Logopedia - Helsingin yliopisto

28/09/2026

Logopedian avoin luentosarja käynnistyy syksyn osalta tiistaina 6.10. klo 15-16, kun FT, yliopistonlehtori ja puheterapeutti Eva Ståhlberg-Forsén kertoo pikkukeskosen sanaston prosessoinnin mittaamisesta silmänliikkeisiin pohjaavalla menetelmällä.

Luento on kaikille avoin eikä etukäteisilmoittautumista tarvita. Luentoa voi kuunnella etäyhteydellä Zoomissa.

Linkki Zoomiin: https://helsinki.zoom.us/j/68421922836?pwd=VkU3WHU3QnFmY1FVZVRRdE1YZjJzQT09
Meeting ID: 684 2192 2836
Passcode: logosem

Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan!

11/09/2026

TUTKIMUSTA

Savolainen, I., Antila, A.-K., & Uoti, E. (2026). Developing Reco-intervention for individuals who use aided AAC and their partners: an Intervention Mapping Protocol. Augmentative and Alternative Communication, 1 - 12.

Artikkelissa kuvataan vaihe vaiheelta tutkimusperustaisen Reko (Rentoutta kommunikointiin) ohjausintervention kehittämistä Intervention Mapping protokollan avulla. Rekon tavoitteena on helpottaa lasten ja nuorten kommunikoinnin apuvälineiden käyttöä arjessa. Kehitysprosessi alkoi apuvälineiden käyttöön liittyvien haasteiden ja intervention tavoitteiden tunnistamisesta, ja se jatkui näyttöön perustuvien menetelmien valinnalla. Pilotointivaiheen jälkeen varsinaiseen Reko-prosessiin osallistui kuusi lasta sidosryhmineen (yhteensä 31 osallistujaa) ja toteutuksen arkivaikuttavuuden arvioiminen on meneillään. Tämä protokolla-artikkeli on tärkeä esimerkki tutkimusperustaisen intervention pitkäjänteisestä kehittämisestä yhdessä tutkijoiden ja kuntoutuskumppaneiden kanssa.

Tässä artikkeliin linkki, jossa saattaa olla vielä jäljellä maksuttomia latauksia.

https://www.tandfonline.com/eprint/694Q7PEBKUHIVUNSVNXI/full?target=10.1080/07434618.2026.2677481

PS. Seuraava Reko-ohjaajien koulutus puheterapeuteille järjestetään keväällä 2027 yhteistyössä Lasten neurologisen kuntoutuksen yhdistyksen kanssa.

09/09/2026

Logopedian uratarinoita kuultiin tiistaina 8.9. opiskelikoille suunnatussa ’Ura HUSissa; Opiskelijasta ammattilaiseksi’ -tilaisuudessa, kun puheterapeutteja eri HUSin yksiköistä kertoi urastaan ja jakoi vinkkejä logopedian opiskelijoille sekä muille tiedekunnan opiskelijoille oman uran rakennusta varten🧑‍⚕️✴️

07/09/2026

Helsingin logopedian koulutusohjelmassa lukukauden alun perinteisiin kuuluu opetuksen kehittämisen päivä, jota opettajat viettivät tällä kertaa vehreällä Viikin kampuksella. Päivä piti sisällään mm. antoisia keskusteluja, hyvää ruokaa ja kehonhuoltoa. Mukavaa alkanutta lukukautta kaikille ❤️

02/09/2026

Uutta tutkimusta kliinisen työn tueksi!

Tarvainen, S., Ståhlberg-Forsén, E., Elo, H., Haukilehto, M., Guideline Work Group, & Sundstedt, S. (2026). Defining the Level of Need and Total Intervention Time in Children’s Speech and Language Therapy in Finland: Developing a Consensus-Based Guideline. Autism & Developmental Language Impairments, 11, 23969415261464496.

📑 Tutkimuksen tarkoituksena oli luoda suositus lasten puheterapiatarpeen määrittelystä ja, siihen pohjautuen, suositelluista puheterapiamääristä. Tavoitteena on lisätä valtakunnallista tasa-arvoa ja yksilön tarpeisiin vastaamista lasten puheterapiassa.

