase extraction process that enables the eco-friendly recovery of critical raw materials from NdFeB magnets. ♻️

Rare earth elements are critical raw materials. In particular, the demand for neodymium has significantly increased. Neodymium is utilized in data centers and in permanent magnets for electric vehicles and wind turbines. 🌲

The developed method utilizes organic methanesulfonic acid, which is a greener option for traditional inorganic acids. The developed process proved to be highly effective, and it was also patented. 🧪

The developed process proved to be extremely effective in recovering rare earth elements. Over 96% of the rare earth elements in the permanent magnets were recovered, and the purity of the rare earth fraction was over 99%. 💚

In addition to the process development, the 3D-printed filters used in solid-phase extraction were also studied using various methods. The study combined the Department of Chemistry’s strong expertise in spectroscopy with the Department of Physics’ expertise in X-ray tomography. Through this collaboration, it was possible to examine the structure of the filters in detail even at the nanoscale. 🤝

This solution supports the sustainable use of resources, strengthens security of supply, and makes concrete steps forward the circular economy 👏🌍

⏩ Read more about the research: https://r.jyu.fi/GPe

06/05/2026

Droonivene ja laser-reppu auttavat tutkijoita ja päätöksentekijöitä tulvariskien ennakoinnissa Pohjois-Suomessa 🌊

Tutkijat tuottavat Suomen jokiin liittyvää tarkkaa mittaus- ja mallinnustietoa, jotta tulviin ja niiden vaikutuksiin voidaan varautua ajoissa. Tiedolle on tarvetta, sillä tulvariskien vaikutukset ulottuvat niin ympäristöön kuin maankäyttöönkin. Tutkimus on osa rahoittamaamme Digitaaliset vedet DIWA -lippulaivaa. Lue lisää 👇

🌊 Miten tulvariskeihin voi varautua päätöksenteossa? Tarkka digitaalinen tieto auttaa ennakoinnissa.

Tutkijamme tuottavat Suomen joista tarkkaa mittaus- ja mallinnustietoa, jotta tulviin ja niiden vaikutuksiin voidaan varautua ajoissa.

Tulvat ja niiden ajankohdat tai jopa tulvien vähyys vaikuttavat ympäröiviin alueisiin, mikä korostaa ennustetiedon tarvetta.

Tutkijoiden käytössä on muun muassa jokien pohjaa mittava droonivene sekä ympäristöstä tietoa keräävä selkäreppuna kannettava laserkeilain.

Aiheesta lisää: https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/droonivene-ja-laser-reppu-auttavat-tutkijoita-ja-paatoksentekijoita-tulvariskien

05/05/2026

Korkeatasoiset tutkimusinfrastruktuurit ovat vaikuttavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan perusta. Tunnetko jo kaikki kuusi tutkimusinfrastruktuurien majakkaa, jotka ovat esittäytyneet viime viikkojen aikana?

Tutkimusinfrastruktuurikomitea on valinnut kuusi kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle 2025–2028 kuuluvaa infrastruktuuria majakoiksi. Ne ovat edelläkävijöitä palveluiden, vaikuttavuuden ja yhteiskäyttöisyyden kaikilla osa-alueilla.

𝗕𝗶𝗼𝗰𝗲𝗻𝘁𝗲𝗿 𝗙𝗶𝗻𝗹𝗮𝗻𝗱 - 𝗕𝗶𝗼𝗸𝗲𝘀𝗸𝘂𝘀 𝗦𝘂𝗼𝗺𝗶 koordinoi 17:ää teknologia-alustaa, jotka tarjoavat avainteknologioita ja tutkimuspalveluita keskeisimpien ympäristöön ja terveyteen liittyvien kysymysten selvittämiseen. 🧑‍⚕️

𝗘𝘂𝗿𝗼-𝗕𝗶𝗼𝗜𝗺𝗮𝗴𝗶𝗻𝗴 𝗙𝗶𝗻𝗹𝗮𝗻𝗱 (𝗘𝗕-𝗙𝗶) tarjoaa huipputason bio- ja lääketieteellisiä kuvantamisteknologioita molekyylitasolta koko ihmiskehoon. 🧍‍♀️ EB-Fi on osa Euro-BioImaging-organisaatiota.

𝗙𝗜𝗡-𝗖𝗟𝗔𝗥𝗜𝗔𝗛 tuo edistyksellisiä digitaalisia palveluita ja työkaluja ihmistieteiden tutkijoiden ulottuville ja yhdistää kieliteknologian, tekoälyn ja kulttuurintutkimuksen voimavarat. 💭

𝗜𝗡𝗔𝗥 𝗥𝗜 integroi ympäristön pitkäaikaismittaukset ja tuottaa tietoa ilmastonmuutoksen ja ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi. ❄️

𝗢𝘁𝗮𝗡𝗮𝗻𝗼 tarjoaa erikoislaiteympäristön kvanttiteknologian, nanoelektroniikan, nanofotoniikan ja uusien materiaalien tutkimukseen. 🔬

𝗙𝗨𝗪𝗜𝗥𝗜 tarjoaa kansallisen ympäristön, jossa 5G- ja 6G-testiverkot toimivat alustana uusien teknologioiden, algoritmien, ohjelmistojen ja sovellusten kokeilemiselle ja kehittämiselle. 🛜 FUWIRI kytkeytyy tiiviisti 6G Flagship -lippulaivaohjelmaan.

Löydät julkaisut aihetunnisteella .

Oma koulu listan huipulle Koulu Helsinki :ssa?

Klikkaa tästä saadaaksesi sponsoroidun listauksen.

Alue

Puhelin

Osoite


Hakaniemenranta 6
Helsinki
00531

Aukioloajat

Maanantai 08:00 - 16:15
Tiistai 08:00 - 16:15
Keskiviikko 08:00 - 16:15
Torstai 08:00 - 16:15
Perjantai 08:00 - 16:15