MMTDK - Faculty of Agriculture and Forestry

Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan alumni Shimelles Tenaw on palkittu yhtenä Afrikan 50 vaikutusvaltaisimmasta osuustoimintajohtajasta.

– Olen kiitollinen henkilöille, jotka ovat antaneet minulle tukea urani aikana tiedekunnassa: mm. edesmenneille akateemikko Nils Westermarckille, emeritus prof. Harri Westermarckille ja emeritus prof. Matti Ylätalolle sekä elossa oleville emeritus professoreille K.J. Weckmanille, Visa Heinoselle, Tapani Köppälle ja Petri Olillalle, Tenaw sanoo.

Pellervolainen Shimelles Tenaw palkittiin yhtenä Afrikan vaikutusvaltaisimmista osuustoimintajohtajista - Pellervo Shimelles Tenaw on palkittu yhtenä Afrikan 50 vaikutusvaltaisimmasta osuustoimintajohtajasta. Tunnustus myönnettiin kesäkuussa Mosambikin Maputossa järjestetyssä ICA Africa Cooperative Excellence Awards 2026 -gaalassa.

Voivatko "hyvät" mikrobit suojella metsiämme? 🌲🌲🌲

Juurilaho ja taimipolte tappavat nuoria havupuun taimia. Ne voivat aiheuttaa juuri- ja tyvilahoa myös aikuisissa puissa. Pohjois-Euroopassa näiden tautien kustannukset metsätaloudelle ovat yhteensä satoja miljoonia euroja vuodessa.

Taimitarhoilla on käytetty kemiallisia torjunta-aineita sienitauteja vastaan jo pitkään. EU:n torjunta-aineiden sääntely on kuitenkin kiristymässä, ja sienet kehittyvät vastustuskykyisiksi kemikaaleille. Lisäksi ilmastonmuutos auttaa puiden tauteja leviämään uusille alueille nopeammin kuin ennen. Siksi tutkijat etsivät nyt uusia keinoja taudinaiheuttajien torjuntaan.

Yksi ratkaisu on käyttää "hyviä" mikrobeja: sieniä ja bakteereja, jotka elävät luonnostaan puiden juurten ympärillä. Ne voivat taistella haitallisia sieniä vastaan suoraan tai ne voivat opettaa puun omaa puolustusjärjestelmää reagoimaan nopeammin.

Tutkijamme tarkastelivat 20:tä kansainvälistä tutkimusta selvittääkseen, toimiiko kahden tai useamman hyvän mikrobin yhdistäminen paremmin kuin yhden mikrobin käyttö. Katsaus tarkastelee sitä, miten hyödylliset mikrobit voivat toimia yhdessä suojatakseen nuoria havupuun taimia ja mitä pitää yhä selvittää.

Parhaissa tapauksissa tautien vakavuus laskee useamman mikrobin yhdistelmällä jopa 74 prosenttia. Näin tapahtuu kuitenkin vain, kun yhdistetään oikeat mikrobit, ne levitetään oikein ja niitä käytetään oikeaan aikaan. Hyvien mikrobien pitää yleensä olla paikalla ennen kuin haitallinen sieni saapuu.

Kaikissa tutkimuksissa on toistaiseksi testattu nuoria taimia laboratorioissa tai kasvihuoneissa, ei kasvavia puita metsissä tai taimitarhoilla. Ei siis vielä tiedetä, kuinka paljon näiden mikrobien käyttö maksaisi laajemmassa mittakaavassa. Tutkijat arvioivat, että voi mennä viidestä kymmeneen vuotta ennen kuin hyvien mikrobien yhdistelmiä voidaan käyttää taimitarhoilla tautien torjuntaan.

Can "good" microbes protect our forests? 🌲🌲🌲

Root rot and a disease called damping-off kill young conifer seedlings. They can also cause root and stem-base rot in mature trees. In Northern Europe alone, these diseases cost forestry hundreds of millions of euros every year.

Growers have long used chemical fungicides against them. But EU rules are getting stricter, and these fungi are becoming resistant to the chemicals. At the same time, climate change is helping tree diseases spread into new areas faster than before. So, researchers are looking for another way.

One idea is to use "good" microbes: fungi and bacteria that naturally live around tree roots. They can fight the harmful fungi directly, or they can train the tree's own immune system to react faster.

Our researchers reviewed 20 international studies to find out if combining two or more good microbes works better than using just one. This review explores how helpful microbes can work together to protect young conifer trees and what we still need to understand

The answer: sometimes, and quite well. In the best cases, disease severity dropped by up to 74%. But it only works if the right microbes are paired, applied correctly, and used at the right time. Good microbes usually need to be in place before the harmful fungus arrives.

