Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine

Jokaisella syövällä on oma sormenjälkensä. Nyt tutkijat opettavat tekoälyä lukemaan sen.

Cellular Twins -hankkeessa lasten syöpäkasvaimelle luodaan digitaalinen kaksonen, jota voidaan verrata tuhansiin aiempiin samankaltaisiin tapauksiin. Näin tehokkaimman hoidon valinta helpottuu ja aikaa vieviä lisätestejä tarvitaan vähemmän.

Hanke on saanut Business Finlandilta kaksivuotisen rahoituksen, ja alustavat löydökset ovat jo lupaavia.

Syöpäkasvaimelle luotu digikaksonen helpottaa hoidon räätälöimistä | Helsingin yliopisto Lasten syöpiin paneutuvassa Cellular Twins -hankkeessa potilaan yksilölliselle kasvaimelle luodaan digivastine. Kun sitä vertaa aiempiin samankaltaisiin tapauksiin, tehokkaimman hoidon suunnittelu helpottuu.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokoaminen saman katon alle voi helpottaa yhteistyötä, m***a yhteiset tilat eivät yksin riitä.

Väitös: Sote-palvelujen kokoaminen yhteisiin tiloihin voi helpottaa yhteistyötä | Helsingin yliopisto Pelkät yhteiset tilat eivät silti riitä. Helsingin yliopiston väitöstutkimuksen mukaan asiakaslähtöiset palvelut edellyttävät yhteistyötä tukevia rakenteita, arjen vuorovaikutusta, jatkuvaa oppimista ja asiakkaiden aitoa osallistumista.

Tuore rekisteritutkimus osoittaa, että syömishäiriötä sairastavilla todetaan huomattavasti muuta väestöä useammin autismi, ADHD, nykimishäiriö ja pakko-oireinen häiriö. Sama koskee heidän täyssisaruksiaan, mikä viittaa jaettuun perinnölliseen alttiuteen.

Luku pistää silmään etenkin anoreksiaa tai epätyypillistä syömishäiriötä sairastavilla pojilla ja miehillä: jopa 10 prosentilla heistä on autismidiagnoosi, eli noin 17-kertainen määrä verrokkiväestöön nähden.

Tulos on tärkeä hoidon kannalta. Jos neurokehityksellisiä erityispiirteitä ei tunnisteta, potilas hyötyy hoidosta heikommin. Tutkijat korostavat, että erityispiirteet pitää ottaa huomioon hoidon joka vaiheessa.

Syömishäiriötä sairastavilla ja heidän sisaruksillaan todetaan tavallista useammin autismi, ADHD ja nykimishäiriö | Helsingin yliopisto Yhteisesiintyvyyden taustalla on jaettua perinnöllistä alttiutta sekä todennäköisesti myös yhteisiä ympäristötekijöitä.

Keratitis fugax hereditaria on perinnöllinen sarveiskalvon tulehdussairaus, joka kuuluu suomalaiseen tautiperintöön. Suomessa on arviolta 700–800 geenivirheen kantajaa, m***a heistä on tunnistettu toistaiseksi vain 125. Sairaus sekoitetaan helposti muihin silmätulehduksiin, minkä vuoksi moni on elänyt pitkään ilman selitystä oireilleen tai saanut väärän diagnoosin.

Tuore väitöstutkimus syvensi ymmärrystä sairaudesta merkittävästi. Taudin juuret ulottuvat Lounais-Suomeen ja ainakin 1600-luvulle. Uusia potilaita löytyi myös biopankkiaineistoista, joten todellinen määrä on todennäköisesti arvioituakin suurempi.

Harvinainen perinnöllinen silmäsairaus voi jäädä tunnistamatta vuosikymmeniksi | Lääketieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto Suomessa voi elää jopa 800 harvinaista silmäsairautta aiheuttavan geenivirheen kantajaa, m***a vain murto-osa heistä on tunnistettu. Sairaus sekoitetaan usein muihin silmätulehduksiin, mikä voi viivästyttää diagnoosia vuosikymmeniä.

Väkivaltarikoksia tekevät nuoret eivät useimmiten ole niitä, joita kukaan ei ole yrittänyt auttaa.

Uusi väitöstutkimus selvitti 15–22-vuotiaiden väkivaltarikoksiin syyllistyneiden nuorten palveluhistoriaa. Neljä viidestä oli käyttänyt mielenterveyspalveluja, kolme neljästä koulun tukipalveluja ja lähes yhtä moni lastensuojelua. Kolmen palvelun piirissä samanaikaisesti oli tyypillisesti jo 15-vuotias.

Silti palveluihin sitoutuminen oli katkonaista. Terapiaa tai psykososiaalisia hoitomuotoja sai vain noin joka kolmas, useimmiten hoito tarkoitti lääkitystä.

Tutkija Eeva Huikko korostaa, että palveluja pitää kehittää käyttäjien kokemusten pohjalta. Varhainen tuki ei riitä, jos se ei ole sellaista, johon lapsi ja perhe pystyvät sitoutumaan.

Useimmat väkivaltaisia rikoksia tehneistä nuorista ovat käyttäneet tuki- ja hoitopalveluja jo lapsena | Helsingin yliopisto Neljä viidestä väkivaltarikoksia tehneestä nuoresta oli käyttänyt mielenterveyspalveluja ja joka kolmas heistä jo kahdeksaan ikävuoteen mennessä. Nuorten mielenterveyspalvelujen käytölle oli tyypillistä palvelun käytön katkonaisuus ja keskeytyminen.

