Historians without Borders in Finland

Miten historia vaikuttaa siihen, miten ymmärrämme nykyhetkeä?

Kolonialismia koskevat keskustelut eivät ole vain keskusteluja menneisyydestä. Ne liittyvät myös siihen, miten yhteiskuntia, identiteettejä ja valtasuhteita tulkitaan tänään.

Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry:n kolonialismityöryhmän ja Voima-lehden yhteistyössä toteuttama Radio Kolonial tarkastelee kolonialismin historiaa, muistamisen politiikkaa ja historiakäsityksiä suomalaisesta näkökulmasta.

Sarjan avausjaksossa kuullaan Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaista sekä uruguaylaista teatteriohjaajaa Marianella Morenaa. Jakso pohtii koloniaalisuuden käsitettä, Suomen suhdetta kolonialismin historiaan sekä sitä, miksi menneisyyden tulkinnoista käydään edelleen kiivaita keskusteluja.

Kuuntele jakso: https://voima.fi/audio-jakso/suomi-on-osa-kolonialismin-tarinaa/

”Hiukan yksinkertaistaen voi ajatella, että koloniaalisuus on globaalia rasismia”, kertoo Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan tutkimuksen professori Teivo Teivainen Voiman uudessa podcastissa.⁠
⁠
Käsite ”koloniaalisuus” on lähtöisin perulaiselta sosiologi Aníbal Quijanolta. Niin sanotun dekoloniaalisen koulukunnan käyttämällä termillä tarkoitetaan rotuluokitteluja, joita käytetään poliittisesti oikeuttamaan valkoisten vallankäyttöä muiden ihmisryhmien yli.⁠
⁠
Koloniaalinen ajattelu ei koske vain suuria siirtomaaimperiumeja, vaan runsaasti esimerkkejä löytyy Suomen historiasta ja nykypäivästä. Teivainen viittaa niin sanotun muistin politiikan pääteesiin: kiistat eivät koske pelkästään menneisyyttä, vaan sitä, miten nykyhetkeä tulkitaan. Yleisen näkemyksen mukaan Suomi ei ole harjoittanut kolonialismia, vaan päinvastoin, se on ollut venäläisten ja ruotsalaisten sortotoimien uhri.⁠
⁠
Teivainen sanoo, että tämä on vain osa totuudesta.⁠
⁠
🎧️ Radio Kolonial -podcastin avausjaksossa kuullaan uruguaylaista teatteriohjaaja Marianella Morenaa sekä professori Teivo Teivaista. Kuuntele osoitteesta voima.fi/podcastit tai sieltä mistä podcastisi kuuntelet!

Helsingin Sanomat nosti Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry lausunnon osaksi uutisointiaan julkisuuslain salassapitoaikojen pidentämisestä yhdessä Suomen Historiallisen Seuran ja Suomen Journalistiliiton ansiokkaiden lausuntojen kanssa.

HS kirjoittaa lausunnostamme:

”Historioitsijat ilman rajoja Suomessa -yhdistys katsoo, että salassapitoaikojen merkittävän pidentämisen perustelut eivät huomioi sen vaikutuksia vastuulliseen historiantutkimukseen, akateemiseen vapauteen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Yhdistyksen mukaan esityksessä ei riittävästi arvioida, ovatko salassapitoaikojen pidennykset oikeasuhtaisia suhteessa tavoiteltuihin turvallisuusetuihin.

‘Esitetyt perustelut liikkuvat hyvin abstraktilla ja osin jopa spekulatiivisella tasolla, eivätkä ole arviomme mukaan vakuuttavia.’

‘Käsityksemme mukaan salassapidon pidentämiseen ei ole perusteita ja salassapidon pidentäminen vaikuttaisi välittömästi yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ulkopolitiikkaan kohdistuvan tutkimuksen edellytyksiin niitä rajoittaen.’”

Samaan aikaan kun uutinen julkaistiin Suomessa, yhdistyksemme edustajat osallistuivat Potsdamissa kansainväliseen konferenssiin, jonka teemana oli historiatiedon merkitys rauhanrakentamisessa, konfliktien ehkäisyssä ja sovittelussa. Konferenssin keskusteluissa nousi esiin historiallisten narratiivien, kollektiivisen muistin ja tutkimustiedon keskeinen rooli siinä, miten yhteiskunnat käsittelevät vaikeita menneisyyden kysymyksiä ja rakentavat luottamusta yli jakolinjojen.

Faktapohjainen keskustelu yhteiskunnasta edellyttää mahdollisuutta tutkia menneisyyttä. Avoimet arkistot ja tutkimuksen saatavilla olevat lähteet eivät ole vain historiantutkijoiden työvälineitä, vaan osa demokraattisen yhteiskunnan kykyä ymmärtää omaa menneisyyttään, arvioida sitä kriittisesti ja oppia siitä.

