Arene ry

Viesti kehysriiheen: Vaalikaa ammattikorkeakoulujen valtavia inhimillisen pääoman kasvun mahdollisuuksia 📢

Suomi tarvitsee nopeasti kasvua ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sitä saamme hyödyntämällä ja yhdistämällä olemassa olevaa osaamista, teknologiaa ja inhimillistä luovuutta. Pienenevien ikäluokkien maassa on huolehdittava siitä, että saamme jokaisen kyvyt rakentamaan kasvua ja kestävää yhteiskuntaa. Inhimillistä pääomaa rakennetaan korkeakouluissa koulutuksen lisäksi tutkimuksella. Ammattikorkeakoulujen lakisääteinen tutkimustyön tehtävä on laaja-alainen, nopeavaikutteinen innovaatiotoiminta mukaan luettuna. Ammattikorkeakoulujen tutkimuksessa ja kehittämistyössä laaja-alainen vaikuttavuus ja käytettävyys ovat kaikessa läsnä.

"Ammattikorkeakouluissa on koulutus- ja osaamistason noston tärkeimmät mahdollisuudet. Ammattikorkeakoulut kantavat suurimman vastuun koulutustason nostosta sekä määrällisesti että laadullisesti: 2/3 korkeakouluopiskelijoista aloittaa opinnot ammattikorkeakouluissa ja opiskelijat ovat hyvin heterogeeninen joukko," sanoo Arenen puheenjohtaja Jari Multisilta.

Ilmaisia kasvutoimia tarjolla:

🔹 Otetaan käyttöön ammattikorkeakouluissa professuurit kansainvälisten käytänteiden mukaisesti. Tämä tukee osaltaan ammattikorkeakoulujen vetovoimaa työnantajana sekä kansainvälisen tutkimusrahoituksen hankintaa sekä luo edellytyksiä laadun parantamiselle.

🔹 Otetaan käyttöön maisterin tutkintonimike ammattikorkeakoulujen ylemmälle tutkinnolle kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti sekä poistetaan työkokemusvaade ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta kansainvälisiltä opiskelijoilta.

🔹 Linjataan periaatteista, jonka avulla ammattikorkeakoulut otetaan mukaan varmistamaan tohtorikoulutuksen kehittäminen, jotta se vastaisi nopeammin, paremmin ja laajemmin koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Otetaan ammattikorkeakoulut mukaan edistämään post doc -tutkijoiden urapolkuja ja tohtorikoulutuksen vaikuttavuutta.

🔹 EU-rakennerahastojen kansallinen rahoitus suunnataan korkeakoulujen ja yritysten yhteisten TKI-infrastruktuurien ja testiympäristöjen kehittämiseen.

Viesti kehysriiheen: Vaalikaa ammattikorkeakoulujen valtavia inhimillisen pääoman kasvun mahdollisuuksia - Arene Suomi tarvitsee nopeasti kasvua ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sitä saamme hyödyntämällä ja yhdistämällä olemassa olevaa osaamista, teknologiaa ja inhimillistä luovuutta. Pienenevien ikäluokkien maassa on huolehdittava siitä, että saamme jokaisen kyvyt rakentamaan kasvua ja kestävä...

"Harjoittelupaikkapula on rakenteellinen ja valtakunnallinen ilmiö. Kyse ei ole yksittäisten ammattikorkeakoulujen tai alueiden haasteesta, vaan koko koulutus- ja palvelujärjestelmän ongelmasta. Siksi sosiaali- ja terveysalan harjoittelut tulisi nähdä yhteisenä osaamisen jakamisen alustana, joka mahdollistaa myös uusia ratkaisuja sote-alan tulevaisuuteen."

🗨️ Arenen blogissa innovaatiojohtaja Minna Elomaa-Krapu, Metropolia.