Lääkäri ja solubiologi Sara Wickström on voittanut Körber-tiedepalkinnon, yhden maailman arvostetuimmista tieteellisistä tunnustuksista. Kahdeksan aiemman palkitun ura on myöhemmin johtanut Nobel-palkintoon.

Wickströmin tutkimus on kumonnut vanhan käsityksen solujen toiminnasta. Solut eivät ohjaudu pelkästään geeneistä ja naapurisolujen kemiallisista viesteistä, vaan ne myös aistivat fyysistä ympäristöään, kuten painetta ja venytystä, ja välittävät nämä viestit suoraan DNA:lle.

Löydöllä on käytännön merkitystä etenkin arpeutumissairauksien ja syövän hoidossa. Palkintorahalla Wickström aikoo tutkia, jääkö soluihin eräänlainen muisti vammoista, joka voisi selittää pitkittyneitä haavoja ja haitallista arpeutumista.

Lämpimät onnittelut! 💐

Sara Wickströmille yksi maailman arvostetuimmista tiedepalkinnoista | Helsingin yliopisto Lääkäri ja solubiologi Sara Wickström voitti Körber-tiedepalkinnon tutkimuksella, joka kumosi vanhan käsityksen solujen toiminnasta. Samalla hän on luonut kokonaan uuden tutkimusalan.

Yksinäisyys on tupakoinnin veroinen terveysriski. Silti lääkärit kysyvät siitä harvoin.

Mia Knuutila tutki väitöskirjassaan vanhojen ihmisten yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Yksi hänen toiveistaan on suorasukainen: lääkäreiden pitäisi ottaa yksinäisyys puheeksi yhtä rutiininomaisesti kuin verenpaine tai tupakointi.

Hyvä uutinen on, että ikääntyneiden kokema yksinäisyys on viime vuosikymmenten aikana vähentynyt. Silti lähes kolmannes yli 75-vuotiaista suomalaisista kokee itsensä yksinäiseksi.

Lääkärin pitäisi kysyä potilailta yksinäisyydestä yhtä mutkattomasti kuin muistakin terveyden riskitekijöistä | Helsingin yliopisto Mia Knuutila kartoitti väitöskirjassaan vanhojen ihmisten turvattomuuden kokemuksia.

Suomen Akatemia myönsi rahoituksen peräti 123 Helsingin yliopiston tutkijalle, yhteensä lähes 72 miljoonaa euroa. Myös moni tutkija lääketieteellisestä tiedekunnasta sai joko akatemiatutkijan rahoituksen tai akatemiahankerahoituksen vuosille 2026–2030.

Akatemiatutkijoiksi valittiin muun muassa Kishor Dhaygude sydänsiirtojen molekyyliseurannan tutkimukseen, Pyry Sipilä infektioihin liittyvän muistisairauksien mekanismien selvittämiseen sekä Birgitta van der Kolk lihavuuden ja ikääntymisen aineenvaihduntareittien tutkimukseen.

Akatemiahankerahoituksen saivat muiden muassa Satu Mustjoki syövän immuunivasteiden tehostamisen tutkimukseen, Anniina Färkkilä munasarjasyövän selviytyjäsolujen tutkimukseen ja Ulla Wartiovaara-Kautto leukemian syntymekanismien selvittämiseen.

Onnittelut kaikille rahoituksen saaneille! 👏

Uusia akatemiahankkeita ja akatemiatutkijoita Helsingin yliopistoon | Helsingin yliopisto Suomen Akatemia myönsi akatemiahankkeen tai akatemiatutkijan rahoituksen yhteensä 123 Helsingin yliopiston tutkijalle.

HPV-rokote on maailman ensimmäinen syöpärokote. Tutkija Ilkka Kalliala mukaan rokote on tehokas estämään papilloomaviruksen aiheuttamaa kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita.

Suomessa kohdunkaulan syöpä on suhteellisen harvinainen, pitkälti 60-luvulta jatkuneen papa-seulonnan ansiosta.

Rokotteen myötä tilanne voi muuttua vielä dramaattisemmin: WHO:n tavoitteena on hävittää kohdunkaulan syöpä lähes kokonaan. Kalliala uskoo sen olevan mahdollista Suomessa seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Iloitsen maailman ensimmäisestä syöpärokotteesta eli HPV-rokotteesta | Helsingin yliopisto Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti naisten neljänneksi yleisin syöpä, m***a Suomessa se on suhteellisen harvinainen, kymmeneksi yleisin syöpä naisilla. Tutkija Ilkka Kalliala mukaan HPV-rokote on tehokas estämään ihmisen papilloomaviruksen aiheuttamaa kohdunkaulan syöpää ja sen e...

Timo Tuuri tekee työtä, joka konkreettisesti auttaa lapsettomuudesta kärsiviä perheitä. Päivittäisen laboratoriotyön ohella hän tutkii kantasoluilla sukurauhasten varhaiskehitystä, erityisesti sitä miksi miesten siittiötuotanto on länsimaissa romahtanut viimeisen 30 vuoden aikana ja miksi naisten munasarjatoimintahäiriöt ovat yleistyneet.

Tavoitteena on luoda soluviljelymalli, jollaista ei vielä maailmassa ole, ja sen avulla selvittää esimerkiksi yksittäisten myrkkyjen vaikutuksia lisääntymisterveyteen. 🔬

Olen ollut mukana tekemässä tuhansia lapsia - muille | Helsingin yliopisto Miksi naisilla tietynlaiset munarauhasten toimintojen tai munasarjojen toimintahäiriöt ovat lisääntyneet? HUSin lisääntymistieteen yksikössä työskentelevä biologi Timo Tuuri hakee tutkimuksella vastauksia juuri potilaaseen vaikuttaviin kysymyksiin.