Etnologia - Turun yliopisto

Etnologian päivien 2027 työryhmäkutsu on auki!

Etnologian päivien työryhmäkutsu on auki: Vaikuttava etnologinen tutkimus – kulttuuriset ilmiöt ja kokemuksellinen tieto

XIII Etnologian päivät Turussa 11.–12.3.2027

Tutkimuksen vaikuttavuudesta on tullut tärkeä ulottuvuus myös humanistisessa tutkimuksessa, ja usein tutkimusrahoitusta haettaessa suunnitelmia arvioidaan sen perusteella. Vaikuttavuus voidaan kuitenkin ymmärtää monin eri tavoin, ja sen arviointi on usein haastavaa erityisesti silloin, kun sitä ei voida mitata suoraan, kuten laadullisessa tutkimuksessa. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tutkimus ja erityisesti sen piirissä käytettävät menetelmät ovat kuitenkin monin tavoin vaikuttavia ja niissä korostuu vuorovaikutus tutkijan ja tutkittavien välillä. Esimerkiksi osallistavat menetelmät, joiden tarkoitus on mahdollistaa tutkittavien aktiivinen rooli tutkimuksessa, ovat laajasti käytössä myös muilla tieteenaloilla.

XIII Etnologian päivillä pohdimme etnologisen tutkimuksen vaikuttavuutta eri näkökulmista. Vaikuttavuus voidaan ymmärtää tutkimuksen laajempana hyötynä yhteiskunnalle, välittöminä vaikutuksina tutkittaviin ja yhteistyönä eri toimijoiden välillä. Kysymme, miksi kulttuurinen näkökulma on tärkeä ja mitä oikeastaan on etnologisen tutkimuksen tuottama kokemuksellinen tieto? Miten toimimme yhdessä tutkimukseen osallistujien ja yhteiskumppaneiden kanssa ja miten etnologinen tutkimus vaikuttaa?

Pyydämme esityksiä XIII Etnologian päivien työryhmiksi. Tutkimuksen vaikuttavuutta voi tarkastella työryhmissä sekä menetelmien toimivuuden että niiden tuottaman tiedon ja hyödyn tasolla. Niissä voi esimerkiksi pohtia, miten tutkimuksen vaikuttavuutta on mahdollista tarkastella, kun tutkitaan yksilöiden ja paikallisten yhteisöjen kokemuksia, mitä on kokemuksellinen tieto ja miten se voi vaikuttaa ympäröivään maailmaan ja miten sitä voi hyödyntää yhteiskunnan eri tasoilla. Miten digitaalisten teknologioiden ja alustojen avulla jaetaan arjen kokemuksiin liittyvää tietoa ja miten tutkijat voivat hyödyntää digitaalista osallistumista? Toivomme mukaan myös museoalan ammattilaisia ja pohdintaa siitä, miten museot tai muut organisaatiot voivat hyödyntää kulttuurien tutkimuksen menetelmin tehtävää tutkimusta ja miten museot vaikuttavat yhteiskunnassa.

Lähetä työryhmäehdotuksesi (max. 350 sanan abstrakti) 30.9.2026 mennessä seminaarisihteeri Terhi Kokolle, email: seminarsecretary(at)ethnosry.org. Ehdotukset voivat olla avoimia (vain työryhmän aihe tiedossa) tai valmiiksi koottuja (aihe ja puhujat tiedossa, esim. tutkimusprojektin esittely). Työryhmäsessioiden pituus vaihtelee 1,5 h-2 h. Ilmoita tarvittaessa toive työryhmän ajankohdasta.

Keynotepuhujat:

FT Sandi Abram on apulaisprofessori etnologian ja kulttuuriantropologian oppiaineessa Ljubljanan yliopistossa. Hänen tutkimuksensa tarkastelee aisti- ja tunnepohjaisia muutoksia kaupunkiympäristöissä, keskittyen erityisesti kaupunkikulttuureihin, atmosfääreihin, muistiin sekä ei-institutionaalisiin luoviin käytäntöihin (esim. katutaide, graffiti, käsityöt ja tatuoinnit). Hänen tutkimuksensa hyödyntää aistien antropologiaa, kävelymenetelmiä sekä digitaalisia, yhteisöllisiä ja multimodaalisia etnografisia lähestymistapoja tutkiakseen, kuinka ihmiset kokevat ja muokkaavat ympäristöjään. Hän on julkaissut tutkimustaan muun muassa seuraavissa journaaleissa: Urban Planning, Ethnologia Fennica, Street Art and Urban Creativity Journal sekä Traditiones.

