19/09/2026
Pieni lapsi ei vielä pysty säätelemään suuria tunteitaan samalla tavalla kuin aikuinen. Kun kiukku, pettymys, pelko tai suru ottaa vallan, lapsi tarvitsee aikuisen apua rauhoittumiseen.
Aikuisen tehtävä ei ole poistaa tunnetta tai saada sitä loppumaan mahdollisimman nopeasti. Sen sijaan voimme auttaa lasta olemaan tunteen kanssa turvallisesti.
Kun aikuinen pysyy lähellä, rauhoittaa, lohduttaa ja asettaa tarvittaessa turvalliset rajat, lapsi saa kokemuksen: "Tämä tunne on sallittu. En jää sen kanssa yksin. Tästä selvitään."
Toistuvien kokemusten kautta lapsi oppii vähitellen keinoja, joita hän pystyy myöhemmin käyttämään myös itse.
Kun lapsen tunne kuohuu:
💛 Rauhoita ensin itsesi. Lapsen on vaikea rauhoittua, jos aikuisenkin tunne nousee voimakkaaksi. Hengitä, hidasta ja laske omaa äänensävyäsi.
💛 Ole lähellä. Kaikkea ei tarvitse ratkaista tai selittää. Joskus rauhallinen läsnäolo on tärkeämpää kuin sanat.
💛 Auta tunnistamaan tunne. ”Sinua taitaa harmittaa tosi paljon, kun leikki piti lopettaa.”
💛 Hyväksy tunne, rajaa tarvittaessa toimintaa. ”Saat olla vihainen. Minua ei saa lyödä. Olen tässä ja autan sinua.”
💛 Älä vaadi järkipuhetta keskellä tunnekuohua. Kun tunne on suuri, lapsen kyky kuunnella, harkita ja ratkaista tilannetta on heikompi. Keskustelulle tulee parempi hetki myöhemmin.
💛 Palaa tilanteeseen rauhoittumisen jälkeen. Kun tunne on laskenut, voidaan yhdessä miettiä: Mitä tapahtui? Mikä auttoi? Mitä voisimme tehdä ensi kerralla kun tunne tulee?
💛 Muista, että tätä harjoitellaan m***a kertaa. Lapsi ei opi tunnesäätelyä yhdestä keskustelusta. Taidot rakentuvat vähitellen tavallisissa arjen tilanteissa.
Ja ehkä tärkein:
Aikuinenkin hermostuu joskus. Silloin tärkeää on palata tilanteeseen rauhoittumisen jälkeen. Pyytää anteeksi, jutella tapahtuneesta ja jatkaa yhdessä eteenpäin.
Ensin säätelemme yhdessä. Vähitellen lapsi oppii säätelemään tunteitaan itse.