Folkloristiikka, Helsingin yliopisto - Folklore Studies, Helsinki

Eloren numero 2/2025 on ilmestynyt! Kyseessä on musiikkiperintöön keskittyvä teemanumero, jonka vierailevina toimittajina toimivat kulttuurisen musiikintutkimuksen professori Antti-Ville Villén Taideyliopistosta, musiikkitieteen dosentti Elina Seye Helsingin yliopistosta sekä etnomusikologi FT Outi Valo Taideyliopistosta ja Kaustisen Kansanmusiikki-instituutista. Lehti löytyy täältä: https://journal.fi/elore

Oppiaineemme tutkijatohtori Antti Lindfors on voittanut amerikkalaisten folkloristien ja perinteentutkijoiden kattojärjestön, American Folklore Societyn, tämänvuotisen Folklore & Science Prizen artikkelikäsikirjoituksellaan, joka käsittelee funktionaalisia/lääkinnällisiä sieniä (pakuri, reishi, lion’s mane yms.).

Lindfors tarkastelee tekstissään lääkinnällisten sienten ympärille rakentuvaa hyvinvointikenttää vernakulaarin tiedontuotannon näkökulmasta, jossa risteävät perinteiset, kokemusperäiset, tieteelliset, ekologiset ja markkinavetoiset argumentit. Käsikirjoitus on parhaillaan vertaisarviossa.

Palkintoon sisältyy virtuaalinen, eri tieteenalojen näkökulmia yhteen tuova paneelikeskustelu vuoden 2026 tammikuussa.

Katso kaikki tämän vuoden palkitut täältä: https://americanfolkloresociety.org/our-work/prizes/2025-afs-honor-prize-and-award-recipients/

Unia, kyyneleitä ja makumuistoja. Niistä on affektiivinen perunaleivos tehty. M***a mistä löytyisi se oikeanlainen rommipallo? Jahti leivosvitriineillä jatkuu.

Pyhäinpäivän tienoilla päivystävä folkloristi Viliina Silvonen pysähtyy muistelemaan perhetraditiota ja avaa blogissa perunaleivokseen punoutuvaa affektiivisuutta.

Kuva leivoksesta on luotu tekoälyn avulla.



https://blogs.helsinki.fi/folkloristi/affektiivinen-perunaleivos/

Hyviä rahoitusuutisia! Suomen Akatemia on myöntänyt rahoituksen SKS:n johtamalle humanistisen nationalismitutkimuksen huippuyksikölle vuosiksi 2026–2033! Helsingin yliopiston folkloristiikka on mukana huippuyksikössä ja johtaa sen osahanketta.

Yksikkö koostuu neljästä osahankkeesta, joita johtavat dosentti Ulla Savolainen Helsingin yliopistossa, dosentti Tanja Vahtikari Tampereen yliopistossa sekä dosentti Ann-Catrin Östman Åbo Akademissa. SKS:n osahanketta ja koko huippuyksikköä johtaa SKS:n tutkimusjohtaja Ville Kivimäki.

Historiallinen rahoitusuutinen: SKS:aan seuran historian ensimmäinen Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikkö 🥳

Suomen Akatemia on myöntänyt rahoituksen SKS:n johtamalle humanistisen nationalismitutkimuksen huippuyksikölle vuosiksi 2026–2033!

Yksikkö koostuu neljästä osahankkeesta, joita johtavat dosentti Ulla Savolainen Helsingin yliopistossa, dosentti Tanja Vahtikari Tampereen yliopistossa sekä dosentti Ann-Catrin Östman Åbo Akademissa. SKS:n osahanketta ja koko huippuyksikköä johtaa SKS:n tutkimusjohtaja Ville Kivimäki.

Huippuyksikkö on kahdeksanvuotinen ja sen puitteissa monitieteinen joukko tutkijoita tarkastelee nationalismia etenkin historian- ja kulttuurisen muistitutkimuksen näkökulmista. Tehtävänä on selvittää, miten ihmisten kokemukset, tunteet ja muistot ovat vuorovaikutuksessa kansallisten merkitysjärjestelmien kanssa ja kuinka kansakunta rakentuu ihmisten toiminnan kautta.

Huippuyksikön englanninkielinen nimi on Centre of Excellence in Nationalism Research in the Humanities (NARS).

Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan valittiin 11 yksikköä, joissa työskentelee tutkimusryhmiä yhteensä 13 yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta. Suomen Akatemian mukaan huippuyksiköiksi on valittu uudistumiskykyisiä, tieteellisesti erittäin korkeatasoisia ja yhteiskunnallisesti vaikuttavia tutkimusyksiköitä, jotka ovat saavuttamassa oman alansa kansainvälisen parhaimmiston tai kuuluvat jo siihen.

Lue lisää Suomen Akatemian verkkosivuilta:
👉 https://www.aka.fi/tietoa-suomen-akatemiasta/ajankohtaista/tiedotteet-ja-uutiset/2025/suomen-akatemia-valitsi-11-uutta-tutkimuksen-huippuyksikkoa/

Kuva: Gary Wornell, SKS.