Kim Silow Kallenberg on etnologian apulaisprofessori Södertörnin yliopistossa ja toiminut syksystä 2025 alkaen tutkimusjohtajana Ruotsissa Valtion laitoshallituksessa (SiS). Hänen tutkimuksensa keskittyy kulttuurisiin näkökulmiin, sosiaalisiin kysymyksiin ja terveyteen laajassa merkityksessä. Hän on kehittänyt etnografisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen tutkimuksessaan esimerkiksi luovaa kirjoittamista, autoetnografiaa ja etnografista fiktiota. Meneillään olevassa hankkeessa hän tutkii tutkijoiden kokemuksia stressistä ja loppuunpalamisesta suhteessa akateemiseen työhön. Hän on julkaissut monografian Sörjbara liv (2021) sekä useita artikkeleita seuraavissa julkaisuissa: Kulturella Perspektiv, RIG, Journal of Autoethnography ja Ethnologia Scandinavica.

FT Kirsi Sonck-Rautio työskentelee tutkijatohtorina Oulun yliopistossa. Hän on ympäristöetnologi ja antropologi, joka on työssään erikoistunut poliittiseen ekologiaan ja posthumanistiseen tutkimukseen. Hän on tutkinut merellisiä ympäristöjä ja rannikkoalueita, ympäristökriiseihin liittyvää paikallista tietoa ja päätöksentekoa sekä arjen kestävyyttä, ympäristösuhteita. Sonck-Rautio soveltaa tutkimuksessaan etnografisia tutkimusmenetelmiä. Hän on julkaissut artikkeleita mm. journaaleissa Maritime Studies, Ethnologia Fennica, Ethnologia Scandinavica, Futures, Current Research in environmental sustainability ja Alue & Ympäristö.

Tällä viikolla vietettiin uusien maisterien publiikkia. Humanistinen tiedekunta - Turun yliopisto Etnologian oppiaine onnittelee kaikkia valmistuneita maistereita! Kuvassa filosofian maisteri Heini Ylärakkola ja hänen ohjaajansa, apulaisprofessori Eerika Koskinen-Koivisto ja Arkistonhallinnan maisteriohjelman yliopisto-opettaja Terhi Kivistö.

Ethnologists and folklorists from Kulturanalys, etnologi och folkloristik ÅA visited Arcanum on Monday May 25. Thank you for the visit and lively discussions, we look forward to further collaboration and future visits!

Tänään vietettiin Turun yliopistosäätiön vuosijuhlaa Liedon Vanhalinnassa ja julkistettiin säätiön apurahat. Etnologian oppiaineella oli taas aihetta juhlaan, sillä rahoitusta myönnettiin kahdelle tutkijallemme:
• Venla Österberg sai väitöskirja-apurahan Irakin arabisukuyhteisöihin kiinnittyvien turvallisuusuhkien ja pakkomuuttoa aiheuttavien ilmiöiden tunnistamista turvapaikkamenettelyissä tarkastelevaan tutkimukseen.
• Johanna Latva sai post doc -apurahan naisten hiustenleikkuuta häpäisykeinona Suomessa 1900-luvun muistitieto- ja media-aineistossa käsittelevään tutkimukseen.

Onnea molemmille 🥳

Turun Yliopistosäätiön kaikki jaetut apurahat linkistä:

Turun Yliopistosäätiö tukee tiedettä 1,6 miljoonalla eurolla - Turun Yliopistosäätiö Turun Yliopistosäätiö on myöntänyt kevään 2026 apurahat Turun yliopiston tutkijoille ja tutkimusryhmille. Apurahoja myönnettiin 236 kpl yhteissummaltaan 1 618 398 euroa. Suurin osa apurahoista myönnettiin väitöskirjatöihin.

Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahasto on myöntänyt kahdelle oppiaineemme tutkijalle apurahan 🥳
Suvi Salminen sai apurahan maaseudun yhteisöasumista tarkastelevaan väitöskirjaansa ja Johanna Latva materiaalista kulttuuria käsittelevän MOOC-kurssin suunnitteluun ja toteutukseen. Kurssi toteutetaan yhdessä Helsingin ja Turun yliopistojen etnologian ja museologian oppiaineiden kanssa.
Lämpimät kiitokset Seurasaari - Fölisön jälleen kerran tutkimuksemme tukemisesta!

Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahaston myöntämät tutkimusstipendit etnologiseen tutkimukseen vuonna 2026

Väitöskirjat

Pinja Haukkavaara (Helsingin yliopisto); Museosta megamuseoksi? Kulttuuripoliittiset arvot museoiden
muuttuvassa arjessa. 2 000,00 €

Saga Jacksen (Helsingin yliopisto); Kultakuume. Kessin kiista ja kaivostoiminta: Luonnonvarojen hyödyntämisen koloniaalisuus ja affektiiviset ulottuvuudet Pohjois-Suomessa. 3000,00 €

Suvi Salminen (Turun yliopisto); Kokemuksia kestävämmän ja jaetun arjen rakentamisesta: Etnografinen tutkimus yhteisöasumisesta maaseudulla.
3 000,00 €

Muut tutkimukset:
Johanna Latva (Turun yliopisto); Materiaalinen kulttuuri - MOOC-kurssin suunnittelu ja toteutus. 2 000,00 €

Tänään oppiaineen henkilökunta kokoontui kehittämispäivän merkeissä yliopistonmäelle Galleria Lahjaan. Pohdimme muun muassa etnologian tulevaisuutta taidekorttien inspiroimana. Lopuksi kohotimme maljan yliopistonlehtori Tytti Suomiselle. 🥂

Voimme iloksemme tiedottaa, että Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen (etnologia) toistaiseksi voimassa olevaan yliopistonlehtorin tehtävään on valittu FT, dosentti Tytti Suominen 1.8.2026 alkaen. Tytti on toiminut Turun yliopistossa etnologian yliopisto-opettajana lukukaudella 2025-2026 sekä yliopistonlehtorina ja oppiainevastaavana vuoden 2024 alusta kevätlukukauden 2025 loppuun. Ennen Turun yliopistoon siirtymistä hän työskenteli tutkijana Helsingin yliopistossa hankkeissa, jotka käsittelivät työelämää eri näkökulmista. Tytillä on myös työnohjaajan tutkinto (STOry).

Kaupunkikaljat: Kohtaamisia kaupungissa
-keskustelutilaisuus Runostuopissa Turun Runosmäessä, Munterinkatu 15 keskiviikkona 22.4.2026 klo 18:00–20:00

Kaupunkikaljat on Turun Kaupunkitutkimusohjelman ja Kulttuurin ja vuorovaikutuksen tutkimusverkosto (KULTVA) järjestämä keskustelusarja. Tapahtuma on pääsymaksuton ja avoin kaikille. Tämänkertaisen teeman alustajat ovat mukana Kohtaamisia kodin rajoilla (KOKORA) -tutkimushankkeessa, jossa he tutkivat naapurisuhteita, kohtaamisten tiloja ja kielimaisemia kerrostaloympäristöissä Runosmäessä, Halisissa, Skanssissa ja Harppuunakorttelissa.

Päivi Leinonen on kaupunkitutkija, lähiövalokuvaaja ja väitöskirjatutkija etnologian oppiaineessa Turun yliopistossa. Tutkimuksessaan hän keskittyy erityisesti visuaaliseen maisemaan kaupunkimaiseman kokemuksissa ja käyttää keskeisenä aineistonaan valokuvamateriaalia. Runostuopin kaupunkikaljoilla Päivi kertoo naapuruuden näyttämöistä lähikuvassa.

