Eläinlääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Veterinary Medicine

"Puhdas vesistö ei ole vain paikka, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat raja-arvot. Se on myös paikka, jossa ihminen voi liikkua, virkistyä, rauhoittua ja kokea yhteyttä luontoon. Siksi vesiensuojelu on myös kansanterveys-, ruokaturva- ja hyvinvointipolitiikkaa.

Suomi tunnetaan tuhansien järvien maana. Sen pitäisi olla myös terveiden vesien maa."

Näin kirjoittavat professorimme Tarja Pitkänen ja Vesistöpaneelin
puheenjohtaja Timo Huttula mielipidekirjoituksessaan Hesarissa 💦

Lukijan mielipide | Veden äärellä vietetty kesäilta voi auttaa ihmistä pysymään terveenä Puhtaat vesistöt tukevat ihmisten terveyttä ja virkistymistä.

Eläinsuojeluvalvonnassa havaitaan laiminlyönnit selvästi herkemmin kuin väkivalta. Pääkaupunkiseudulla ja koko maassa kerätty aineisto paljastaa myös, että eläinsuojelurikoksista tuomitut rangaistukset ovat usein lieviä.

ELL Elli Valtosen keskiviikkona 24.6. tarkastettavassa väitöksessä tarkastellaan lemmikkieläimiin kohdistuvaa eläinsuojeluvalvontaa pääkaupunkiseudulla sekä lemmikkeihin liittyviä eläinsuojelurikoksia koko maassa.

Virkaeläinlääkäreille tehdyissä ilmoituksissa kuvattiin tavallisimmin puutteita eläinten perushoidossa kuten pitopaikassa ja ruokinnassa. Nämä puutteet myös havaittiin tarkastuskäynneillä. Sen sijaan väkivaltaepäilyt johtivat harvoin konkreettisiin havaintoihin.

– Eläinten kaltoinkohtelun taustalla voi olla hyvin erilaisia mekanismeja. Siksi valvonnassa ja rikosprosessissa on tärkeää erottaa pitkäkestoinen laiminlyönti ja väkivaltainen kaltoinkohtelu toisistaan, sanoo Valtonen.

Väitöstä voi seurata paikan päällä Metsätalossa, Unioninkatu 40 tai etäyhteydellä.
Uutinen ja linkki striimiin kommenteissa 👇

CatRisk-tutkimus on jatkumoa kansainvälisesti tunnetulle DogRisk-tutkimusohjelmalle. Siinä Helsingin yliopiston tutkijat tarkastelevat ravinnon, ympäristön ja perinnöllisten tekijöiden yhteyksiä koirien kroonisiin sairauksiin. DogRisk on osoittanut, että yliopistotason riippumaton tutkimus tuo koirien terveyden kannalta merkityksellistä tietoa.

”Kissojen ravinnon ja elinympäristön vaikutuksista niiden tavallisiin kroonisiin sairauksiin ei ole laajamittaista ja kokonaisvaltaista tutkimustietoa. Nyt pystymme tutkimaan riski- ja suojaavia tekijöitä sekä tuottamaan uutta tietoa kissojen omistajille, eläinlääkäreille sekä lemmikkiruokateollisuudelle”, sanoo tutkimusryhmän johtaja Anna Hielm-Björkman Helsingin yliopistosta.

CatRisk on nyt saanut rahoitusta Prima Petiltä 😻

Yliopistotutkimuksen tavoitteena lisätä tietoa kissojen terveyteen vaikuttavista tekijöistä CatRisk-tutkimus on jatkumoa kansainvälisesti tunnetulle DogRisk-tutkimusohjelmalle. Siinä Helsingin yliopiston tutkijat tarkastelevat ravinnon, ympäristön ja perinnöllisten tekijöiden yhteyksiä…

Harjun iltasoitto on jo 50 vuotta jatkunut jyväskyläläinen perinne, joka saa myös koirat "laulamaan" mukana. M***a miksi - tähän vastaa tutkijatohtorimme Saara Junttila 🤓

Harjun iltasoitto on bichon frisé Kaapon lempikappale – näin trumpettimelodia sujuu ulvoen Harjun iltasoitto kiinnittää myös koirien huomion. Tutkijan mukaan ääni muistuttaa suden tai toisen koiran ulvontaa.

🐴 Miten vastasyntynyt varsa kehittyy motorisesti ensimmäisen 24 tunnin aikana?

Nina Hakosen väitöstutkimus seurasi 14 tallissa syntynyttä varsaa syntymästä vuorokauden ikään.

Näin ensimmäinen vuorokausi etenee 👇

🕐 5 min – Varsa nousee rinnan päälle
🕐 8 min – Ensimmäiset yritykset nousta ylös
🕐 1 h – Seisominen ja kävely onnistuvat
🕐 2 h – Varsa imee ensi kertaa
🕐 3 h – Juokseminen
🕐 4,5 h – Peruuttaminen
🕐 5 h – Iloittelu/Leikkiminen
🕐 7,5 h – Rapsuttelu

☘️ Pelkkä seisomaan nousu vaati keskimäärin 62 yritystä, joillakin jopa 103. Varsa kaatui yhä uudelleen, kunnes takajalkojen hallinta kehittyi riittävästi ponnistukseen. Vasta sitten se pystyi nousemaan.

