Puheterapia ja Valmennus Costa Comunicación

Lapsen kieli kehittyy vuorovaikutuksessa häntä ympäröivän ympäristön kanssa.

Papunetiltä mitä mainioin opas miten tukea pienen lapsen kielenkehitystä.

https://papunet.net/wp-content/uploads/2023/10/Vuorotellen-opas_netti_2018.pdf?fbclid=IwdGRjcAP25DFleHRuA2FlbQIxMQBzcnRjBmFwcF9pZAo2NjI4NTY4Mzc5AAEeERwR3ZEsN8CXHsKF5jvqKX8wl-UjXToVBRWBCag8UEV0QArkZU-6HJH_0h4_aem_sehu34LlJPCTvaVUuuvvUw

papunet.net

Minkä vuoksi monet nepsy-lapset ovat jatkuvasti osallisina kahakoissa, välituntiselkkauksissa, tuntihäiriköinnissä jne?

Kypsymätön oman toiminnan säätely ja impulssikontrolli.

Oman toiminnan säätely ja impulssikontrolli ovat osa toiminnanohjausta (Executive Functions). Tämä on siis se osa aivojen toimintaa, joka eniten määrittää ihmisen kykyä toimia johdonmukaisesti eri elämän tilanteissa.

Joillakin nepsy-lapsilla toiminnanohjauksen kypsymättömyys näyttäytyy tunteiden nopeana leimahtamisena ja kyvyttömyytenä säädellä omia impulssejaan.

Miten aikuinen voi auttaa?
Ennakoimalla. Tuttu aikuinen yleensä oppii näkemään lapsesta, milloin lapsen olemus on muuttumassa, milloin vauhti on kiihtymässä liiaksi. Tällöin olisi parasta puhaltaa pelit poikki ja keksiä jotain muuta, hermoratoja rauhoittavaa toimintaa.
Tilannetta tulisi myös sanoittaa lapselle, jotta hän oppii tunnistamaan oman kehonsa oloja.

Lapsen oman tietoisuuden kasvattaminen omien olojensa suhteen keskustelemalla ja oikeanlaisia kysymyksiä esittämällä, auttaa lasta kehittämään omaa kykyään ennakoida tilanteita.

Torumiset ja nuhtelut ovat varmasti oiva työkalu joissakin tilanteissa, valitettavasti niistä ei nepsy kylläkään opi mitään uusia keinoja käyttäytymisensä säätelyyn.

Nepsyys on aivoasia. Jos haluamme muutosta, meidän pitää tarkastella omaa toimintaamme kasvattajina tämä huomioon ottaen.

Koulun alkuun muistutus meille kaikille:

Tunteet määrittävät toimintojamme.
Turvallisen tunneyhteyden luominen lapseen / nuoreen tulisi aina olla aikuisen esimmäinen päämäärä.
Lapsi ei kykene ohjailemaan toimintaansa ollessaan poissa tasapainosta.

Parasta mitä tunnemyrskyn silmässä voit tehdä, on olla turvallisesti läsnä lapselle.

ADHD ja toiminnanohjaus.

Yhdysvaltalainen neuropsykologi Russell Barkley on tutkimuksissaan havainnoinnut noin 20 - 30% viiveen ADHD-lasten toiminnanohjauksen kehityksessä heidän omaan ikäryhmäänsä verrattuna.

Tämä on merkittävä viive, joka mielestäni tulisi huomioida ja ottaa huomioon etenkin koulumaailmassa.
Emme odota ekaluokkalaisen selviytyvän kolmannen luokan matematiikan tehtävistä, m***a uskon, ettemme usein ymmärrä, emmekä osaa huomioida tätä vastaavaa taitoviivettä ADHD-lasten toiminnanohjauksen pulmia käsitellessämme.

On niin tärkeää aikuisena sisäistää, että lapsi ei tahallisesti unohtele, ole hidas tai huolimaton, vaan että kehityksellisesti hän ei vielä kykene ikätovereidensa kaltaiseen toimintaan.

Mitä tehdä?
- Ole kärsivällinen (nepsylapsi vaatii keskimääräistä enemmän toistoja, aivot ovat epäkypsät)
- Luo yksinkertaisia, samoina toistuvia rutiineja
- Tarjoa visuaalisia tukia aina kun mahdollista
- Rakenna ja automatisoi ainoastaan muutamaa perustaitoa kerrallaan
- Suhtaudu asioihin kevyesti ja positiivisesti 😁

Ihmisen kyky tiedostaa ja tarkkailla omaa toimintaansa (nepsy tai ei) on pitkään hyvin vajavainen. Itse en henkilökohtaisesti jaa ajatusta alla olevan kuvan arvioista nk. ”katosta” adhd-oireisen ihmisen toiminnanohjauksen kehityksessä.
Ihmisen aivot ovat plastiset ja yksilön kyky kehittää itseään, niin halutessaan, on mielestäni rajaton.

