Mitä yhteistä on kahvin hinnalla, kalifornialaisilla manteleilla ja suomalaisilla pelloilla? Vesi. 💧
Vesi- ja ruokajärjestelmät kytkeytyvät toisiinsa tavoilla, joita emme aina tule ajatelleeksi. Water-Food Futures -tutkimushankkeen podcastissa tarkastellaan, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa siihen, mitä syömme nyt ja tulevaisuudessa. Keskusteluissa mukana tiedekuntamme asiantuntijoita ✨
Kuuntele kaikki viisi jaksoa nyt 👉
🎧 Supla: https://www.supla.fi/podcast-series/376aaaa8-a0bc-4319-8324-12a085cc7d3e
🎧 Spotify: https://open.spotify.com/show/033zfLqBCIHQb9H3nwAIHl?si=c5afb5e4076241f0
🎧 Apple: https://podcasts.apple.com/us/podcast/vesi-ruoka/id1896933308
Tutkimushankkeen toteuttavat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Luonnonvarakeskus Luke, E2 Tutkimus ja Strategisen tutkimuksen neuvosto. Podcastin on toimittanut tiedetoimittaja Mikko Pelttari.
MMTDK - Faculty of Agriculture and Forestry
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön tutkimuksen ja opetuksen edelläkävijä.
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija Suomessa ja kansainvälisesti. Tieteenalamme ovat elintarvike- ja ravitsemustieteet, maatalous-, metsä- ja taloustieteet sekä mikrobiologia.
23/06/2026
Helsingin yliopisto ja SAMK aloittavat yhteistyön, joka vahvistaa luonnonvara-alan teknologiaosaamista ja avaa SAMKin opiskelijoille uusia jatko-opintopolkuja. 💎
Yhteistyöhön liittyy Helsingin yliopiston uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön teknologiat -maisteriohjelman toiminta Satakunnassa. Ohjelman koulutusta ja siihen liittyvää tutkimusyhteistyötä toteutetaan SAMKin kampuksilla Satakunnassa.
– Yhteistyö Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa avaa meille uusia mahdollisuuksia toimijuuteen alueella. Olemme todella innoissamme, kertoo dekaani Mari Sandell.
Helsingin yliopiston maisterikoulutusta ja tutkimusta Satakuntaan | Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto Helsingin yliopisto ja SAMK aloittavat yhteistyön, joka vahvistaa luonnonvara-alan teknologiaosaamista ja avaa SAMKin opiskelijoille uusia jatko-opintopolkuja.
23/06/2026
Keskiviikkona 24.6. vietetään SuomiAreenan Ruokapäivää 🍓🥕🫛
Päivän aikana Satakunta-lavalla keskustellaan siitä, miten suomalaisesta ruoasta, sen tuotannosta ja ruokakulttuurista tehdään kansainvälinen menestystarina. Poliitikot ja asiantuntijat pureksivat läpi Suomen ruokastrategiaa ja ruokapolitiikan tavoitteita. Helsingin yliopisto on yksi Ruokapäivän ohjelmakokonaisuuden kumppaneista.
Klo 12.35 alkaen Ostoslistalla onnellinen ruoka – mitä se on? -keskustelussa mukana tiedekunnan dekaani Mari Sandell! ✨
SuomiAreenan Ruokapäivä Keskiviikkona 24. kesäkuuta klo 10–14 Satakunta-lavalla vietetään SuomiAreenan Ruokapäivää. Päivän aikana keskustellaan siitä, miten suomalaisesta ruoasta, sen tuotannosta ja ruokakulttuurista tehdään…
16/06/2026
Vihreän näkymän indeksiä voidaan käyttää tunnistamaan ja kehittämään alueita, joilla kasvillisuus todennäköisesti tukee mikrobiologista monimuotoisuutta kaupungeissa. 🌳🌿
– Kaupungin viherympäristö ei palvele vain esteettisiä tarkoituksia tai säätele ilmastoa. Se ylläpitää näkymätöntä mikrobiologista monimuotoisuutta, joka saattaa hyödyttää ihmisen immuunijärjestelmää. Vihreän näkymän indeksi tarjoaa kaupunkisuunnittelijoille konkreettisen ja skaalautuvan työkalun: sen avulla voidaan tunnistaa ja kehittää alueita, joilla kasvillisuus todennäköisesti tukee monimuotoista mikrobistoa, sanoo Helsingin yliopiston puumateriaalitieteen apulaisprofessori Tuula Jyske.
Mitä enemmän vihreää näkyy kadulla, sitä rikkaampi mikrobisto? | Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto Vihreän näkymän indeksiä voidaan käyttää tunnistamaan ja kehittämään alueita, joilla kasvillisuus todennäköisesti tukee mikrobiologista monimuotoisuutta kaupungeissa.
11/06/2026
Mäntypistiäiset tunnetaan parhaiten metsänomistajille aiheuttamistaan taloudellisista vahingoista. Samalla ne ovat kuitenkin myös erinomainen tutkimuslaji, jonka avulla voidaan tutkia, miten yhteistyö on kehittynyt ja miksi se auttaa eliöitä sopeutumaan muuttuvaan ympäristöön.
