Laulunopettaja Raija Silfverberg

40 kierrosta auringon ympäri tuli täyteen tällä viikolla. Kiitos kaikki rakkaat kanssamatkaajat onnitteluista!! 💕

Jotenkin olen ollut kauhean herkistynyt miettimään elämän merkitystä viime aikoina, oiskohan syynä ikä vai lukion etiikan kurssit, joita mulla on ollut onni tänä syksynä pitää.  (Kauhean paljon kirkkaammin ja selkeämmin taisin ajatella omina lukioaikoinani kuin nykyisin: miten kaikki olikin silloin niin selvää ja nyt niin kauhean moniselitteistä).

Jos jostain kuitenkin voi olla varma, niin siitä, että ei ole parempaa syytä juhlaan kuin elämä itse. Ja että olennaista on huomata vesipisarat ruohonkorsilla ja uppoutua kaikkiin niihin hetkiin, kun lämpöinen lapsi liimautuu kainaloon. Ja että laulaessa ja soittaessa aika hidastuu: tiedättehän, miten sekunnin pituinen nuotti tuntuu jo pitkältä, ja että juuri se on taikakeino elämän pidentämiseen.

Vähemmän ja vähemmän uskon mihinkään yhteen elämän merkitykseen, m***a on tämä vaan suurin rikkaus ja ihme saada olla olemassa.

(Kohta 4v) lapseni oli synttäripäivänäni vähän surumielellä ja kysyi illalla: milloin sinä äiti sitten kuolet? En tiedä, mistä on saanut ajatuksen, että 40v on jo lähellä kuolemaa. Kerroin, että ajattelin elää vaikka 100-vuotiaaksi.

40 kierrosta auringon ympäri tuli täyteen tällä viikolla. Kiitos kaikki rakkaat kanssamatkaajat onnitteluista!! 💕

Jotenkin olen ollut kauhean herkistynyt miettimään elämän merkitystä viime aikoina, oiskohan syynä ikä vai lukion etiikan kurssit, joita mulla on ollut onni tänä syksynä pitää.  (Kauhean paljon kirkkaammin ja selkeämmin ajattelin omina lukioaikoinani kuin nykyisin: miten kaikki olikin silloin niin selvää ja nyt niin kauhean moniselitteistä).

Jos jostain kuitenkin voi olla varma, niin siitä, että ei ole parempaa syytä juhlaan kuin elämä itse. Ja että olennaista on huomata vesipisarat ruohonkorsilla ja uppoutua kaikkiin niihin hetkiin, kun lämpöinen lapsi liimautuu kainaloon. Ja että laulaessa ja soittaessa aika hidastuu: tiedättehän, miten sekunnin pituinen nuotti tuntuu jo pitkältä, ja että juuri se on taikakeino elämän pidentämiseen.

Vähemmän ja vähemmän uskon mihinkään yhteen elämän merkitykseen, m***a on tämä vaan suurin rikkaus ja ihme saada olla olemassa.

(Kohta 4v) lapseni oli synttäripäivänäni vähän surumielellä ja kysyi illalla: milloin sinä äiti sitten kuolet? En tiedä, mistä on saanut ajatuksen, että 40v on jo lähellä kuolemaa. Kerroin, että ajattelin elää vaikka 100-vuotiaaksi, ja toivon hartaasti että näin tapahtuu. 🥰

Vietin loman enimmäkseen ilman somea ja ilman peilejä. Yöpuvuissa, hellevaatteissa, uikkareissa. Hiukset sojottaen sykeröllä.

Aiettä teki hyvää! Ja aiettä oon valmis kaikkeen uuteen, mitä syksy tuo tullessaan: uusiin töihin, oikeisiin vaatteisiin (!), aikuisten seuraan, uusiin ideoihin, kontaktiin ihmisten kanssa. 😁

Elo-syyskuun keskityn uuden työn aloittamiseen Helsingin luonnontiedelukiossa, musiikin ja filosofian opena. 🥰 Laulutunnit alkavat pyöriä taas lokakuusta alkaen - niistä en toki ole kokonaan luopumassa! 💕

Palataan, halataan, kohdataan! Raikkaita loppukesän tuulia kaikille!