Tiedustelulait | Tutkijoiden mielestä hallituksen kaavailema lakimuutos jopa estäisi vapaan tutkimuksen Tiedustelulakien uudistamiseen on liitetty mukaan merkittäviä asiakirjojen salassapitoaikojen pidennyksiä.

How can historians continue their work when they are forced into exile? What kinds of professional communities emerge when scholars are dispersed across borders?

Join us today from 16:45–18:00 (EET) for the presentation of Historians Without Borders' History in Exile project.

Professor Pertti Grönholm will present the first results from the second phase of the project (2024–2026), which examines the intensive political use of history by the Russian state and the displacement of critical Russian-speaking historians following Russia's full-scale invasion of Ukraine.

The project explores how historians in exile have built new forms of professional cooperation and knowledge exchange across borders, while also contributing to discussions about Russia's past, present, and future. At its heart lies a fundamental question: what conditions might enable a future Russian Vergangenheitsbewältigung—an honest, truthful, and research-based engagement with difficult historical legacies, often described as "coming to terms with the past"?

We warmly welcome everyone interested in history, memory, exile, democracy, and the role of historical scholarship in times of conflict.

📅 Today, 16:45–18:00 (EET)
📍 Zoom: https://us06web.zoom.us/j/85430935903?pwd=Rg8oZMm6y9Kt1GDeGLLsunLnxhUsb4.1

Join us online today from Potsdam!

The international conference Governance, Memory and History: Historical Knowledge for Peacebuilding, Conflict Prevention and Resolution begins this afternoon.

Today's programme includes:

🔹 Dr. Erkki Tuomioja – Work and Purposes of Historians Without Borders (14:40–15:00 CEST)
🔹 Prof. Frank Bösch – Dealing with Dictatorships: German Relations with Autocracies
🔹 Prof. Hartmut Berghoff – Germany's Place in the World Economy: Achievements and Challenges, 1990–2026
🔹 Open discussion with the speakers on history, memory, democracy and international affairs (16:00–17:30 CEST).

Join the livestream:
https://us06web.zoom.us/j/85430935903?pwd=Rg8oZMm6y9Kt1GDeGLLsunLnxhUsb4.1

Conference information:
https://www.culturaldiplomacy.org/academy/index.php?en_governance-memory-and-history_26_overview

Governance, Memory and History “Narratives of Power: Memory Politics” is a programme developed in collaboration with Historians Without Borders, with which the ICD has already organised events in Potsdam (2025) and London (2026) on how collective memories are shaped, contested and used by states, institutions and social actor...

Join us online from Potsdam!

Monday and Tuesday, Historians without Borders Finland will participate in the international conference Governance, Memory and History: Historical Knowledge for Peacebuilding, Conflict Prevention and Resolution.

The conference explores how historical knowledge can contribute to peacebuilding, conflict prevention and democratic resilience in a time when history and memory are increasingly contested.

Programme highlights:
• Monday 1 June, 14:40 (CEST): Opening address by HWB Chair Erkki Tuomioja
• Tuesday 2 June, 15:45 (CEST): Presentation of the History in Exile project by Prof. Pertti Grönholm

Watch the live stream:
https://www.culturaldiplomacy.org/academy/index.php?en_narratives-of-power_live-streaming

More information:
https://www.culturaldiplomacy.org/academy/index.php?en_governance-memory-and-history_26_overview

We hope you'll join the discussion online.

Governance, Memory and History

Next week we’ll join the Governance, Memory and History conference in Potsdam to present preliminary findings from the History in Exile project.

The conference explores the role of historical knowledge in peacebuilding, conflict prevention, and memory politics — themes that are also at the heart of our work at Historians without Borders.

You can join either in Potsdam or online. More information below:

Governance, Memory and History “Narratives of Power: Memory Politics” is a programme developed in collaboration with Historians Without Borders, with which the ICD has already organised events in Potsdam (2025) and London (2026) on how collective memories are shaped, contested and used by states, institutions and social actor...

Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry on antanut lausunnon hallituksen esityksestä, jossa julkisuuslain salassapitoaikoja ehdotetaan pidennettäväksi jopa 40–60 vuoteen ulko-, turvallisuus- ja tiedustelupolitiikkaan liittyvien asiakirjojen osalta.

Lausunnossamme korostamme, että kyse ei ole vain teknisestä muutoksesta arkistojen käyttöaikoihin. Näin pitkät salassapitoajat vaikuttaisivat merkittävästi historiantutkimukseen, akateemiseen vapauteen ja kansalaisten mahdollisuuksiin arvioida julkisen vallan toimintaa tutkimukseen perustuen.