Mäntypistiäisten toukat elävät ryhmissä ja puolustautuvat yhteistuumin kohtaamiaan petoja vastaan. Uhattuna toukat taivuttavat itsensä U-kirjaimen muotoiselle kaarelle ja pusertavat suustaan petoja karkottavaa pihkaista ja pahanmakuista puolustusnestettä, joka näyttää isolta purkkapallolta.
Kaikki toukat eivät kuitenkaan panosta yhteiseen puolustukseen. Osa yksilöistä jättää työn muiden harteille ja hyötyy silti ryhmän suojasta.
– Ilmiö muistuttaa ihmisten yhteisöjen vapaamatkustajuutta, kuten vaikka pihatalkoista pois jättäytymistä. Isommassa mittakaavassa ilmaston muutoksen hidastaminen kärjistyy vapaamatkustajuuden ongelmaan – kaikki hyötyvät, jos maapallon lämpeneminen saadaan hidastumaan, m***a yksilöiden ja valtioiden tasolla ei kuitenkaan olla valmiita maksamaan siitä aiheutuvia kustannuksia. Samalla tavalla mäntypistiäisten toukat tekevät jatkuvaa kustannushyöty-analyysiä siitä, kuinka paljon yhteisen petopuolustuksen eteen huhkivat, sanoo hyönteisten käyttäytymistä ja sopeutumista tutkivan tutkimusryhmän johtaja, apulaisprofessori Carita Lindstedt-Kareksela Metsätieteiden osastoltamme.
Linkki uutiseen kommenteissa! 👇
11/06/2026
Transparent, rules-based governance with real consequences for businesses is essential for making agri-food trade more sustainable. That is the central finding of MATS, a Horizon 2020 project coordinated by the University of Helsinki, now published in a special issue of EuroChoices. 🌾
Four years of EU-funded research: what it takes to make agricultural trade more sustainable in social, economic and environmental | Faculty of Agriculture and Forestry | University of Helsinki Transparent, rules-based governance with real consequences for businesses is essential for making agri-food trade more sustainable. That is the central finding of MATS, a Horizon 2020 project coordinated by the University of Helsinki, now published in a special issue of EuroChoices.
10/06/2026
The Forest and Nature Tech Pitching Competition 2026 is now accepting applications from the most promising startups and research-based (R2B) projects in forest and nature technology. The competition culminates in pitches, first with semifinals at Metsäpäivät (Forest Industry Days) and then with the finals at the, official Slush side-event, Y-science, where the finalists will get to present their solutions to key players in the industry.
The competition is organized by the Natural Resources Institute Finland (Luke) and the Viikki Wood & Forest Innovation Hub at the University of Helsinki.
This is an excellent opportunity to gain visibility, network and take your own solution to the next level. Applications open until September 11, 2026.
Read more and apply: https://www.helsinki.fi/en/networks/viikki-wood-and-forest-innohub/events/forest-and-nature-tech-pitching-competition-2026
Please also check the Viikki Wood & Forest Innovation Hub's Linkedin account: https://www.linkedin.com/company/vwf-innohub
10/06/2026
Fabio Tuccillolle maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan väitöskirjapalkinto 🥂✨ Palkittu väitöskirja käsittelee härkäpapupohjaisten elintarvikkeiden keskeistä haastetta: makua. 🫘
Lämpimät onnittelut! 🌹
Fabio Tuccillolle maatalous- ja metsätieteellisen tiedekunnan väitöskirjapalkinto | Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto Palkittu väitöskirja käsittelee härkäpapupohjaisten elintarvikkeiden keskeistä haastetta: makua.
08/06/2026
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto on myönnetty maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan professori Johan Ekroosille ja väitöskirjatutkija Torgny Backmanille sekä Luomuksen yli-intendentti Henry Väreelle osana Ylen Naturväktarna ja Luontoilta -ohjelmien tekijätiimejä. 💫🎖️
Lämpimät onnittelut! 🌹
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto Helsingin yliopiston Johan Ekroosille, Torgny Backmanille ja Henry Väreelle | Helsingin yliopisto Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto on myönnetty maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan professori Johan Ekroosille ja väitöskirjatutkija Torgny Backmanille sekä Luomuksen yli-intendentti Henry Väreelle osana Ylen Naturväktarna ja Luontoilta -ohjelmien tekijätiimejä.
08/06/2026
Ruoan verotus ei ole reilu ohjauskeino ruokatottumusten muuttamiseen, kirjoittaa ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm. Epäterveelliset elintavat kasautuvat pienituloisille ja vähemmän koulutetuille, joilla on vähiten mahdollisuuksia valita korvaavia tuotteita. Mainonnan ja tuotesijoittelun rajoitukset olisivat vähemmän epäreiluja keinoja ohjata ruokatottumuksia.
Elintarvikkeet | Ruokavero rankaisee niitä, joilla on vähiten valinnanvaraa Ruoan verotus on erityisen epäreilua silloin, jos odotettavissa ei ole terveydellisiä vaikutuksia.
Alue
Kategoria
Puhelin
Osoite
Agnes Sjöbergin Katu 2 (PL 66)
Helsinki
00014HELSINGINYLIOPISTO