But science is not ready yet. Every study so far has tested young seedlings in labs or greenhouses, not grown trees in real forests or nurseries. We still don't know how much it would cost to use these microbes on a larger scale.

Our researchers mapped out what we already know and what still needs testing. They estimate it could take 5 to 10 years before this becomes a tool that nursery growers can use.

Valtaosalla metsäojitettuja soita kuivatus on edelleen riittävä, eikä laajoille kunnostusojituksille ole tarvetta, esittävät Helsingin yliopiston Annamari Laurén ja Paavo Ojanen sekä Sakari Sarkkola Luonnonvarakeskuksesta 🌲

Lukijan mielipide | Metsäojitettuja soita on ennallistettava harkiten Valtaosalla metsäojitettuja soita kuivatus on edelleen riittävä, eikä laajoille kunnostusojituksille ole tarvetta.

Luomutuotantoa tulisi lisätä pikemminkin Etelä- ja Lounais-Suomen intensiivisimmillä viljantuotantoalueilla ennemmin kuin nykyisillä nurmivaltaisilla alueilla, mikäli halutaan saavuttaa mahdollisimman paljon ympäristöhyötyjä, kirjoittavat Kari Koppelmäki Ruralia-instituutista ja Sari Iivonen Luomuinstituutista Maaseudun Tulevaisuudessa.

Asiantuntijalta: Pinta-alaosuudeksi typistetty luomutavoite ei edistä luomualan kasvua ‒ tarvitaan strateginen tavoite Luomutuotantoa tulisi lisätä pikemminkin Etelä- ja Lounais-Suomen intensiivisimmillä viljantuotantoalueilla ennemmin kuin nykyisillä nurmivaltaisilla alueilla, mikäli halutaan saavuttaa mahdollisimman paljon ympäristöhyötyjä, kirjoittavat Sari Iivonen Luomuinstituutista ja Kari Koppelmäki...

Congratulations to the Faculty's doctoral candidates who will defend their doctoral theses in August! 🥂
Check the public defences and live streams in the University of Helsinki events calendar: https://tapahtumat.helsinki.fi/fi-FI/page/664332c9d7ceaf31fbce4c46/maatalous-metsatieteellinen-tiedekunta

A new study by the University of Eastern Finland and the University of Helsinki sheds light on how forestry drainage and beaver-induced flooding are transforming the landscape. The results suggest that beavers can contribute to wetland restoration by re-establishing natural hydrological processes in drained landscapes.

Carried out in the Evo area in southern Finland, the study examined how forestry drainage and beaver-induced flooding have transformed the landscape over the past 60 years. The researchers combined historical maps, aerial imagery from different decades, current geospatial data and long-term field observations. A historical analysis helps to understand the scale of long-term changes occurring in the wetland landscape.

Metsäojitukset ja majavatulvikot muokkaavat samaa maisemaa vastakkaisiin suuntiin | Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto Majavat voivat tukea kosteikkojen ennallistamista. Majavan etuna on, että se voi palauttaa kosteampia olosuhteita ilman kalliita ennallistamistoimia.

Tieto metsätalouden ojitusten ja majavien aiheuttamien tulvien vaikutuksesta maisemaan tarkentuu Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa.

Majavat luovat paikallisesti uusia kosteikkoja ja palauttavat kosteampia olosuhteita erityisesti vesistöjen reuna-alueille ja tukevat kosteikkojen ennallistamista.

Evon alueella tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin ojitusten ja majavien aiheuttamien tulvien vaikutuksia maisemaan 60 vuoden ajanjaksolla historiallisten karttojen, eri vuosikymmeniltä olevien ilmakuvien, nykyisten paikkatietoaineistojen ja pitkäaikaisten maastohavaintojen avulla.

Metsäojitukset ja majavatulvikot muokkaavat samaa maisemaa vastakkaisiin suuntiin | Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto Majavat voivat tukea kosteikkojen ennallistamista. Majavan etuna on, että se voi palauttaa kosteampia olosuhteita ilman kalliita ennallistamistoimia.

Congratulations to the Faculty's doctoral candidates who will defend their doctoral theses in August! 🥂

Check the public defences and live streams in the University of Helsinki events calendar: https://tapahtumat.helsinki.fi/fi-FI/page/664332c9d7ceaf31fbce4c46/maatalous-metsatieteellinen-tiedekunta

Postdoctoral researcher in sustainability of cooperatives Postdoctoral researcher in sustainability of cooperatives