☘️ Kiinnostavaa on, että seisomaan päästyään varsa ei jää paikalleen, vaan pyrkii heti kävelemään. Vasta ensimmäisten tuntien jälkeen seisominen alkaa olla kävelyä yleisempää, todennäköisesti tasapainon parantuessa.

☘️ Hakonen havaitsi myös, että lähes kaikki varsat ravistelivat itseään toistuvasti. Tarkkaa syytä ei tiedetä, m***a yhtenä selityksenä on pidetty syntymän jälkeistä aistiärsykkeiden ylikuormitusta.

☘️ Miksi tällä tutkimuksella on väliä 👉 Tähän asti varsojen terveyttä on seurattu lähinnä imemis- ja makuukäyttäytymisen perusteella. Motoristen virstanpylväiden tunteminen voi auttaa tunnistamaan sairastuvan varsan aiemmin, jopa ennen kuin muita oireita näkyy.

P.S. Ihmisvauvalla samojen taitojen oppiminen kestää kuukausia, tai jopa vuosia. Varsalla vuorokauden. Silti motorisen kehittymisen järjestys on hämmästyttävän samankaltainen 🌿

Linkki väitöskirjaan kommenteissa!

Kuvataiteilija Samuli Heimosen maalaama teos kunnioittaa eläinlääketieteellisen tiedekunnan pitkäaikaisen dekaanin Antti Sukuran mittavaa akateemista uraa ja siirtyy osaksi Helsingin yliopiston muotokuvakokoelmaa. Muotokuva paljastettiin 2. kesäkuuta Viikin kampuksen oppimistorilla.

https://www.helsinki.fi/fi/elainlaaketieteellinen-tiedekunta/ajankohtaista/emeritusprofessori-antti-sukuran-muotokuva-paljastettiin-viikin-kampuksella

Tiedekunnan kesä on alkanut iloisissa merkeissä! Viime tiistain tiedekuntapäivässä jaettiin tunnustuksia lukuvuoden aikana ansioituneille 🤩Dekaani Olli Peltoniemi jakoi diplomit vuoden tutkimusteoista, vuoden opettajille, vuoden työyhteisöpalkinnosta, vuoden YESiläisille ja vielä ESEVT-erityispalkinnon! Onnea kaikille palkituille, tarkemmat tiedot palkinnoista löytyvät kuvateksteistä 🤓

Lämpimät onnittelut tiedekunnastamme valmistuneille! 👏✨ Kevään aikana eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta valmistui 4 kandidaattia, 60 lisensiaattia ja 3 tohtoria sekä 6 erikoiseläinlääkäriä.

Valmistunut, muista liittyä maksuttomaan Helsinki Alumni -yhteisöömme: https://join.alumni.helsinki.fi/

**
Varma gratulationer till alla våra nyutexaminerade! 💐✨ Kom ihåg att gå med i vårt gratis Helsinki Alumni-nätverk: https://join.alumni.helsinki.fi/

**
Our warmest congratulations to all our students who graduated this spring! 🥰✨ Remember to join our free Helsinki Alumni community: https://join.alumni.helsinki.fi/

🐄 Lypsylehmien kuolleisuus lisääntyi Suomessa vuosina 2013–2020, ja riski on suurin heti poikimisen jälkeen. Eläinlääkäri Kristiina Sarjokari osoittaa väitöstutkimuksessaan, että kuolleisuuteen vaikuttavat tekijät ovat tilakohtaisia, m***a myös Holstein-rodun osuuden kasvu vaikuttaa. Parannuskeinot löytyvät tilakohtaisesta tiedosta ja laadukkaista asiantuntijapalveluista.

Eläinlääkäri, ELL Kristiina Sarjokari väittelee perjantaina 5.6.2026 klo 12 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Mortality of Finnish dairy cows”.

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätieteiden talo, B-rakennus, Sali 108, Latokartanonkaari 7. Vastaväittäjänä on professori Peter T. Thomsen, Aarhus University, ja kustoksena professori Päivi Rajala-Schultz. Tilaisuutta voi seurata myös etänä, linkki kommenteissa.

Kristiina Sarjokari toimii erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksessa, tuotantoeläinten hyvinvoinnin tutkijaryhmässä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa kunnaneläinlääkärinä, opettajana, tutkijana, ja terveydenhuoltoeläinlääkärinä.

Linkki väitösuutiseen kommenteissa! 🤓

Onnea tiedekuntamme kesäkuun väittelijöille! 🥂

Väitöstilaisuudet ovat julkisia tapahtumia, joihin voi osallistua paikan päällä tai etäyhteydellä. Lisätiedot löydät Helsingin yliopiston tapahtumakalenterista 👉 https://tapahtumat.helsinki.fi/fi-FI/page/66431c6dd7ceaf31fbce4af1/elainlaaketieteellinen-tiedekunta