Kuulumisia!

Aloitan elokuussa työt päätoimisena musiikin ja filosofian opettajana Helsingin luonnontiedelukiossa (aineyhdistelmä, josta olen jo pitkään salaa haaveillut, ja mitä kivoin koulu!). 🥳

Olen tästä tosi iloinen ja innoissani, m***a samalla uusi päivätyö tarkoittaa, että laulunopetusaikoja on jatkossa tarjolla huomattavasti vähemmän. 😪 Kokonaan en yksilöopetuksista ole luopumassa, m***a pidän taukoa nyt lokakuuhun asti (sovitut tunnit toki pidetään) ja lokakuusta eteenpäin opetan yhtenä päivänä viikossa päiväsaikaan. 💕

Rakkaat kuorot Fraasi ja ROK jatkavat toimintaansa edelleen. 🥰

Laulukursseja on luvassa varmaankin seuraavan kerran kesäkuussa, ja meitä voi edelleen mieluusti kysellä keikoille -kokoonpanolla. 🎶

Nyt jätän somen tauolle taas hetkeksi ja heittäydyn kesälomille taaperon kanssa. Ihania kesäpäiviä ja lauluiloa tyypät! 😁💕😍

(P.S. annan mieluusti opesuosituksia ja vastailen kysymyksiin sähköpostitse sometauollakin: [email protected] )

Rakastan kiinalaista sananlaskua, jonka mukaan mikään ei ole yhtä tärkeää kuin puutarhanhoito - eikä sekään ole kovin tärkeää.

En ole kovin kiihkeä puutarhuri, m***a laulamiseen suhtaudun aikalailla näin. Draamakasvatuksen opinnoissani hittitermi oli "vakava leikillisyys", jolla tarkoitettiin täyttä heittäytymistä draaman ja leikin maailmaan, kuitenkin aina puoliksi tietoisena siitä, että pohjimmiltaan kyse on fiktiosta ja leikistä.

Laulaminen ei ole kauhean tärkeää; ja samaan aikaan siinä on ihan kaikki. Koko tunteiden skaala rakkaudesta vihaan ja surusta suurimpaan onneen.

M***a aina kun tekeminen menee liian ryppyotsaiseksi suorittamiseksi, muistutan itseäni siitä, että tää on vain musaa, leikin ja luovuuden maailmaa. Fiktiota vailla konkreettista päämäärää, kokeilua ja tutkimusmatkaa.

Mietin, että jotain niin kovin parantavaa on siinä, kun kesken intensiivisen treeniprosessin päättääkin irrottaa hallinnantunteesta. Hyppää musiikin virtaan ja katsoo, mitä käy! Sanoo oho, kääk ja apua, mitä tuolta kehosta oikein kumpuaakaan? Rumaa, raakaa, kaunista, herkkää, hiomatonta - yhtä kaikki, totta. 💜

En voi uskoa tätä todeksi! Saan toteuttaa syksyllä pitkäaikaisen unelmani eliittilaulukoulusta eliittilaulajille!

Raija Silfverberg Elite Singin School for Elite Singers (RSESSSES) starttaa syyskuussa 2025 Helsingin Punavuoressa!

Eliittilaulukoulu on suunnattu vain luontaisesti lahjakkaille laulajille ja laulukoulun laulajat valikoidaan aivokuvantamisen keinoin erikoislaboratoriossamme!

Opetusmetodeina elämääsi mullistavat:
🤩 Kyykyttäminen
🤩 Häpäisy
🤩 Opiskelijoiden vertailu ja pisteytys
🤩 Karttakepillä sormille, niin huomaat virheesi!

Lukuvuoden hinta vain 20 000€!

