Logopedia - Helsingin yliopisto

Helsingin yliopiston logopedian tutkijoille tunnustusta tutkimuksestaan

Riikka Mustosen, Suvi Stoltin ja Ritva Torpan artikkeli ”Parental linquistic support in a home environment is associated with language development of preschool-aged children.” oli yksi Acta Paediatrica -lehden eniten katselluista artikkeleista vuoden 2024 aikana.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien lapselle lukemisen, tarinoiden kertomisen ja laulamisen yhteyksiä lasten kielellisiin taitoihin kuten sanastoon, kielen rakenteisiin ja kielelliseen kokonaistasoon.

Tulosten perusteella kaikkien kolmen kielellisen tukimuodon käyttäminen on suositeltavaa lasten eri kielen osa-alueiden tukemiseksi:

Tuloksissa korostui vanhempien lapselle lukemisen hyödyt. Vanhempien lukeminen selitti parhaiten lasten sanaston taitoja sekä kokonaiskielellistä tasoa. Toisin sanoen, mitä useammin vanhemmat lukivat lapsilleen, sitä laajempi sanasto lapsilla oli ja sitä parempi kokonaiskielellinen taso lapsilla oli.

Tarinoiden kertominen selitti puolestaan parhaiten lasten kieliopillisia taitoja (sisältäen fonologisia ja morfologisia taitoja). Mitä enemmän vanhemmat kertoivat vapaita tarinoita lapsilleen, sitä paremmin kielelliset rakenteet olivat lapsilla hallussa.

Lisäksi useammin toistuva laulaminen oli merkitsevästi yhteydessä lasten laajempaan tuottavaan sanastoon ja parempaan tuottavaan kokonaiskielelliseen tasoon.

Nykyisessä digitaalisessa yhteiskunnassamme on erityisen tärkeää muistaa kasvokkaisen vuorovaikutuksen merkitys lasten kielellisten taitojen tukemisessa.

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/apa.17257
Linkki myös biossa

Uusien professorien juhlaluennot pidettiin 27.5. Helsingin yliopistolla. Logopedian professorimme Suvi Stolt piti juhlaluennon aiheesta ”Kehittyvä kielikyky keskiössä. Mitä pikkukeskosena syntyneiden lasten kielellinen kehitys voi kertoa kielikyvyn kehityksen suuntaviivoista?” Luennossa esiteltiin tekeillä olevaa varhaiseen kielenkehitykseen liittyvää tutkimusta ja nostettiin esiin hyvin pienenä keskosena syntyneiden lasten kielenkehityksen erityispiirteitä. Onnittelemme lämpimästi uutta professoriamme!

Helsingin yliopiston logopedian tutkijoille tunnustus tutkimuksestaan

Sirpa Tarvaisen ja kollegoidensa artikkeli on nimetty International Journal of Language & Communication Disorders -lehden vuoden 2025 top 7 artikkelien joukkoon!

Lehti on yksi logopedian arvostetuimmista. Nimitys on lehden toimittajien myöntämä tunnustus tehdystä tutkimuksesta.

Kyseinen tutkimus

Intervention factors associated with efficacy, when targeting oral language comprehension of children with or at risk for (Developmental) Language Disorder: A meta‐analysis

selvitti mitkä kuntoutuksen tekijät ovat yhteydessä lasten puheen ymmärtämisen kuntoutuksen tehokkuuteen. Lisäksi tutkittiin eroaako nuorempien ja vanhempien lasten kuntoutus toisistaan.

Tulokset osoittivat, että

• 2–13-vuotiaiden lasten ymmärtämisen taitoja voidaan tukea.

• Ikä ei ollut yhteydessä tehokkuuteen eli 2–13-vuotiaat lapset, joilla on (kehityksellinen) kielihäiriö tai sen riski, voivat hyötyä puheen ymmärtämisen kuntoutuksesta iästä riippumatta.

• Vaikka tehokkuudessa ei ollut eroa, nuorempien (2–7) ja vanhempien (8–13) lasten kuntoutus erosi toisistaan: vanhemmille lapsille suunnattu kuntoutus oli tarkemmin kohdennettua, toteutui aikuisjohtoisemmin ja strukturoidummin sekä hyödynsi enemmän tietoista opettamista ja strategioita kuin nuoremille lapsille suunnattu kuntoutus.

• Kuntoutus, joka kohdistuu kielen prosessointiin, kuten auditiiviseen prosessointiin tai automatisointiin, ei osoittanut kliinisesti merkittävää tehokkuutta. Sen sijaan kieliympäristön muokkaamiseen, lasten kielellisiin taitoihin tai kompensoivien strategioiden opettamiseen kohdentuva kuntoutus oli tehokasta. Kuntoutus tulisikin kohdentaa näihin osa-alueisiin.