Call for Papers open: 11th Folklore Fellows’ Summer School 2026

Interdisciplinarity and Involvement: Enduring and Emerging Sites of the Vernacular

Folklorists develop specialized skills and repertoires of methods and theories for investigating the circulation and operation of forms of vernacular culture among groups and networks, including narrative, local knowledge, verbal art, embodied practices, as well as heritage and memory work, while critically examining the ideological underpinnings shaping these processes. This specialization forms a backbone of disciplinary identity. However, this identity is also fundamentally interdisciplinary, requiring individual folklorists to develop specialist knowledge in the area studies and disciplines connected to their particular focus, interests and research materials. Interests in vernacular knowledge and perspectives are booming, making folklorists’ skills a valuable commodity. Interdisciplinary research and collaboration are in increasing demand both within academia and in engagements with the public sector. The movement of methods and theories across different disciplines has become increasingly common, yet adapting methods and ideas is not the same as gaining specialist perspectives. The 2026 Folklore Fellows’ Summer School (FFSS) focuses on what folklorists can bring to interdisciplinary collaborations and the roles folklorists can fill in today’s rapidly changing societies. Rather than focusing on the role of interdisciplinarity in one’s own research, this FFSS will help young folklorists develop perspectives on the value and potential of folklorists to contribute to research, debate and societal engagement beyond our field.

This week-long event gathers young folklorists with a team of instructors with extensive experience in different domains of interdisciplinary and cross-sectoral work. The FFSS brings into focus the value and potential of folklore research, highlighting that interdisciplinarity is, by definition, dependent on specialist disciplinary knowledge and skill sets. Such specialization provides foundations for a researcher’s identity as they engage with and extend their specialization into other fields. As multidisciplinary collaborations become increasingly commonplace in the humanities, this FFSS will introduce young scholars to the potentials and pitfalls of such collaborations, while also equipping them to present their potential, as folklorists, for collaborations when applying for grants and positions in academic, public or private sectors.

Summer School 2026 - Folklore Fellows 11th Folklore Fellows' Summer School: Interdisciplinarity and Involvement – Enduring and Emerging Sites of the Vernacular. Helsinki and Tvärminne, Finland, 17th–21st August 2026.

Folkloristiikan ja lähialojen tieteellinen tutkimusjulkaisu Elore etsii ehdotuksia tuleviksi teemanumeroiksi.

Elore etsii ehdotuksia numeron 2/2026 tai 1/2027 teemaksi

Elore (https://journal.fi/elore/) on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä folkloristiikan ja lähialojen verkkolehti (JUFO 2), jota julkaisee Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. Eloren julkaisukielet ovat suomi ja ruotsi. Artikkelien toimittamisessa käytetään asiantuntija-arvioijia. Vuoden 2026 toinen numero ilmestyy joulukuussa, ja vuoden 2027 ensimmäinen numero ilmestyy kesäkuussa.

Teemanumero kokoaa yhteen valittua aihetta käsitteleviä vertaisarvioituja artikkeleja (vähintään kolme, pituus 6000–8000 sanaa), ja sisältää myös teemanumeron toimittajien kirjoittaman saatteen. Teemanumeroon voi sisältyä myös katsausartikkeleja, hanke-esittelyjä tms. Teemanumeron kirjoittajien valinta voidaan toteuttaa joko avoimena kirjoituskutsuna tai kutsumalla kirjoittajiksi aihealueen asiantuntijoita.

Teemanumero toimitetaan yhteistyössä lehden päätoimittajien kanssa.

Päätoimittajat vastaavat referee-menettelyyn tarjottujen artikkelien arviointiprosessista (etsivät arvioijat ja hoitavat yhteydenpidon kirjoittajiin prosessin aikana) sekä kirjoittavat pääkirjoituksen.

Teemanumeron toimittajat vastaavat

- kirjoittajakutsun lähettämisestä tarvittaessa
- arviointiin lähetettävien käsikirjoitusten valinnasta ja toimittamisesta
- ei-referee artikkelien kommentoinnista ja arvioinnista
- teemanumeron johdannon laatimisesta

Numerossa voidaan julkaista myös teeman ulkopuolisia artikkeleja ja katsauksia, joiden toimituksesta vastaa Eloren artikkelitoimitus.

Lähetä ehdotuksesi teemanumerosta Eloren päätoimittajille ([email protected] ja [email protected]) viimeistään 30.9.2025.

Teemanumeroesityksestä tulisi käydä ilmi seuraavat tiedot:

- teemanumeron otsikko
- teemanumeron toimittajien nimet, organisaatiot ja yhteystiedot
- kuvaus ehdotetusta teemasta ja sen ajankohtaisuudesta
- lista mahdollisista teemanumeroon tulevista artikkeleista (jos jo tiedossa)

Päätoimittajat tekevät päätöksen teemanumerosta lokakuussa 2025 toimituskuntaa kuultuaan. Teemanumeron aikataulusta sovitaan tarkemmin toimittajien kanssa, m***a artikkelikäsikirjoitusten tulisi olla valmiita arviointikierrokselle viimeistään elokuun 2026 puolivälissä (mikäli teemanumero 2/2026) tai tammikuun 2027 puolivälissä (mikäli teemanumero 1/2027).