➡ https://arene.fi/enta-jos-nakisimme-harjoittelun-yhteisen-oppimisen-alustana/

P**a sote-alan harjoittelupaikoista viivästyttää ammattikorkeakoulusta valmistumista 📢
Ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelupaikkoja ei ole riittävästi. Vaikutukset näkyvät jo pahasti opintojen viivästymisinä. Tilanne kuormittaa ammattikorkeakouluja sekä sote-palveluita tuottavia organisaatioita. Yli 90 prosenttia vastaajista arvioi harjoittelupaikkatilanteen heikentyneen viime vuosina. Kyselyn tulokset osoittavat, että kyse on valtakunnallisesta ja rakenteellisesta ongelmasta, mikä ei ole ratkaistavissa yksittäisten korkeakoulujen toimilla.

Lue lisää: https://arene.fi/pula-sote-alan-harjoittelupaikoista-viivastyttaa-ammattikorkeakoulusta-valmistumista/

P**a sote-alan harjoittelupaikoista viivästyttää ammattikorkeakoulusta valmistumista - Arene Arene julkaisi tänään Ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoittelupaikkojen saatavuus sosiaali- ja terveysalalla -kyselyanalyysin. Tulokset osoittavat, että ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelupaikkoja ei ole riittävästi. Vaikutukset näkyvät jo pahasti op...

Kansalliset TKI-politiikan strategiset valinnat ovat samassa suunnassa ammattikorkeakoulujen toiminnan kanssa.

Ammattikorkeakoulujen TKIO-työ (tutkimus / kehittäminen / innovaatiotyö / koulutus):

1️⃣ tuottaa kaikille strategisille valinta-alueille koulutusta ja tutkimusta.
2️⃣ vastaa Suomen nopeaan talouden kasvun ja uudistumisen vaatimukseen.
3️⃣ palvelee erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten TKI-työn tarpeita.
4️⃣ on lähtökohdiltaan ja luonteeltaan toimintaa uudistavaa, tarvelähtöistä sekä työelämäläheistä.
5️⃣ siirtää osaamista korkeakoulujen ja työelämän välillä kaikkien toimintojensa kautta.
6️⃣ kouluttaa suurimman osan korkeakoulutetuista osaajista, koko Suomeen.
7️⃣ sisältää lakisääteisesti myös I:n, johon Suomen TK-rahoitus ei tällä hetkellä ulotu, m***a jota talouden ja tuottavuuden kasvu kuitenkin edellyttäisi.

Kansallisilla TKI-politiikan ja -toiminnan strategisilla valinnoilla vahvistetaan kestävää kasvua, uudistumista ja kokonaisturvallisuutta Tutkimus- ja innovaationeuvosto on linjannut kansallisista TKI-politiikan ja -toiminnan strategisista valinnoista, joilla vahvistetaan kestävää kasvua, talouden ja yhteiskunnan uudistumista ja samalla kokonaisturvallisuutta. Raportti strategisista TKI-valinnoista julkaistiin...

Tiesitkö tämän?

Ammattikorkeakoulukokeiluja koskeva laki tuli voimaan 1.3.1991 ja ensimmäiset väliaikaiset ammattikorkeakoulut käynnistyivät saman vuoden syksyllä. Ammattikorkeakoululaki tuli voimaan 6.3.1995, vakinaiset ammattikorkeakoulut aloittivat syksyllä 1996.

Väliaikaisten ammattikorkeakoulujen rehtorit aloittivat jo huhtikuussa 1992 yhteydenpidon ja käyttivät yhteistyöstään tuolloin lyhennettä Jorene. Arene perustettiin 28.3.1996.