🔍 Suositus perustuu International Classification of Functioning, Disability and Health -viitekehykseen ja joustavan intervention ajatukselle. Neljä tekijää todettiin keskeisiksi lasten kuntoutustarpeen ja puheterapian määrän määrittelyssä:

1) Häiriön vaikutus osallisuuteen
2) Ympäristön ohjauksen tarve
3) Häiriön vaikeusaste
4) Hyötymisennuste

Suosituksen validiteetti todettiin korkeaksi niin alan sisäisellä kuin avoimella kommenttikierroksella.

📣 Toivomme, että tämä tutkimus lisää keskustelua puheterapiatarpeen määrittelystä ja sen perusteella tehdyistä päätöksistä koskien puheterapiamääriä.

Artikkeli on avoimesti luettavissa osoitteessa: https://doi.org/10.1177/23969415261464496

En nypublicerad artikel!

Tarvainen, S., Ståhlberg-Forsén, E., Elo, H., Haukilehto, M., Guideline Work Group & Sundstedt, S. (2026). Defining the Level of Need and Total Intervention Time in Children’s Speech and Language Therapy in Finland: Developing a Consensus-Based Guideline. Autism & Developmental Language Impairments, 11, 23969415261464496.

📑 Syftet med studien var att ta fram en rekommendation för hur barns behov av talterapi ska bedömas och utifrån detta, hur mycket terapi som ska rekommenderas. Målet är att öka den nationella jämlikheten och säkerställa att barn får talterapi som motsvarar deras individuella behov.

🔍 Rekommendationen bygger på International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF)-ramverket och principen om flexibel intervention. Fyra faktorer identifierades som centrala vid bedömningen av barns rehabiliteringsbehov och omfattningen av talterapi:

• Funktionsnedsättningens inverkan på delaktigheten
• Omgivningens behov av handledning
• Funktionsnedsättningens svårighetsgrad
• Den förväntade nyttan av interventionen

Rekommendationens validitet bedömdes som hög både i en intern expertgranskning och en öppen remissrunda.

📣 Vi hoppas att denna studie bidrar till ökad diskussion kring hur behovet av talterapi bedöms och hur beslut om terapins omfattning fattas.

Artikeln finns fritt tillgänglig här: https://doi.org/10.1177/23969415261464496

Background and Aims Speech and language therapy is essential for supporting the skills and participation of children with disorders that impair their ability to...

03/07/2026

Lämpimät onnittelut sekä todistusvalinnalla että pääsykokeella meille opiskelemaan valituille uusille opiskelijoille🩷

Muistakaa ottaa opiskelupaikka vastaan viimeistään 9.7. klo 15 ja ilmoittautua läsnäolevaksi. Lisää ohjeita opintojen alkuun löytyy esimerkiksi studies.helsinki.fi sivustolta.

Odotamme jo innolla teidän näkemistänne syksyllä🌟

02/07/2026

Uutta tutkimusta!

Torppa R, Looi V, Henttonen P, Pekkala S (2026) Development of semantic verbal fluency in children aged 2 to 5 and its relationship with participating in music activities. PLoS One 21(6): e0350326. doi:10.1371/journal.pone.0350326

Logopedian ja musiikintutkimuksen alan artikkeli on julkaistu otsikolla
“Development of semantic verbal fluency in children aged 2 to 5 and its relationship with participating in music activities”.

Artikkelin ovat kirjoittaneet Helsingin yliopiston logopedian yliopistonlehtorit Ritva Torppa Ja Seija Pekkala yhdessä Valerie Looin ja Pentti Henttosen kanssa. 

Tämä on ensimmäinen kerta, kun semanttisen sanasujuvuuden määrällistä ja laadullista kehitystä on tutkittu normaalisti kuulevilla (tyypillisesti kehittyvillä) lapsilla jo 2-vuotiaasta eteenpäin.

Tärkeää on myös se, että tutkimuksessa havaittiin suuremman määrän kodin epämuodollisia musiikkiaktiviteetteja (esim. laulamista, musiikin kuuntelua) olevan yhteydessä parempaan semanttiseen sanasujuvuuteen.

Linkki artikkeliin:

https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0350326

25/06/2026

Uutta tutkimusta!