• Tässä aineistossa niin kuntoutuksen määrä kuin sisältö vaihtelivat meta-analyysiin sisällytettyjen artikkelien välillä. Annettujen kuntoutustuntien yhteys efektikokoihin oli marginaalinen. Tämä viittaa siihen, että kuntoutuksen sisältö vaikuttaa tehokkuuteen annettuja tunteja enemmän. Aineistossa, jossa sekä sisältö että määrä vaihtelevat, määrän vaikutus näyttää siis jäävän sisällön vaihtelun alle piiloon, vaikka sen tiedetään myös vaikuttavan kuntoutuksen tehokkuuteen. Ensisijaista on siis harkita kuntoutuksen sisältö tarkasti. Tämän jälkeen kuntoutusta tulisi tarjota tarvittava määrä.

Tarvainen korostaa, että lisätutkimusta tarvitaan, jotta ymmärtäisimme yhä paremmin kielelliseen kuntoutukseen vaikuttavia kuntoutuksen tekijöitä ja voisimme tarjota parasta mahdollista tukea sitä tarvitseville lapsille.

Tutkimuksen toteuttivat Helsingin yliopiston logopedialta professori Suvi Stolt, FT Sirpa Tarvainen ja dosentti Kaisa Launonen (kuvassa). Lääketieteellinen tiedekunta biostatistiikan yksiköstä mukana oli FT Hanna Granroth-Wilding ja Corkin yliopistosta Irlannista professori Pauline Frizelle.

Tutkimus on avoimesti luettavissa oheisen linkin kautta.

Lämpimät onnittelut tunnustuksesta!

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/1460-6984.70013

Logopedian avoimen luentosarjan luennot jatkuvat syksyllä 2026. Ohessa syksyn aikataulu, teemat ja puhujat.

Logopedian avoin luentosarja on tarkoitettu kaikille logopedian alan tutkimuksesta kiinnostuneille. Luennoilla esitellään erityisesti Helsingin yliopiston logopedian osastolla meneillään olevaa tutkimusta.

Tervetuloa kuuntelemaan taas syksyllä!

UUTTA TUTKIMUSTA:
Mustonen, R., Torppa, R., Kuvač Kraljević, J. Matić, A., Schults, A., Krajewski, G., Karp, P., Muszyńska, K., Simonsen, H.G., Garmann, N. G., Tulviste, T. & Stolt, S. Association between parental attitudes towards screen time and children’s language skills in four European countries. Acta Paediatr. 2026, 1–9. https://doi.org/10.1111/apa.70588

Tässä monikulttuurisessa tutkimuksessa tarkasteltiin yhteyksiä vanhempien ruutuaika-asenteiden, lasten ruutuajan määrän ja lasten kielellisten taitojen välillä Suomessa, Virossa, Kroatiassa ja Puolassa.

Tulosten perusteella vanhempien positiiviset asenteet ruutuaikaa kohtaan olivat yhteydessä lisääntyneeseen lasten kokonaisruutuaikaan sekä ruutuaikaan yhdessä vanhempien kanssa. Lisäksi mitä enemmän lapset viettivät ruutuaikaa yksin tai kokonaisuudessaan, sitä heikommat kielelliset taidot heillä oli.

Yhteydet ruutuaika-asenteiden, lasten ruutuajan määrän ja lasten kielellisten taitojen välillä olivat pääosin yhteneväiset tutkimuksen neljässä eri maassa. Lisäksi ruutuajan määrässä tai kielellisissä taidoissa ei ollut eroa maiden välillä. Suomessa vanhemmat kuitenkin arvioivat ruutuajan hyödyllisemmäksi puhumiselle, vuorovaikutustaidoille ja tiedon omaksumiselle kuin muiden maiden vanhemmat.

Tutkimuksen perusteella vanhempien asenteiden tunnistaminen on tärkeää, koska asenteet ruutuaikaa kohtaan näyttävät vaikuttavan lasten ruutuaikatottumuksiin. Tulokset vahvistavat myös aiempia tutkimuksia siitä, että lapsen ruutuajan rajaaminen on tärkeää.

