Perheen jäljillä

Nykyään Suomessa julkaistaan vuosittain noin 1300 uutta lasten- ja nuortenkirjaa, ja määrä on kasvusuunnassa. M***a millaisia kirjoja lapsille oli tarjolla vaikkapa 1800-luvulla?

Kansalliskirjaston kokoama suosikkilista lapsille ja nuorille suunnatuista kirjoista mahdollistaa aikamatkailun 1800-luvun loppupuolelle saakka. Joukossa on satuja, runoja, kuvakirjoja ja seikkailuromaaneja, sekä luontokirjoja ja muita lasten tietokirjoja.

Klikattava linkki aineistoihin löytyy kommenteista!

--
Kuva: kansikuva Tyko Hagmanin satukirjasta Tuhkapöperö, 1893. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, Public Domain.

Tämä kuva opettaja, kirjailija, kääntäjä ja virsirunoilija Aune Krohnista (1881–1967) ja hänen elämänkumppanistaan Liisa Tarvosta nousi esiin, kun dosentti Maarit Leskelä-Kärki kävi selaamassa Krohnin suvun valokuvia SKS:n arkistossa. Kuva ei ollut aiemmilla kerroilla osunut hänen silmiinsä. Kuvan näkeminen sai aikaan liikutuksen tunteen ja herätti monia kysymyksiä. Miksi kuvaa ei ollut tullut aiemmin esille arkistoaineistojen joukossa?

Lue lisää kuvalöydöstä Maarit Leskelä-Kärjen uudesta blogikirjoituksesta Vähäisistä lisistä! Linkki blogiin kommenteissa.

📷 Kuva: Muotokuva Aune Krohnista ja Liisa Tarvosta 1930. Ilmari Krohnin arkisto, SKS KIA.

Dos. Vahtikarin hankkeen artikkeli aiheesta on avoimesti luettavissa Historiallisen Aikakauskirjan julkaisuarkistossa: https://journal.fi/haik/issue/view/12312

Suomen Historiallinen Seura piti tänään kevätkokouksensa Tieteiden talolla ja nyt kuulemme vielä seuran varapuheenjohtaja, dosentti Tanja Vahtikarin esitelmää ”Hyvinvointivaltio-kansakunnan sosiomateriaalinen kokemus 1930-luvulta nykypäivään: tapaus suomalainen äitiyspakkaus”. Vahtikari on johtanut Koneen säätiön rahoittamaa hanketta ”Äitiyspakkaus tunne-esineenä: hyvinvointivaltion sosiomateriaaliaalinen kokemus 1930-luvulta 2000-luvulle”. Vahtikari tuo esille, miten moneen asiaan äitiyspakkaus kytkeytyy: nationalismi, väestö- ja perhepolitiikka, äitiyden ja kansalaisuuden ihanteet, neuvoloiden käytön yleistyminen, kuluttajuus…

FT, dosentti Maarit Leskelä-Kärki kirjoittaa valokuvalöydöstä ja sen kuvaamasta pariskunnasta, Aune Krohnista ja Liisa Tarvosta.

Aune, Liisa & valokuvan voima Maarit Leskelä-Kärki kirjoittaa SKS:n arkistossa tekemästään kuvalöydöstä, johon on ikuistettu Aune Krohn ja hänen elämänkumppaninsa Liisa Tarvo. Lue lisää!

1800-luvun alkupuolen Helsingissä huomattava osa esimerkiksi puusepän- ja suutarinverstaista oli leskirouvien omistuksessa. Mistä tuossa naisjohtajien ja -liikkeenomistajien kulttuurissa oli kyse? Lue tai kuuntele juttu, linkit verkko- ja äänijuttuun ovat kommenteissa.

Lapsen etu adoptiossa on tarkoittanut eri aikoina eri asioita | Helsingin yliopisto Lapsen etu on keskeisin lapsia koskeviin oikeusasioihin vaikuttava periaate. Käsitteen historian tarkastelu auttaa ymmärtämään sen luonnetta ja voi johtaa nykyistä selkeämpään lapsen etuun liittyvään lainsäädäntöön.

‘Isä’ on suomen kielessä todennäköisesti ikivanha omaperäinen sana. Sanalla on vastineita kaikissa lähisukukielissä ja laajasti etäsukukielissä. Sukulaissanoja ovat muun muassa pohjoissaamen ‘áhčči’, unkarin esi-isää tarkoittavaa ‘ős’ ja viron ‘isa’. ‘Isä’-sanasta on johdettu sanat ‘iso’ ja ‘isäntä’.

Suomessa sukulaisuutta on perinteisesti laskettu sekä isän että äidin puolelta. Perhe on kuitenkin ollut selvästi patriarkaalinen: isän tehtävä on johtaa ja suojella perhettään. Isäntä tekee viime kädessä maataloa koskevat tärkeät päätökset ja hallitsee sen omaisuutta. Päätösten kautta hän kantaa vastuun yhteisön hyvinvoinnista ja tulevaisuuden elinmahdollisuuksista. Talon isäntä myös johtaa riittejä perheen vuotuisjuhlissa.