Markkula, A., Pyhälä, R., Munck, P., Buchwald, J., Metsäranta, M. & Stolt, S. (2026). Cognition and language of 2-year-old very preterm children measured using brief validated parental report instruments: a cross-sectional study. 𝘌𝘶𝘳𝘰𝘱𝘦𝘢𝘯 𝘑𝘰𝘶𝘳𝘯𝘢𝘭 𝘰𝘧 𝘗𝘦𝘥𝘪𝘢𝘵𝘳𝘪𝘤𝘴, 185, 520.

📑 Tutkimuksessa tutkittiin korjatulta iältään 2-vuotiaiden pikkukeskosten kognitiivisia ja kielellisiä taitoja vanhempien täyttämillä seulontatyyppisillä menetelmillä arvioituina.

🔍 Keskeiset tulokset
- Vanhempien täyttämät seulontatyyppiset menetelmät ovat hyödyllisiä 2-vuotiaiden pikkukeskosten viivästyneen kehityksen tunnistamisessa.
- Pikkukeskosten kognitiivisissa ja kielellisissä taidoissa ei tullut esille sukupuolieroja.
- 41 %:lla pikkukeskosista oli heikot taidot vain joko kognitiivisen tai kielellisen kehityksen osalta, kun taas 12 %:lla todettiin heikot taidot molemmilla osa-alueilla.

📣 Johtopäätökset
Tulokset korostavat kognitiivisten ja kielellisten taitojen erillisen arvioinnin tärkeyttä pikkukeskosten kehitysseurannassa, sillä kehitysviive voi tulla esille kummallakin tai vain jommallakummalla osa-alueella. Vanhempien täyttämät seulontatyyppiset menetelmät ovat käyttökelpoinen väline varhaisten taitojen arvioinnissa.

Artikkeli on avoimesti luettavissa osoitteessa:

https://doi.org/10.1007/s00431-026-07163-3

12/06/2026

Helsingin yliopiston logopedian tutkijoille tunnustusta tutkimuksestaan

Riikka Mustosen, Suvi Stoltin ja Ritva Torpan artikkeli ”Parental linquistic support in a home environment is associated with language development of preschool-aged children.” oli yksi Acta Paediatrica -lehden eniten katselluista artikkeleista vuoden 2024 aikana.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien lapselle lukemisen, tarinoiden kertomisen ja laulamisen yhteyksiä lasten kielellisiin taitoihin kuten sanastoon, kielen rakenteisiin ja kielelliseen kokonaistasoon.

Tulosten perusteella kaikkien kolmen kielellisen tukimuodon käyttäminen on suositeltavaa lasten eri kielen osa-alueiden tukemiseksi:

Tuloksissa korostui vanhempien lapselle lukemisen hyödyt. Vanhempien lukeminen selitti parhaiten lasten sanaston taitoja sekä kokonaiskielellistä tasoa. Toisin sanoen, mitä useammin vanhemmat lukivat lapsilleen, sitä laajempi sanasto lapsilla oli ja sitä parempi kokonaiskielellinen taso lapsilla oli.

Tarinoiden kertominen selitti puolestaan parhaiten lasten kieliopillisia taitoja (sisältäen fonologisia ja morfologisia taitoja). Mitä enemmän vanhemmat kertoivat vapaita tarinoita lapsilleen, sitä paremmin kielelliset rakenteet olivat lapsilla hallussa.

Lisäksi useammin toistuva laulaminen oli merkitsevästi yhteydessä lasten laajempaan tuottavaan sanastoon ja parempaan tuottavaan kokonaiskielelliseen tasoon.

Nykyisessä digitaalisessa yhteiskunnassamme on erityisen tärkeää muistaa kasvokkaisen vuorovaikutuksen merkitys lasten kielellisten taitojen tukemisessa.

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/apa.17257
Linkki myös biossa

11/06/2026

Uusien professorien juhlaluennot pidettiin 27.5. Helsingin yliopistolla. Logopedian professorimme Suvi Stolt piti juhlaluennon aiheesta ”Kehittyvä kielikyky keskiössä. Mitä pikkukeskosena syntyneiden lasten kielellinen kehitys voi kertoa kielikyvyn kehityksen suuntaviivoista?” Luennossa esiteltiin tekeillä olevaa varhaiseen kielenkehitykseen liittyvää tutkimusta ja nostettiin esiin hyvin pienenä keskosena syntyneiden lasten kielenkehityksen erityispiirteitä. Onnittelemme lämpimästi uutta professoriamme!