Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta - Faculty of Science

Muistamme tiedekuntamme pitkäaikaista professoria Paul Erik Fogelbergiä, joka kuoli 25. heinäkuuta 90-vuotiaana.

Fogelberg toimi matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisenä maantieteen professorina vuosina 1982–1998 sekä yliopiston vararehtorina 1992–1998. Vararehtorikaudellaan hän vastasi yliopiston ruotsinkielisyyden ja kansainvälisten asioiden edistämisestä sekä piti sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä uransa parhaana aikaansaannoksena.

Tutkijana Fogelberg oli Suomen geomorfologian asiantuntija, ja hänen ohjauksessaan valmistui lukuisia kehitysmaantieteen opinnäytetöitä. Yksi hänen ohjaamistaan opiskelijoista, Petri Pellikka, perusti myöhemmin Helsingin yliopiston Taitan tutkimusaseman Keniaan.

Professorin viran ohella Fogelberg tunnettiin monipuolisena kulttuuri-ihmisenä: hän oli mukana perustamassa Helsingin yliopiston musiikkiseuraa ja kirjoitti maantieteen oppikirjoja suurelle yleisölle. Vuonna 2015 julkaistussa omaelämäkerrassaan hän listasi itselleen peräti 49 titteliä.

Muistamme Paul Erik Fogelbergiä lämmöllä ja kiitollisuudella. Osanottomme omaisille.

Koko muistokirjoitus on luettavissa linkistä kommenteissa.

Kuvittele järvi, jonka rannalla vaanivat anakondat, sapelihammaspedot ja lentokyvyttömät jättilinnut. Silti pelottavin peto ei ollut mikään niistä. 🐊

Yli kymmenen miljoonaa vuotta sitten suurinta osaa Etelä-Amerikasta peitti valtava järvi, jonka rannoilla eli jättiläiskilpikonnia, useita metrisiä kasvinsyöjiä sekä laaja joukko petoja. Uusi tutkimus osoittaa, että ravintoketjun huipulla eivät olleet nisäkkäät, vaan krokotiilieläimet.

Suurin niistä oli Purussaurus neivensis: seitsemän metriä pitkä ja 1 800 kiloa painava jättiläinen, nykyisten kaimaanien sukulainen. Tutkijat päätyivät tulokseen analysoimalla museoiden fossiilikokoelmia. Kasvinsyöjien luihin jääneet pedon hampaiden ja kynsien jäljet ovat ainoa suora todiste siitä, kuka söi ketä 10,5–16 miljoonaa vuotta sitten.

– Saalista oli niin paljon, etteivät nisäkäspedot olisi voineet syödä sitä kaikkea, kertoo tutkijatohtori Oscar Wilson Helsingin yliopistosta.

Jälkien yleisyys viittaa siihen, että Purussaurus oli näiden trooppisten ekosysteemien tärkein saalistaja – niin tärkeä, että se saattoi vaikuttaa jopa kasvinsyöjäkantojen kokoon.

Tutkimus julkaistiin Journal of Vertebrate Paleontology -lehdessä. Linkki uutiseen kommenteissa! 🦴

Opettajien tunteet ChatGPT:tä kohtaan vaihtelevat laajasti. Opettajat kokevat tekoälysovellusten käytön yhtä lailla kiehtovana kuin huolestuttavana.

Kolmessa vaiheessa vuosina 2023-2024 kerätyn kyselytutkimuksen mukaan opettajat kokivat myönteisistä tunteista erityisesti uteliaisuutta, innostusta, uutuudenviehätystä, kiinnostusta, sekä pohdiskelevuutta. Kielteisistä tunteista mainittiin erityisesti epäilys, huoli, pelko ja turhautuminen.

Linkki uutiseen kommenteissa.

Pihasi voi olla osa ilmastoratkaisua. 🌳

Puistot, pihat, katuistutukset ja kaupunkimetsät sitovat hiiltä, viilentävät kaupunkeja, hallitsevat hulevesiä ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Tästä huolimatta kaupunkivihreän koko potentiaalia ei vielä hyödynnetä ilmastotyössä.

Monivuotisessa CO-CARBON-hankkeessa olemme tutkineet, miten kaupunkivihreän ilmastohyötyjä voitaisiin vahvistaa nykyistä tehokkaammin. Tutkimustyön tuloksena syntyi Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja, joka kokoaa keskeiset suositukset yhteen paikkaan – niin kaupunkisuunnittelijoille kuin kotipuutarhureille.

Kaupunkimeteorologian professori Leena Järvi muistuttaa, että tutkittu tieto kaupunkivihreän hiilensidonnasta ja viilentävästä vaikutuksesta on nyt otettavissa suoraan käyttöön ilmasto- ja luontotavoitteiden hyväksi.