Uuden lapsen syntyessä isä ottaa lapsen vastaan, symbolisesti syliinsä, jonka jälkeen lapsi katsotaan osaksi suvun yhteisöä. Inkerinmaalla Narvusissa sanotaan, että synnytyksen jälkeen »ämmänainen» käärii vastasyntyneen tämän isän mustaan paitaan, jossa lapsi saa olla hetken aikaa.

Tapa tunnetaan myös Karjalasta ja Suomesta. Vienassa vastasyntynyt kääritään taaton likaiseen paitaan, jotta siitä tulisi hyvätapainen ja taaton luontoinen. Satakunnasta Honkajoelta on vuorostaan perimätietoa, että itkevää lasta rauhoitetaan käärimällä hänet isän paitaan tai hevosen loimeen. Loimen käyttäminen saattaa selittyä sillä, että hevoset edustavat miehistä potenssia, työkykyä ja tuottavuutta.

Kuva: Isä ja esikoistytär Kolarin Sieppijärvellä noin vuonna 1917. Kuvaaja: Hildur Sammallahti. Lapin maakuntamuseo, Creative Commons BY-NC-ND 4.0.

Hyvää isänpäivää! Isyysloma tuli Suomessa mahdolliseksi vuonna 1978. Sen pituus oli kaksi viikkoa. Isyysloman saattoi saada jokainen naimisissa oleva isä, joka oli tehnyt ilmoituksen työnantajalleen kuukautta ennen laskettua aikaa. Isyysloma ei koskenut avoliitossa eläviä, armeijassa palvelevia asevelvollisia eikä työttömiä.

Me Naisten jutussa (10/1978) haastateltiin isiä ja kysyttiin, mitä mieltä miehet olivat isyyslomasta ja miten isän ja lapsen välistä sidettä tuli rakentaa. Isyys oli muutoksessa 1970-luvulla. Myös miesten osallistuminen synnytykseen herätti paljon keskustelua.

Pohjola-yhtymän tiedotusjohtaja ja kolmen pojan isä Kari Kallio esitettiin jutussa pioneeri-isänä, joka pesi pyykkiä ja vaihtoi vaippoja: ”Hän pukee polvella poikaansa potkupukuun, katsastaa ja toteaa tyynesti: - Olen myös ollut huomaavinani, ettei vaipanvaihto ole vienyt palaa miehisyydestäni.”

Kiinnostava seminaaripäivä Turussa!

Academic Households in Early Modern Northern Europe -kirjan julkistamistilaisuus ja Porthanin päivän seminaari 7.11.

Tampereen yliopistossa toteutetun ja Jalmari Finnen säätiön rahoittaman Professorin perhekunta – Turun kuninkaallinen akatemia sukuyhteisönä 1600-luvulla -hankkeen pääjulkaisu Academic Households in Early Modern Northern Europe on tullut painosta. Hanketta on vetänyt Uuden ajan alun tutkimuksen verkoston entinen puheenjohtaja, dosentti Mari Välimäki.

Kirjan julkistamista juhlitaan perjantaina 7.11. Panimoravintola Koulun Historian luokassa (Eerikinkatu 18, Turku). Julkistamistilaisuus järjestetään yhteistyössä Porthan-Seuran kanssa, ja tilaisuus on samalla tämän vuoden Porthanin päivän seminaari, jota vietetään vuosittain Henrik Gabriel Porthanin syntymäpäivän aikaan.

Kahvituksen vuoksi osallistujia pyydetään ilmoittautumaan viimeistään 31.10. Tilaisuuteen voidaan ottaa 30 ensimmäisenä ilmoittautunutta, eikä siihen voi osallistua etänä.

Tilaisuuden ohjelma:
13:00 Tilaisuuden avaus
13:30-14.00 Minna Vesa, Perhe ja avioliitto varhaismodernien ruotsalaisten yliopistojen dissertaatioissa
14:00-14:30 Miia Kuha, Viipurin lukion lehtorien lesket ja toimijuuden odotukset 1600-luvun jälkipuoliskolla
14:30-15:00 Kahvitus
15:00-15:30 Eeva-Liisa Bastman, Perhesuhteita professoriperheille kirjoitetussa henkilörunoudessa
15:30-16:00 Robin Engblom, Familjenätverkens betydelse för tidigmoderna lärda hushåll
16:00 Loppukeskustelu

Lämpimästi tervetuloa!

https://agricolaverkko.fi/tapahtumat/academic-households-in-early-modern-northern-europe/

Monenlaisista perheistä nyt ja ennen

Näillä pikadeiteillä ei haeta kumppania romanttisessa mielessä, vaan ihmistä tai ihmisiä jakamaan vanhemmuutta Ystävien kesken jaettu vanhemmuus oli pitkään seksuaalivähemmistöjen juttu, m***a nyt kumppanuusvanhemmuus kiinnostaa myös heteroja.