Keskustan kasvupäivän paneelikeskustelussa Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen toi esille, että maamme uudistuminen ja kasvu vaatii koulutus-, ja osaamisajattelun päivittämistä. Koulutus ei ole automaattisesti avain uuteen, jos ne vain ylläpitävät yhteiskunnan hierarkioita ja jäykkyyksiä. Onko tämä se syy, miksi ammattikorkeakoulujen tuloa ja vahvistumista vastustettiin ja vastustetaan? Ne haastavat ketteryydellään ja uusiutumiskyvyllään. Tosiasia on, että Suomi ei tästä suosta nouse, ellemme rehellisesti tarkastele millaista osaamista yritykset tarvitsevat - ei nyt ja ylläpitääkseen nykyistä vaan tehdäkseen uutta. Ammattikorkeakoulut kantavat jo tällä hetkellä vastuun korkeakoulutuksen vaativimmasta osasta keskeisimpien tavoitteiden osalta sekä koulutuksessa että tutkimuksessa- ja kehittämistyössä. Heterogeeninen ja määrältään laaja opiskelijajoukko koulutetaan ja TKI-työssä rakennetaan yhteistyötä hajanaisen ja tarpeiltaan hajanaisen yrityskentän kanssa sekä rakennetaan omien talojen laajaa kyvykkyyttä vastata tulevaisuuden osaamistarpesiin. Tänään tulleet TKI-luvut osoittavat, että tämä kaikki tehdään eurojen murusilla.

HS nosti esille pääkirjoituksessaan 18.9. korkeakoulutettujen työllistymisen otsikolla ”Korkeakoulut kouluttavat väärille aloille väärään aikaan”. Ammattikorkeakoulujen näkökulmasta kirjoitus vaatii täydentävää näkökulmaa. Tärkein: ammattikorkeakoulut suhtautuvat työllisyyteen erittäin positiivisesti! Olemme työelämän kanssa samalla puolella.

Ammattikorkeakoulusta valmistuneet sijoittuvat työmarkkinoille huomattavasti paremmin kuin kirjoitus antaa ymmärtää. Tuore data osoittaa, että ammattikorkeakouluista valmistuneet työllistyvät nopeasti ja sijoittuvat työmarkkinoilla juuri sinne, missä osaajia eniten tarvitaan. Tämä vahvuus näkyy erityisesti työvoimapula-aloilla, joilla ammattikorkeakoulut ovat avainasemassa. Ammattikorkeakoulujen kaikki koulutus ja tutkimus on olemuksellisesti limittynyt yhteen työelämän kanssa, pakollisine harjoitteluineen päivineen.

AMK-tutkinnon ja maisteritutkinnon suorittaneista on vuoden kuluttua valmistumisesta työssä 86 % tutkinnon suorittaneista. Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on vielä tätäkin korkeampi eli 93 %.

Ammattikorkeakoulujen rooli Suomen työmarkkinoiden toimivuudessa on kriittinen. AMK:ssa aloittaa vuosittain kaksi kolmesta korkeakouluopiskelijasta. Ne kouluttavat valtaosan osaajista sosiaali- ja terveysaloille, tekniikkaan ja ICT:hen. Nämä ovat juuri ne alat, joilla työvoimapula jarruttaa kasvua ja hyvinvointipalveluiden turvaamista.

Jutussa nostettiin kriittisesti esille erityisesti taidealojen työllisyystilanne. Luvut osoittavat, että kolme vuotta valmistumisen jälkeen 75 % on työllisinä. Väite siitä, että korkeakoulut kouluttaisivat väärille aloille väärään aikaan, ei kuvaa ammattikorkeakoulujen toimintaa. Päinvastoin: kansallisten koulutustavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että ammattikorkeakoulut saavat käyttöönsä riittävät resurssit ja ennakointitieto hyödynnetään päätöksenteossa.

Ammattikorkeakouluissa suoritettavien tutkintojen hinta on kuitenkin puolittunut kymmenessä vuodessa. Tämä on seurausta yhtäaikaisista rahoituksen leikkauksista ja kasvaneista tutkintotavoitteista. Vuoteen 2028 mennessä ammattikorkeakoulujen pysyvä perusrahoitus laskee 54 miljoonaan euroa vuodessa. Vuoden 2028 pysyvä leikkaus vastaa ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa noin 3800 vuosittaisen tutkinnon rahoitusta.