Mahdollisuus tarkastella kriittisesti myös oman valtion ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kuuluu demokraattisen yhteiskunnan keskeisiin periaatteisiin. Avoimuus, tutkimuksen vapaus ja historiallisten päätösten jälkikäteinen arvioitavuus eivät ole turvallisuuden vastakohtia, vaan osa yhteiskunnan pitkän aikavälin resilienssiä ja luottamusta.

Myös Suomen Historiallinen Seura on lausunnossaan varoittanut siitä, että salassapitoaikojen merkittävä pidentäminen vaikeuttaisi vakavasti historiantutkimusta, heikentäisi Suomen kansainvälistä tutkimusasemaa ja voisi lopulta jopa lisätä yhteiskunnan haavoittuvuutta informaatiovaikuttamiselle.

Voit lukea lausuntomme verkkosivuiltamme https://historianswithoutborders.fi/2026/05/julkisuuslain-salassapitoaikojen-pidentaminen-heikentaisi-avoimen-yhteiskunnan-tietopohjaa tai lausuntopalvelusta https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=7d0ebe24-371b-44cb-a64f-4de13011f2d6

Lausunto: Julkisuuslain salassapitoaikojen pidentäminen heikentäisi avoimen yhteiskunnan tietopohjaa - Historians without Borders Historioitsijat ilman rajoja: Julkisuuslain salassapitoaikojen pidentäminen heikentäisi historiantutkimusta ja avointa yhteiskuntaa

Huomenna Cinema Orionissa:

Suoivanis čuvgii – Varjoista näkyväksi – lyhytelokuvia saamelaisten kokemuksista, identiteetistä ja oikeuksista.

Näytös on koottu Skábmagovat-elokuvafestivaalin ohjelmistosta ja tuo yhteen henkilökohtaisia tarinoita, vaiettuja historioita ja yhteisöllistä kamppailua näkyväksi tekemisen puolesta.

Historioitsijat ilman rajoja on mukana tilaisuudessa, ja näytöksen jälkeen on varattu aikaa lyhyelle keskustelulle elokuvien teemoista.

Aika: Ti 21.4. klo 17-19
Paikka: Cinema Orion, Eerikinkatu 15, Helsinki

Lisätiedot ja liput:

Skábmagovat esittää -lyhytelokuvanäytös + keskustelu - Cinema Orion Näytökset: Ti 21.4. klo 17:00 Skábmagovat esittää -lyhytelokuvanäytös + keskustelu - Suoivanis čuvgii - Varjoista näkyväksi -lyhytelokuvanäytös + Historioitsijat ilman rajoja järjestämä keskustelu Cinema Orionissa 21.4. KLO 17.Suoivanis čuvgii - Varjoista näkyväksi -näytöksen el...

Miten historia elää vallassa, vaaleissa ja nuorten ajattelussa juuri nyt?

Kevätkokouksemme yhteydessä 23.4. Helsingissä kuullaan puheenvuoroja, joissa pureudutaan siihen, miten päätöksenteon arki muuttuu historiaksi, miten historiaa käytetään poliittisessa kamppailussa ja millaisin ehdoin nuoret hahmottavat vastuuta ja oikeudenmukaisuutta.

Mukana mm.�Erkki Tuomioja�Heino Nyyssönen�Jan Löfström

Tilaisuus on avoin jäsenillemme – ehdit vielä liittyä mukaan ennen kokousta.

Kevätkokous 23.4.2026: historia vallassa, vaaleissa ja tulevaisuudessa - Historians without Borders Historioitsijat ilman rajoja ry:n kevätkokous Helsingissä 23.4.2026. Puheenvuoroja historian käytöstä politiikassa, vaaleissa ja nuorten ajattelussa. Liity mukaan jäseneksi.

Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry on hyväksytty Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäseneksi.

Jäsenyys vahvistaa yhdistyksen asemaa osana suomalaista tiedeyhteisöä ja tukee työtämme historian vastuullisen käytön edistämiseksi – erityisesti tilanteissa, joissa historiaa käytetään politiikassa, identiteettien rakentamisessa tai konfliktien oikeuttamisessa.

Yhdistyksen toiminnan ytimessä on tutkimuksellinen selkäranka, joka mahdollistaa dialogin rakentamisen myös vaikeista ja kiistanalaisista aiheista. Tässä roolissa TSV:n jäsenyys tukee suoraan yhdistyksen perustehtävää.

Käytännössä jäsenyys vahvistaa toimintaedellytyksiämme: se mahdollistaa tilaisuuksien järjestämisen entistä useammin Tieteiden talolla, TSV:n julkaisutyökalujen hyödyntämisen sekä luontevan yhteistyön muiden tieteellisten seurojen kanssa.

https://historianswithoutborders.fi/2026/04/historioitsijat-ilman-rajoja-suomessa-ry-hyvaksytty-tsvn-jaseneksi