Linkki avoimesti saatavilla olevaan artikkeliin: https://doi.org/10.1111/apa.70588
Linkki on saatavilla myös profiilin biossa

Haemme joukkoomme väitöskirjatutkijaa Avusteisen kommunikoinnin kuntoutus -hankkeeseen (https://www.helsinki.fi/fi/projektit/avusteisen-kommunikoinnin-kuntoutus). Tarjoamme mahdollisuuden tehdä merkityksellistä tutkimusta aiheen parissa, jolla on suora yhteys käytännön kuntoutustyöhön.
Hankkeessa tarkastellaan avusteisen kommunikoinnin kuntoutusta tavallisen puheterapian kontekstissa ja osana ryhmämuotoista Reko-ohjausmallia. Hanke on neliosainen ja etsimämme väitöskirjatutkija työskentelee osiossa, jossa tarkastellaan avusteisen kommunikoinnin kuntoutuksessa asetettavia tavoitteita, niiden suunnitteluprosessia ja saavuttamista.
Toivomme sinulta innostusta tutkimustyöhön, valmiutta sitoutua väitöskirjaprosessiin, aktiivista ja yhteistyökykyistä otetta työskentelyyn sekä logopedian alan FM-tutkintoa (valmis tai valmistumassa pian). Kokemus puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikoinnista katsotaan eduksi.
Kiinnostuitko? Ota rohkeasti yhteyttä, niin jutellaan lisää tehtävästä. Lähetä sen jälkeen lyhyt kuvaus itsestäsi ja työkokemuksestasi sekä ansioluettelosi sähköpostitse viimeistään 31.5.2026. Väitöskirjatutkijaehdokkaiden haastattelut järjestetään viikoilla 23–24.
Yhteystiedot:
Yliopistonlehtori, FT, Irina Savolainen
Logopedian osasto, Lääketieteellinen tiedekunta, HY
[email protected]

Kuva: Mona Roininen/HY

Tiesitkö, että lasten kykyä erottaa äänteitä voidaan tutkia seuraamalla heidän silmänliikkeitään?

Psykologian tohtori Tuomo Häikiö on kehittänyt yhdessä logopedian professori Minna Laakson kanssa kokeen, jossa lapsille näytetään ruudulta kuvia ja samanaikaisesti kuullaan sana. Vaikka ohjeena on vain katsoa ruutua, lapsilla on taipumuksena pyrkiä katsomaan sitä kuvaa, johon kuultu sana liittyy. Epäröinti tai sen puute oikean kuvan katsomisessa ovat paljastaneet eroja yksi- ja monikielisten lasten äänteiden prosessoinnissa.

Tätä visuaalisen maailman koetta on käytetty pitkään erilaisissa puhutun kielen ilmiöiden tutkimuksissa, m***a Tuomo ja Minna ovat hyödyntäneet koeasetelmaa ensimmäistä kertaa yksi- ja monikielisten lasten äänteiden erottelukyvyn tutkimiseen.

Lue lisää: https://www.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/vuorovaikutus-ja-interventiot/uutiset/katseenseuranta-lasten-aanteiden-erottelukyvyn-tutkimuksessa

hanke

Keskiviikkona 6.5.2026 logopedian osastolla juhlittiin pitkäaikaisen ja pidetyn yliopistonlehtorin, dosentti Ritva Torpan läksiäisiä. Ritva jää ansaitulle eläkkeelle kesän aikana. Juhlissa muisteltiin menneitä, laulettiin, ja juhlistettiin Ritvan hienoa uraa logopedian ja puheterapian parissa.

Logopedian osaston väki toivottaa Ritvalle ihania eläkepäiviä! ❤️

Helsingin yliopisto juhlii uusia professoreitaan keskiviikkona 27.5. juhlaluennoilla. Juhlaluennot ovat noin 20 minuutin pituisia yleistajuisia esityksiä professorin alasta. Logopedian professori Suvi Stolt pitää oman juhlaluentonsa Helsingin yliopiston päärakennuksessa salissa F3005 klo. 15.30. Juhlaluennon otsikko on:

Kehittyvä kielikyky keskiössä. Mitä pikkukeskosena syntyneiden lasten kielellinen kehitys voi kertoa kielikyvyn kehityksen suuntaviivoista?

Tervetuloa kuuntelemaan!

Kevään viimeisellä Logopedian avoimen luentosarjan luennolla tiistaina 12.5. klo 15-16 professori Suvi Stolt kertoo Pikkukeskosen kielipolku -hankkeesta (hanke-esittely).

Luento on kaikille avoin eikä etukäteisilmoittautumista tarvita. Luentoa voi kuunnella etäyhteydellä Zoomissa.

Linkki Zoomiin: https://helsinki.zoom.us/j/68421922836?pwd=VkU3WHU3QnFmY1FVZVRRdE1YZjJzQT09

Meeting ID: 684 2192 2836
Passcode: logosem

Lämpimästi tervetuloa!