07/08/2025
Mee Impaayera Seljuk sirriitti haa ilaallu, namoota ijoo fi taateewwan barbaachisoo isaa irratti xiyyeeffannee.
Impaayerri Seljuk humna Islaamaa guddaa jaarraa 11ffaa fi 12ffaa keessa kutaalee gurguddoo Baha Giddugaleessaa fi Giddugaleessa Eeshiyaa bulchaa ture. Seenaan isaas kan injifannoo waraanaa, bu’aa ba’ii aadaa fi hoggantoota dinqisiisoo ti.
Ka’umsaa fi Haala Siyaasaa Yeroo sanaa Seenaan Impaayera Seljuk kan jalqabu Oghuz Turks, garee gosoota godaantootaa kanneen madda isaanii lafa bal’aa amma Giddugaleessa Eeshiyaa ta’e irraa kan dhufan yoo ta’u, naannoowwan akka Kaazaakistaan, Uzbeekistaan, Turkmenistan, Kirgistaan fi Taajikistaan kan hammatedha. Dandeettii waraanaa fi duudhaa hoggansa gosaa hundee gadi fagoo qabuun beekamu turan. Yeroo kanatti haalli siyaasaa naannichaa kan ol’aantummaa qabu impaayera gurguddaa kan akka Khaliifaa Abbaasidii fi Impaayera Baaizaantiin laaffisuun humnoonni haaraan akka ba’an kan affeeru ture.
Ka'umsi maatii Seljuk jalqabaa Seljuk Bey, hogganaa gosaa kan gosoota Oghuz Turkic hedduu alaabaa isaa jalatti tokkoomse irraa kan ka'e ta'uu danda'a. Hoggansi Seljuk Bey egeree sanyii isaa bocuu keessatti murteessaa ture.
Kan hubatamuu qabu, jaarraa 10ffaa keessa ummanni isaa Islaamummaa akka fudhatan kan geggeesse yoo ta’u, eenyummaa gosa kanaa irratti jijjiirama guddaa agarsiise.
kan Baha Giddu Galeessaa harka caalu irratti dhiibbaa dhabaa ture. Seljukoonni akka loltoota kiraa sassaabdota waraanaa mootummoota Faarsi fi Arabaa adda addaa tajaajilaa turan ta’uun kan jalqaban yoo ta’u, yeroo baay’ee naannoo tasgabbii dhabuu siyaasaatiin guutame keessatti aangoof falmaa turan. Maqaan loltoota ciccimoo fi ogummaa qaban ta’uun isaanii dafee dhiibbaa guddaa akka argatan taasiseera. Jalqaba jaarraa 11ffaatti, Seljukoonni akka loltootaatti qofa utuu hin taʼin, akka taphattoota siyaasaattis humna horachaa turan.
