Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Turun yliopisto

Yhdysvallat on Latinalaisessa Amerikassa ottanut Venezuelan jälkeen Kuuban kovan painostuspolitiikkansa kohteeksi. Sanomalehti New York Timesin tietojen mukaan Trumpin hallinto on vaatinut Kuubaa vaihtamaan presidentti Miguel Diaz-Canelin.

John Morton -keskuksen projektitutkija Nadia Nava Contrerasin mukaan Kuuban presidentin vaihto olisi lähinnä symbolinen voitto Yhdysvalloille.

"Donald Trump voisi käyttää sitä näyttääkseen sekä kotimaassa että kansainvälisesti, että hänen politiikkansa toimii ja että hän pystyy painostamaan Kuubaa", tutkija sanoo.

USA kiristää köyttä Kuuban kaulan ympärillä – lehtitietojen mukaan Trump haluaa Kuuban presidentin vaihtoon Yhdysvallat on Latinalaisessa Amerikassa ottanut Venezuelan jälkeen Kuuban kovan painostuspolitiikkansa kohteeksi. Tavoitteena näyttää olevan Kuuban pakottaminen Yhdysvaltojen haluamiin talouden ja politiikan uudistuksiin.

Asumistuen maksaminen omistus­asumiseen lopetettiin vuoden 2025 alussa. Ennen leikkausta arviolta noin 4–5 prosentilla tuen saajista oli omistusasunto.

Sosiaalityön yliopistonlehtori Jarkko Rasinkangas tiedekunnastamme arvioi, että sosiaalitukien mittavat leikkaukset alkavat pian näkyä vielä laajemmin.

"Leikkaukset rupeavat rasittamaan pienituloisempaa väestöä. Tässä alkaa tulla vastaan erilaisia tilanteita, jotka tuntuvat ehkä kohtuuttomilta yksittäisten ihmisten elämisen ja asumisen kannalta", hän sanoo Ylen uutisessa.

Mia elää alle 600 eurolla kuukaudessa ja pelkää, että joutuu kohta myymään kotinsa Asumistuen maksaminen omistusasumiseen lopetettiin vuoden 2025 alussa. Ennen leikkausta arviolta noin 4–5 prosentilla tuen saajista oli omistusasunto.

(FI/EN) Suomi on maailmankuulu siitä, että olemme onnistuneet vähentämään asunnottomuutta 1980-luvun lopun noin 18 000 asunnottomasta nykyiseen noin 4 600 asunnottomaan.

Nyt tilanne on muuttunut ja asunnottomuus on kasvanut Suomessa 34 prosenttia verrattuna vuoden 2023 tilastoon, jolloin asunnottomuus oli historiallisesti alhaisimmillaan.

Muutoksen taustalla vaikuttavat todennäköisesti ainakin osittain asuntojen hintojen ja elinkustannusten nousu sekä viimeaikaiset leikkaukset sosiaalietuuksiin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Tutkijoidemme Veera Niemen ja Jarkko Rasinkankaan mukaan panostukset hyvinvointiin ja eriarvoisuuden vähentämiseen vähentävät myös asunnottomuutta.

👉 Lue Niemen ja Rasinkankaan vastaukset 10 kysymykseen asunnottomuudesta: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/aurora/10-kysymysta-asunnottomuudesta

***
Finland is world-renowned for having successfully reduced homelessness from around 18,000 homeless people in the late 1980s to around 4,600 today.

Now the situation has changed and homelessness has increased 34 % compared to the count in 2023, which was the lowest result ever in Finland.

The increase is likely at least partly due to rising housing and living costs, and the many recent cuts in social benefits and social and health services.

According to our researchers Veera Niemi and Jarkko Rasinkangas, investments in welfare and reducing inequality also reduce homelessness.

👉 Read our feature article where Niemi and Rasinkangas answer 10 questions on homelessness: https://www.utu.fi/en/news/aurora-online-magazine/ten-questions-on-homelessness

Tervetuloa paneelikeskusteluun luokkayhteiskunnasta tiistaina 24. maaliskuuta!

🔸 Yhteiskuntaluokka on sosiologian tärkeimpiä käsitteitä ja tutkimuskohteita. Luokka on keskeinen yhteiskunnallista eriarvoisuutta tuottava ja ylläpitävä rakenne, joka määrittää ihmisten elämisen mahdollisuuksia ja sitä, mitä he voivat elämältään odottaa ja mikä heille on mahdollista.

🔸 Aiheesta saapuvat keskustelemaan emeritusprofessori Harri Melin, luokan kokemuksellisia ja ylisukupolvisia merkityksiä kaunokirjallisessa tuotannossaan käsitellyt kirjailija Marjo Niemi, yhteiskuntaluokan ja sukupuolen vaikutusta koulutukseen tutkinut tutkija Penni Pietilä ja ulkomaisen työvoiman riistoon perehtynyt toimittaja Paavo Teittinen. Tilaisuuden juontavat sosiologian professorit Suvi Salmenniemi ja Outi Sarpila.

🔸Kaikille avoin paneelikeskustelu järjestetään Turun yliopistolla Educarium-rakennuksen (Assistentinkatu 5, Turku) EDU 1-luentosalissa tiistaina 24. maaliskuuta klo 15.00–16.30. Tilaisuuden järjestää sosiologian oppiaine ja se on osa sosiologian 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

👉 Lisätietoa löydät kommenteissa olevan linkin kautta.

Miksi Kiina on tukenut hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Irania vain sanallisesti?