Me aikuiset olemme alati esimerkkinä lapsillemme.
Miten usein sinä mallitat joutenoloa?

Alla todella selkeä ja tiivistetty aikuispotilaille suunnattu ADHD-opas

Suomennettu saksalaisesta alkuperäisversiosta.

Vahva suositus tälle. ☺️

Tie minkä tahansa asiantilan kohentamiseen on aina tiedon, ja sitä kautta erityisesti oman tietoisuustason nosto kyseisen pulman tai haasteen suhteen.

Nepsyyden ei tarvitse olla elämää rajoittava asia. Yksilön ymmärtäessä itseään, omaa elämää on helpompi rakentaa omia aivoja tukevaksi.

Nepsy-lasten vanhempien on hyvä tarkkailla itseään ja omia alitajuisia tulkintojaan siitä miten lapsensa nepsyyden näkevät. Vanhemman omat tulkinnat siirtyvät lapsella käsityksenä hänestä itsestään ja omista kyvyistään.

#

adhdtutuksi.fi

Päivän ADHD pläjäys!

Minkä vuoksi monet nepsy-lapset ovat jatkuvasti osallisina kahakoissa, välituntiselkkauksissa, tuntihäiriköinnissä jne?

Kypsymätön oman toiminnan säätely ja impulssikontrolli.

Oman toiminnan säätely ja impulssikontrolli ovat osa toiminnanohjausta (Executive Functions). Tämä on siis se osa aivojen toimintaa, joka eniten määrittää ihmisen kykyä toimia johdonmukaisesti eri elämän tilanteissa.

Joillakin nepsy-lapsilla toiminnanohjauksen kypsymättömyys näyttäytyy tunteiden nopeana leimahtamisena ja kyvyttömyytenä säädellä omia impulssejaan.

Miten aikuinen voisi auttaa?
Ennakoimalla. Tuttu aikuinen yleensä oppii näkemään lapsesta, milloin lapsen olemus on muuttumassa, milloin vauhti on kiihtymässä liiaksi. Tällöin olisi parasta puhaltaa pelit poikki ja keksiä jotain muuta, hermoratoja rauhoittavaa toimintaa.
Tilanne on hyvä selittää myös lapselle, jotta hän oppii tunnistamaan oman kehonsa oloja.

Lapsen oman tietoisuuden kasvattaminen omien olojen suhteen, keskustelemalla ja oikeanlaisia kysymyksiä esittämällä, auttaa lasta kehittämään omaa kykyään ennakoida tilanteita.

Torumiset ja nuhtelut ovat varmasti oiva työkalu joissakin tilanteissa, valitettavasti niistä ei nepsy kylläkään opi mitään uusia keinoja käyttäytymisensä säätelyyn.

Nepsyys on aivoasia. Jos haluamme muutosta, meidän pitää tarkastella omaa toimintaamme kasvattajina tämä huomioon ottaen.

Lokakuu on kansainvälinen ADHD-tietoisuuden kuukausi.

ADHD ja impulssikontrolli.

Impulssikontrolli on myös oman mielen liikkeiden kontrollointia.

Oman mielen liikkeiden, sekä tarkkaavuuden suuntaaminen ja ylläpitäminen tylsiltä tai merkityksettömiltä tuntuvissa toimissa, on taito, jota jokainen ADHD-aivoilla varustettu henkilö kykenee helposti treenaamaan aikuistuessaan. Lasten ja nuorten kyky reflektoida omia mielen sisäisiä liikkeitä on vielä kypsymätön.

Mun oma henkilökohtainen mielipide on, että ADHD on todellinen supervoima, m***a meidän yhteiskunnan lapsille suunnatut oppimisjärjestelyt sellaisenaan kuin ne tällä hetkellä ovat, eivät tue yksilöllisyyttä ja erilaisia tapoja oppia.

Sarjakuva: Papu & Perheenvarsi

Minisarja alakoululaisille aivojen toiminnasta ja miten edistää aivoterveyttä.
Mukana tehtäväpaketti.

Pääosassa pää

Pääsiäiskuvia!

Kivoja kuvia pääsiäisestä!

Lähde:https://papunet.net/sites/papunet.net/files/materiaalia/Kuvakommunikointi/Juhlapyhat/paasiainen_keskustelusanasto_s.pdf

Yhteyden luominen.
Yritätkö rakentaa ja palauttaa yhteyden sinun ja oppilaasi välille, vai kontrolloida tilannetta hiljentämällä ja hävettämällä lasta.

Äänensävyillä ja käytetyillä sanoilla on väliä.

Yhteyden luominen konfliktitilanteissa ei ole helppo juttu luokkahuoneessa jossa yhdellä aikuisella on hallittavana m***a lasta. Ehkä jopa mahdotonta. Ajan ja resurssien puute luo epäsuotuisat puitteet oppilaan yksilötasoiselle kohtaamiselle.

Olisiko koululaitoksella tarvetta rakennemuutokseen?