Institute of Urban and Regional Studies

Tämän viikon toisessa Unelmien katu -kirjan nostossa haluamme esitellä Mikko Raskin artikkelin Kenen baanaa poljen? Osallistumisen rajat ja mahdollisuudet Baanan suunnittelussa.

Kaupunkilaiset saavat joskus osallistua katujen suunnitteluun, m***a millä tavoin ja onko sillä oikeasti merkitystä? Artikkeli tarkastelee Helsingin Baanan suunnittelun osallisuuden muotoja hyödyntäen kollektiivisen älykkyyden teoriaa.

Lataa kirja täältä: https://doi.org/10.31885/9789515183514

Geoinformatiikan professori Tuuli Toivonen on aloittanut Helsingin yliopiston kaupunkitutkimusinstituutti Urbarian johtajana. Toivonen seuraa tehtävässä professori Mari Vaattovaaraa, joka on luotsannut Urbariaa vuodesta 2018.

"Kaupungit kohtaavat nyt ja jatkossa monialaisia haasteita, joita ei voida ratkaista ilman oppiaine- ja tiedekuntarajat ylittävää tutkimusyhteistyötä", Toivonen sanoo.

Urbaria juhlistaa uuden kauden alkua seminaarilla 26.8.2026 klo 16–18 Soc&Komin Festsalissa. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki kaupunkikysymyksistä kiinnostuneet.

Professori Tuuli Toivonen aloitti kaupunkitutkimusinstituutti Urbarian johtajana | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto Kaupungit kohtaavat monialaisia haasteita, joita ei voida ratkaista ilman oppiaine- ja tiedekuntarajat ylittävää tutkimusyhteistyötä, Toivonen sanoo. Urbaria kutsuu kaupunkikysymyksistä kiinnostuneet tutkijat juhlaseminaarin 26.8.2026

Unelmien katu -kirjan esittelysarjan tämän kertaisessa nostossa käsitellään tekoälyn roolia kestävässä kaupunkisuunnittelussa Laura Ruotsalaisen artikkelissa Katu älykkään vaikuttamisen tilana: tekoäly, data ja kestävä kehitys.

Katujen suunnittelussa on sovitettava yhteen monia asioita, kuten turvallisuus ja liikenteen sujuvuus. Tekoäly tarjoaa mahdollisuuden näiden simulointiin ja optimointiin, m***a tuo mukanaan uusia kysymyksiä vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä. Artikkeli kertoo, kuinka tekoäly voisi olla kestävän kehityksen liittolainen ja suunnittelun kumppani.

Lataa kirja täältä: https://doi.org/10.31885/9789515183514

Professor Tuuli Toivonen has started her position as director of the Helsinki Institute of Urban and Regional Studies (Urbaria) at the beginning of August, succeeding Professor Mari Vaattovaara after her second term. To celebrate the new term, we welcome you all to a seminar on 26 August. Anne Portaankorva, Vice-Rector of Research at the University of Helsinki, will open the event, followed by short presentations from both Tuuli and Mari.

Time: 16-18:00
Date: Wednesday 26.8.
Place: Soc&kom Festsal, Snellmaninkatu 12, Helsinki

We're excited to announce a featured roundtable discussion at the UniverCities 2026 Conference!

Effective science-policy engagements are critical to urban sustainability transformations. The aim of this roundtable is to discuss major success factors and lessons learned from past urban sustainability research collaborations between the University of Helsinki and Helsingin kaupunki - Helsingfors stad - City of Helsinki and opportunities for knowledge co-creation moving forward. The roundtable will commence with a facilitated discussion between roundtable members, followed by a question and answer time with the audience.

Confirmed speakers include:
Laura Walin, Head of Unit, Environmental Protection, City of Helsinki
Heikki Pursiainen, Chief Research Officer, City of Helsinki
Prof. Christopher Raymond, Director, Helsinki Institute of Sustainability Science, University of Helsinki
Prof. Tuuli Toivonen, Director, Helsinki Institute of Urban and Regional Studies (Urbaria), University of Helsinki

Follow us and register now at https://www.helsinki.fi/en/conferences/univercities-2026 for more updates as we reveal the full program and speaker lineup for UniverCities 2026.

Unelmien katu -kirjan esittelysarjan tämän päiväisessä nostossamme esittelemme kirjan päätoimittaja Laura Kolben artikkelin Katu kaupungissaan - suunniteltuna ja koettuna.

Kadut kautta aikojen ovat peilanneet aikansa ihanteita. Artikkeli vie läpi antiikin, keskiajan, renessanssin ja barokin aina moderniin aikaan asti tutkien, kuinka aatteet, muutos ja jännitteet konkretisoituvat kaduille.

Lataa kirja täältä: https://doi.org/10.31885/9789515183514

Tämän viikon ensimmäinen nosto Unelmien katu -kirjasta on Mari Vaattovaaran artikkeli Koti, kadut ja kohtaamiset: mitä varten kadut ovat olemassa?

Katu tuo helposti mieleen vain väylän, jota kautta pääsee paikasta A paikkaan B, m***a ne ovat myös paljon muuta. Artikkeli käsittelee katuja elämän näyttämöinä ja kaupunkisuunnittelun valintojen ja arvojen heijastumina Helsingin seudun kaupunkitilan muutoksen kautta.

Lataa kirja täältä: https://doi.org/10.31885/9789515183514

Unelmien katu -kirjan lukujen esittelysarja jatkuu Janne Viitamiehen luvulla Unelmien pääkatu.

Ydinkeskustat ovat puolijulkisia, julkisia ja potentiaalisesti yhteisiä kaupunkitiloja. Pääkaduilla uudet tulijatkin voivat kokea kuuluvansa kaupunkiin
ja toisten kaupunkilaisten joukkoon. M***a miltä näyttää Helsingin
ydinkeskustan tulevaisuus? Tulisiko tyhjistä liiketiloista ja kauppojen siirtymisestä verkkoon olla huolissaan?

Lataa kirja täältä: https://doi.org/10.31885/9789515183514

Lyhyen kesätauon jälkeen jatkamme Unelmien katu -kirjan lukujen esittelyä. Tällä kertaa vuorossa on Marjaana Niemen luku Katujen kautta moderniin kaupunkilaisuuteen: Mahdollisuuksien ja rajojen vuoropuhelu Helsingissä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

Artikkeli käsittelee Helsingin pääkatuja 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa osana eurooppalaista kaupunkikehitystä. Keskittyen infrastruktuuriverkostojen kehitykseen, sekä katutilan ja puistojen suunnitteluun artikkeli kysyy, miten uudenlainen järjestys, rakenne ja palveluiden saatavuus yhdistettiin moderniin kaupunkielämään, sekä kelle tämä elämäntyyli oli saavutettavissa ja ketkä suljettiin sen ulkopuolelle.

Lataa kirja täältä: https://doi.org/10.31885/9789515183514

Seuraavaksi Unelmien katu -kirjasta esittelyvuorossa on luku Numeeriset kadunnimet eurooppalaisen urbanismin anomalioina ja tarinankertojina.

Katunumerointia on varsin perustellusti kutsuttu ”amerikkalaiseksi” spatiaalisen identifikaation järjestelmäksi. Muualla katujen nimeäminen on huomattavasti yleisempää, ja Euroopassa numeroinnin käytäntö näyttäytyy anomaliana. Artikkeli tarkastelee sekä esi- että jälkiteollisesta Euroopasta löytyvien erityistapausten juuria, mukaan lukien Länsi-Saksan Mannheimia sekä Kallion linjoja.

Lataa kirja täältä: https://doi.org/10.31885/9789515183514