Botnia-palkittu kirjailija Hanna Lantto työskentelee Turun yliopiston espanjan yliopistonlehtorina. Hänen tutkimuksellinen kiinnostuksensa on viime aikoina kohdistunut sosiaalisiin muutoksiin Turun kaupungin kielimaisemissa, m***a useat hänen aiemmat julkaisunsa ovat liittyneet kaksikielisyyteen, kieli-ideologioihin ja kielikäytänteisiin Baskimaalla. Kaupunkikaljoilla Hanna kertookin kohtaamisista kapakoissa nimenomaan espanjalaisesta näkökulmasta.

Tapahtumaan on mahdollista tulla omalla kyydillä tai osallistua yhteisen pyöräilyretken päätteeksi! Tietokirjailija Mikko Laaksonen opastaa pyöräretken Runosmäkeen Pohjolan, Hepokullan ja Nättinummen kautta. Kokoontuminen säävarauksella Turun linja-autoaseman, Aninkaistenkatu 20, edessä klo 16:30.

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan kiinnostavista kohtaamisten kokemuksista!

Merkkaa kalenteriin! Ensi vuoden Etnologian päivät järjestetään Turussa 11.–12.3.2027. Tapahtuman teemana on Vaikuttava etnologinen tutkimus – kulttuuriset ilmiöt ja kokemuksellinen tieto.
Save the Date! The next Ethnology Days are held in Turku 11-12 March 2027. The theme of the event is Empowering Ethnological Research – Exploring Cultural Phenomena and Experiential Knowledge.

Onnea etnologian väitöskirjatutkija Suvi Salmiselle kenttätyöapurahasta! https://www.facebook.com/share/p/1CQsN4TgPe/

SKS:n vuosikokouksessa eilen 16.3. julkistettiin SKS:n rahastoista vuonna 2026 jaettavat apurahat!

Elias Lönnrotin rahastosta jaettiin kolme apurahaa:
🔹Mila Santalalle väitöskirjatyöhön "Elsa Heporaudan (1883–1960) kulttuuriperintö: maailmankatsomus ja toimijuus suomalaisuuden kuvaston rakentajina".
🔹Karolina Kouvolalle väitöksen jälkeiseen tutkimukseen "Pohjanmaan maallikkokirjallistuminen ja kansanomainen uskonnollisuus".
🔹Topi Vainikaiselle väitöksen jälkeiseen tutkimukseen "Niskavuori ja suomalainen tunnemaisema. Yksilölliset ja yhteisölliset tunteet Hella Wuolijoen Niskavuori-näytelmissä ja niiden teatteritulkinnoissa".

Samuli Paulaharjun rahastosta jaettiin viisi apurahaa:
🔹Eemeli Hakokönkäälle muistitietoaineistojen keruuseen liittyviin kuluihin hankkeessa "Muistoja Kemijoesta ja sen muutoksesta".
🔹Pinja Haukkavaaralle väitöskirjatyön "Museo muuttaa: Suomalaiset nykymuseot välitilassa muuttuvalla kulttuuripolitiikan kentällä" tutkimushaastattelujen suorittamiseen ja analyysiin.
🔹Hanneriina Moisseiselle väitöskirjatyöhön "Asutustilat – Sarjakuva tilan taiteena" liittyvään kenttätutkimusmatkaan Ite-Aulis-Kotimuseoon Suonenjoelle.
🔹Suvi Salmiselle väitöskirjatyön ”Kokemuksia kestävämmän ja jaetun arjen rakentamisesta. Etnografinen tutkimus yhteisöllisestä asumisesta maaseudulla" aineistonkeruuseen.
🔹Crista Soskolnelle väitöskirjatyön "Muuttuva metsäsuhde, lajienvälisyys ja merkitykselliset puut myyttisen ja somaattisen tiedon valossa" kenttätyömatkoihin.

Paljon onnea kaikille apurahan saaneille! 🌹

Lue lisää:
👉 https://www.finlit.fi/ajankohtaista/uutiset/sks-jakoi-apurahoja-2-2/