Hae mukaan (tuskin pääset) kevään haussa! Lisätiedot biossa!

Ah, youtube muistutti mua tänään tästä videosta! Meillä on siis bändi, jota voi tilata keikoille! https://www.youtube.com/watch?v=uGqDWymgDjA . Tehdään paljon keikkaa myös puolisoni Ilkan kanssa duona, bändikokoonpanossa mukana ihan huippumuusikot Luis ja Markku!

Jos sulla on juhlat tulossa tänä vuonna, niin tsekkaa meidät: https://sfduo.weebly.com/

SF BAND SF-band luo tunnelmaa tilaisuuteesi, oli sitten kyseessä häät, syntymäpäivät, pikkujoulut, yksityisjuhlat tai firman tilaisuudet. Meiltä taipuu mm. päivän po...

Eikö biisin korkein nuotti osunut kohdalleen? Kiristikö kurkkua? Jäikö laulu alavireiseksi?

.. ja romuttuiko sitä myötä koko omanarvontuntosi laulajana, kenties ihmisenä?

No, tiedän tunteen! Ja tiedän, että häpeän hetkellä järkipuhe ei aina auta.

Sanon silti: arvosi ei ollut kiinni siinä nuotissa, siinä esityksessä, siinä biisissä - koska sinun arvosi ei ole kiinni laulamisessa alkuunkaan!

Arvosi on ihan vaan siinä, että olet, oliona meidän muiden olioiden kanssa, kuin metsän puut tai hemmoteltu lemmikkikoira. 💜

Tästä arvon kokemuksesta käsin onkin sitten mukavampi lähestyä laulua kuin leikkiä, löytää uusia puolia omasta ilmaisusta tutkien ja rajoja pikkuhiljaa venytellen. 🤩 Kiitollisena ja ylpeänä siitä, että sulla ylipäätään on ääni, tuo ihmeellisen monipuolinen ilmaisun väline! 💜

Voi, miten m***a kertaa kuulinkaan nuorempana kehotuksia "heittäytyä", "revitellä vähän" ja "tulkita enemmän".

Olen ollut nuorempana aika ujo ja varautunut, varsinkin uusien ihmisten seurassa. Tähän yhdistetty miellyttämisenhalu ja rauhallinen temperamentti ovat johtaneet siihen, että ilmaisuni on ollut aika pidäteltyä.

Jossain on kuitenkin ollut aina vahva halu laulaa ja musisoida, esiintyä ja tulla nähdyksi ja kuulluksi. Sisäinen kokemus musiikista on ollut kuitenkin vahvempi kuin ulos tuleva ilmaisu. Hyvää tarkoittavat aikuiset ovat sitten ympärilläni yrittäneet ratkoa tilannetta ylläolevin kehotuksin.

On kauhean repivää yrittää tulla kuorestaan ulos jonkun ulkokohtaisen "heittäytymisen" avulla. Sen sijaan olen löytänyt vapautta ilmaisuun tekemisen, esiintymisen ja oppimisen myötä ja vahvistamalla yhteyttä omaan ääneeni ja tunteisiini. Se on ollut pitkä prosessi, joka on sisältänyt niin tunteiden prosessointia kuin kehollista toistoakin. Uudelleen ja uudelleen tutuksi tulemista erilaisten äänenkäytön tapojen, volyymien ja saundien kanssa.

Nykyäänkään en koskaan ajattele heittäytyväni enemmän, vaan ilmaisen itseäni niillä kaikilla tavoilla, joita olen oppinut harjoittelemalla säännöllisesti. Olen itsevarmempi, koska tiedän osaavani. Sitä kautta uskallan myös sukeltaa syvemmälle kohti biisien tarinaa ja tunnetta. Ei väkisin repien, vaan haluten viestiä jotain, mikä tuntuu aidosti tärkeältä.

Millainen polku sulla on ollut kohti rohkeampaa ilmaisua? Onko sua joskus yritetty puskea liian nopeasti ulos kuorestasi?