Maan strategia on pysytellä erossa kansainvälisistä konflikteista, Kiinan tutkimukseen erikoistunut vanhempi yliopistonlehtori Juha Vuori tiedekunnastamme sanoo. Näin se välttyy vastatoimilta, joita seuraisi, jos se tukisi vahvasti toista osapuolta.

”Kiina voi kutsua valtioita ystävikseen tai kumppaneikseen, m***a se ei ole kenenkään liittolainen”, Vuori sanoo Suomen Kuvalehden artikkelissa.

Kiina on Iranin merkittävin tukija, m***a sodan sytyttyä tuki on ollut vain sanallista Vuodesta 2020 Kiina on pitänyt Iranin taloutta pystyssä ostamalla sen viemästä öljystä jopa yli 90 prosenttia.

Sosiologian oppiaine täyttää tänä vuonna 100 vuotta!

🥳 Juhlavuosi pitää sisällään useita eri tapahtumia, jotka kokoavat yhteen tutkijoita, opiskelijoita ja muuta yleisöä tarkastelemaan sosiologian historiaa ja tulevaisuutta.

🥳 Lue aiheesta lisää ja tsekkaa kevään tapahtumat uutisesta, johon löydät linkin kommenteista.

💛 Onnea sosiologia 100 vuotta!

Kahdeksan miljardia syytä ymmärtää lihavuutta – jo ennen syntymää | FinnBrain 4. maaliskuuta vietettiin maailman lihavuuspäivää, jonka teemana tänä vuonna oli “8 Billion Reasons to Act on Obesity” – kahdeksan miljardia syytä toimia li ...

Tervetuloa tiedekuntamme alumnipäivään huhtikuussa!

💚 Tilaisuuden teemana on polarisaatio. Yhteisessä osuudessa tiedekuntamme huippuasiantuntijat pohtivat polarisaation olemassaoloa, ilmenemismuotoja ja vaikutuksia oman tutkimustoimintansa pohjalta. Näkökulmat liikkuvat globaalilta tasolta suomalaisten tiedenäkemyksiin.

💚 Lisäksi ohjelmassa on vapaata seurustelua salaatin ja viinin kera sekä oppiainekohtaiset kokoontumiset.

💚 Alumnipäivä järjestetään Publicumilla Turun yliopistolla perjantaina 10.4. klo 14.00–18.30. Tutustu tarkemmin ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan viim. 1.4., linkki löytyy kommenteista.

Pandemiakriisin opetukset -hankkeen julkaiseman raportin mukaan Suomi onnistui pandemianhallinnassa yleisesti ottaen hyvin, m***a kriisin pitkittyminen aiheutti haasteita.

🔹 Suomen onnistumisiin kuuluivat muun muassa nopea reagointi rajoitus- ja tukitoimin kriisin alkuvaiheessa sekä oikeudellisen kehikon toimivuus. Tilanteen pitkittyessä paljastui kuitenkin muun muassa tiedonhallinnan siiloutumista. Lisäksi koronatukien kohdentaminen ja niistä irtautuminen osoittautuivat ongelmallisiksi.

🔹 Tutkimuksen mukaan Suomen suhteellisen hyvää selviytymistä selittävät muun muassa keskeisesti vahvat instituutiot ja ennakkoon rakennetut kokonaisturvallisuuden verkostot ja yhteistyörakenteet. Myös luottamus instituutioihin helpotti rajoitustoimien hyväksyttävyyttä.

🔹 Tulevaisuuden kriisinkestävyyden vahvistaminen edellyttää tutkijoiden mukaan vahvempaa kokonaisvaltaista systeemistä ajattelua sekä hallinnon kykyä toimia epävarmuuden oloissa joustavasti ja oppivasti.

👉 Lue lisää tutkimuksen tuloksista kommenteista löytyvän linkin kautta.

Unkarissa järjestetään ensi kuussa jännittävimmät parlamenttivaalit vuosiin, sillä vuodesta 2010 pääministerinä toimineelle Fidesz-puolueen Viktor Orbánille ennustetaan tässä vaiheessa vaalitappiota.

Toivovatko ja uskovatko unkarilaiset vihdoin muutokseen? Tiedekuntamme dosentti ja politiikan tutkija Heino Nyyssösen mukaan toivominen ja uskominen ovat Unkarin tapauksessa kaksi täysin eri asiaa.

"Unkarilaisista 56 prosenttia haluaisi vallan vaihtuvan, m***a vain 38 prosenttia uskoo sen tapahtuvan. Pessimismiä on havaittavissa, se mitä toivotaan on eri asia kuin mitä uskotaan tapahtuvaksi", Nyyssönen kertoo.

Katastrofi uhkaa Viktor Orbánia – Venäjältä maahan likaisten temppujen osasto Jos pitkäaikainen pääministeri häviää vaalit, voi Unkarissa puhaltaa muutoksen tuulet.

Tutkimukset osoittavat, että toimivat sosiaaliset verkostot ovat yhteydessä parempaan hyvinvointiin.

Verkostot tuovat meille emotionaalista tukea ja turvaa, hoiva-apua, taloudellista tukea ja monenlaista käytännön apua.

Sosiaalisten verkostojen hyvinvointivaikutukset syntyvät myös siitä, että avun antaminen sekä läheisille että tuntemattomille parantaa yksilön onnellisuutta ja tyytyväisyyttä elämään.

👉 Lue professoriemme Mirkka Danielsbackan ja Antti O. Tanskasen puheenvuoro sosiaalisten verkostojen merkityksestä: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/aurora/elamaa-ja-yhteiskuntaa-muovaavat-verkostomme-ovat-muutoksessa