Hiiliviisaus ei vaadi suuria strategioita. Se näkyy yhtä lailla kaavoituksessa kuin oman pihan hoidossa. Tutustu käsikirjaan ja katso, mistä voit itse aloittaa. Linkki kommenteissa. 👇

Kemian osaston apulaisprofessori Yinyin Bao on saanut kansainvälisen Hanwha-TotalEnergies IUPAC Young Scientist -palkinnon. 🎉

Palkinnon myöntää Kansainvälinen puhtaan ja sovelletun kemian liitto IUPAC, ja se on yksi arvostetuimmista tunnustuksista uransa alkuvaiheessa oleville polymeerikemisteille. Bao vastaanotti palkinnon yhdessä Dr Jing Lyun kanssa, joka työskentelee University College Londonissa.

Palkinto on jaettu vuodesta 2004 lähtien, aiemmalta nimeltään Samsung-IUPAC Young Scientist Award. Se myönnetään joka toinen vuosi, ennen World Polymer Congressia, tutkijoille jotka ovat väitelleet enintään 15 vuotta aiemmin.

Baon tutkimusryhmä kehittää toiminnallisia polymeerejä biolääketieteen, fotoniikan ja optoelektroniikan käyttöön. Ryhmän työ liittyy muun muassa yksilöllisten lääkinnällisten laitteiden 3D-tulostukseen, OLED-näyttöihin sopiviin valoa tuottaviin materiaaleihin sekä kestäviin polymeereihin, joita voidaan hyödyntää pehmeässä robotiikassa.

Lämpimät onnittelut Yinyin Baolle! 🎊

Neljä kilpailijaa, neljä mitalia — täysi potti kemiaolympialaisista! 🥉

Suomen joukkue teki historiaa kansainvälisissä kemiaolympialaisissa Uzbekistanin Tashkentissa: kaikki neljä kilpailijaa ylsivät palkinnoille. Michael Christodoulou, Atso Erkkilä ja Joonas Kuosa saivat pronssia, Nicolas Tallbacka kunniamaininnan.

Sama nelikko oli vielä vahvempi pari viikkoa aiemmin Pohjoismaisessa kemiakilpailussa Helsingissä: kolme hopeaa ja yksi pronssi.

Kilpailijoiden takana on vuoden mittainen valmennuspolku, jonka vetävät meidän matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kemian opettajat Kjell Knapas, Miia Mäntymäki, Jukka Puumi ja Juulia Talvitie. Matkaan mahtuu kolme nelipäiväistä leiriä yliopistolla ja paljon kotitehtäviä ennen kuin Suomen edustus on koossa.

Onnittelut Michaelille, Atsolle, Joonakselle ja Nicolasille sekä koko valmennustiimille!

Suomeen puuhataan paljon datakeskuksia joihin liittyy paljon toiveita ja odotuksia. Iso osa keskustelusta perustuu kuitenkin väärinkäsityksiin, paljastaa tutkija Mikko Pervilän ja professori Jussi Kangasharjun tuore raportti.
Esimerkiksi keskusten koko arvioidaan julkisuudessa vahvasti yläkanttiin, eikä suuria verotulojakaan kannata odottaa.
Lue lisää aiheesta alta, linkki ensimmäisessä kommentissa.

Tietojenkäsittelytieteen ja ilmakehätieteiden uusi professori Kai Puolamäki tutkii tapoja nopeuttaa ilmakehän molekyylien mallintamista tekoälyllä.
M***a se ei suinkaan ole ainoa asia, joka tekoälyssä Puolamäkeä kiinnostaa.
Lue lisää, linkki ensimmäisessä kommentissa.

Onko luonto reilu paikka? 🦠 Tutkijat mittasivat, jakautuuko mikrobiyhteisöjen kasvu lajien kesken reilusti. Osa yhteisöistä jakoi kasvun tasapuolisesti, osa oli systemaattisesti epäreiluja. Kasvuympäristöön lisätyt antibiootit vaikuttivat yhteisöjen kasvun jakautumiseen.

Onko luonnontila reilu? Tutkijat mittasivat biomassan jakautumista mikrobiyhteisöissä | Helsingin yliopisto Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, jakautuuko mikrobiyhteisöjen kasvu reilusti lajien välillä.

Viime vuonna havaittu tähtienvälinen komeetta 3I/ATLAS on ilmeisesti koko aurinkokuntaamme vanhempi, kertovat Euroopan eteläisen observatorion tuoreet havainnot. Linkki uutiseen ensimmäisessä kommentissa.