University of Helsinki

Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhdessä saalistajia vastaan: uhattuna ne taivuttavat itsensä U-kirjaimen muotoon ja purskauttavat suustaan pihkaista nestettä, joka karkottaa viholliset.

M***a ei sekään aina onnistu. Osalla toukista on tapana jättäytyä vapaamatkustajaksi ja antaa muiden hoitaa puolustus. Apulaisprofessori Carita Lindstedt-Kareksela vertaa ilmiötä ilmastonmuutoksen hillintään: kaikki hyötyvät, muttei kukaan halua maksaa laskua.

Tutkimus tuotti myös yllättävän löydöksen: naaraat panostavat yhteiseen puolustukseen selvästi koiraita enemmän, ja sukulaisten seurassa yhteistyö sujuu paremmin. Ymmärrystä yhteistyön perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon

Lue juttu, linkki kommenteissa. 🔗

Kurtturuusu ja lupiini ovat jo monelle tuttuja haitallisia vieraslajeja, m***a seuraava ongelmakasvi on jo odottamassa vuoroaan. Suikeroalpi, pikkutalvio ja norjanangervo valtaavat aggressiivisesti elintilaa muilta lajeilta.

Haitalliset vieraslajit ovat olleet syynä tai osasyynä 60 prosenttiin tunnetuista lajisukupuutoista. Silti Suomessa on toistaiseksi keskitytty lähinnä jo olemassa olevien ongelmien kitkemiseen, ei ennaltaehkäisyyn.

Nyt tekeillä on lista riskilajeista ja niille turvallisista vaihtoehdoista. Tutkija Susanna Lehvävirta muistuttaa, että ratkaisu löytyy usein läheltä: kataja sopii pensasaitaan, päivänkakkarat perennapenkille ja voikukkakin on näyttävä ilmestys oikealla asenteella. 🌼

Ei enää kurtturuusun ja lupiinin tapaisia tulokkaita: haitallisten vieraslajien varhaiseen tunnistamiseen pitää satsata | Helsingin yliopisto Haitalliset vieraslajit ovat olleet syy tai osasyy 60 prosenttiin tunnetuista lajisukupuutoista. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos muualta tuotu laji menestyy hirvittävän hyvin.

Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Taideyliopisto ja Hanken ovat käynnistäneet uuden kieltenopiskelua edistävän verkoston.

Verkostoyhteistyön myötä kunkin yliopiston opiskelijat voivat valita kielten kursseja myös muiden verkostoyliopistojen opetustarjonnasta. Yhteistyö laajentaa opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua kursseille esimerkiksi opiskelumuotojen ja ajankohtien osalta. Lisäksi tarjontaan tulee monissa verkostoyliopistoissa kokonaan uusia kieliä.

Opiskelijoille lisää valinnanvaraa kieltenopiskeluun – neljä pääkaupunkiseudun yliopistoa avaavat tarjontansa | Helsingin yliopisto Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Taideyliopisto ja Hanken ovat käynnistäneet uuden kieltenopiskelua edistävän verkoston. Verkoston myötä kaikkien neljän yliopiston opiskelijat voivat osallistua myös toistensa kielikursseille.

Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, m***a metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.

Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä | Helsingin yliopisto Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, m***a metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamisee...

What if climate change, biodiversity loss, food system disruption and infectious diseases were tackled together, not in isolation? That's exactly the ambition behind RESDOC, a doctoral training programme bringing 30 international researchers to the University of Helsinki.

The programme unites promising researchers from across disciplines to develop sustainable and just solutions to interconnected global challenges — alongside 23 national and international partners from universities, research institutes, the public sector and industry.

The goal is to train a new generation of experts who don't just produce knowledge, but carry solutions into policy and business. The EU is backing the programme with €4.75 million

Applications are open until 31 August. 🌍

Project RESDOC brings 30 international doctoral researchers to the University of Helsinki to address sustainability challenges | University of Helsinki The EU-funded Resilient and Just Systems Doctoral Project (RESDOC) is recruiting international doctoral researchers to develop multidisciplinary solutions in support of a resilient and just future.

Miten rakkaus voi muuttua pakottavaksi tarpeeksi ottaa toisen henki? Tätä kysyy toimittaja Reetta Vairimaa Yliopisto-lehden esseessä, jossa analysoi yhtä maailman suosituimmista oopperoista.

Carmen on 150 vuotta vanha tarina mustasukkaisuudesta, vallasta ja vapaudesta, m***a sen aihe on kaikkea muuta kuin historiaa. Mustasukkaisuus on edelleen toiseksi yleisin henkirikoksen motiivi Suomessa ja vuosina 2013–2023 yli 130 naista ja 45 miestä joutui kumppaninsa tai entisen kumppaninsa surmaamaksi.

"Oopperan avainsanoma on sen tunnetuimmassa kappaleessa Habanerassa, joka käsittelee rakkauden kurittomuutta ja hallitsemattomuutta ja siihen liittyvää vaaran elementtiä", Vairimaa pohtii.

Carmen on maailmankuulu mustasukkaisuusdraama, jonka sanoma on edelleen ajankohtainen | Helsingin yliopisto Miten rakkaus voi muuttua pakottavaksi tarpeeksi ottaa toisen henki, kysyy Yliopisto-lehden esseessä toimittaja Reetta Vairimaa.

Suomessa käynnistyy kansainvälisesti ainutlaatuinen tutkimus- ja innovaatiohanke Q GEN, joka yhdistää kvanttilaskentaa ja biotieteitä. Tulevaisuudessa kvanttilaskenta voi mahdollistaa esimerkiksi uudenlaisten biomateriaalien ja teollisten entsyymien kehittämisen.

Elämän koodi ja kvantti yhdistyvät - uraauurtava hanke rakentaa biotalouden seuraavaa läpimurtoa | Helsingin yliopisto

Mitä jos ilmastonmuutos, luontokato, ruokajärjestelmien murros ja tartuntataudit ratkaistaisiin yhdessä, ei erikseen? Juuri tämä on 30 kansainvälisen väitöskirjatutkijan päämäärä, kun he saapuvat Helsingin yliopistoon RESDOC-tohtorikoulutusohjelman myötä.

Hanke kokoaa eri tieteenalojen lupaukset saman pöydän ääreen. Tavoitteena on kouluttaa heistä asiantuntijoita, jotka paitsi tuottavat uutta tietoa, myös kehittävät kestäviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja globaalisti.

Projektissa on mukana 23 kansallista ja kansainvälistä kumppania eri sektoreilta, kuten yliopistoista, tutkimuslaitoksista, julkiselta sektorilta ja yrityksistä.

Kyse ei ole vain tutkimuksesta, vaan seuraavan sukupolven osaajien kouluttamisesta, jotka vievät ratkaisuja myös päätöksentekoon ja elinkeinoelämään. EU tukee hanketta 4,75 miljoonalla eurolla.

Tutkijahaku on auki 31.8. asti. 🌍

Tohtorikoulutushanke RESDOC tuo 30 kansainvälistä väitöskirjatutkijaa Helsingin yliopistoon ratkaisemaan kestävyyshaasteita | Helsingin yliopisto EU-rahoitusta saanut tohtorikoulutushanke Training Doctoral Excellence for Resilient and Just Future (RESDOC) rekrytoi 30 kansainvälistä väitöskirjatutkijaa kehittämään monitieteisiä ratkaisuja kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentamiseksi.

Suomen pesimälintujen kokonaismäärä on laskenut kuusi prosenttia 20 vuodessa, m***a alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.

Taustalla vaikuttavat maankäyttö ja ilmastonmuutos. Pohjoisessa on enemmän suojelualueita ja vähemmän tehokasta maa- ja metsätaloutta. Kasvu pohjoisessa kertoo kuitenkin ennen kaikkea eteläisten lajien leviämisestä, sillä monet Lapille tyypilliset lajit taantuvat.

Osa lajeista kärsii, vaikka ilmaston lämpenemisen pitäisi hyödyttää niitä. Haarapääsky, keltasirkku ja lehtokerttu kuuluvat odottamattomiin häviäjiin.

Linkki kommenteissa. 🔗

Jos saisit perustaa luonnonsuojelualueen, millaisen valitsisit? Todennäköisesti rehevän metsän tai elämää kuhisevan jokisuiston. M***a juuri tämä intuitio voi olla luonnon monimuotoisuuden kannalta ongelma.

Lajirunsaissa ympäristöissä viihtyvät parhaiten lajit, jotka ovat muuallakin yleisiä. Harvinaisimmat ja uhanalaisimmat lajit löytyvät usein karuista ja lajiköyhistä paikoista kuten happamista metsäjärvistä tai tunturipaljakoista, joissa elää juuri niihin erikoistuneita eliöitä.

Suojelualueita suunniteltaessa olisi tärkeää ottaa mukaan erilaisia elinympäristöjä, myös ne, jotka ensisilmäyksellä vaikuttavat kolkoilta.

Lue juttu, linkki kommenteissa. 🔗