Kasvatustieteiden tiedekunta - Turun yliopisto

Uusi alkuopetukseen liittyvä kirja on julkaistu!

✏️ Eeva-Maija Niinistön, Riitta Korhosen, Kari Niinistön ja Juha Ståhlbergin kirjoittaman kirjan "Alkuopetus – Lapsi oppimassa ja koululaiseksi kasvamassa" mukaan alkuopetus on yksi koulupolun merkittävimmistä vaiheista. Teos tekeekin näkyväksi alkuopetuksen moniulotteisuuden.

✏️ Esimerkiksi opettajankoulutuslaitoksen opiskelijat olivat toivoneet kirjaa tueksi alkukasvatukseen. Kirjan on julkaissut Rauman normaalikoulu.

✏️ Tutustu julkaisuun:https://sites.utu.fi/rnk/wp-content/uploads/sites/861/2026/06/20260608Alkuopetus-kirja-sivuittain-low-res.pdf

Mitä tiedekuntamme työelämäprofessori tekee käytännössä?

🔸 Viimeisen vuoden aikana tiedekuntamme ensimmäisen työelämäprofessorin Pia Kola-Torvisen työ on rakentunut tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen rajapinnoilla. Tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia.

🔸 Myös kansainvälinen ulottuvuus on ollut osa Kola-Torvisen tehtävää: hän on käynyt muun muassa luennoimassa Japanissa opettajien ja oppilaiden hyvinvoinnista. Kuvassa Kola-Torvinen (vas.) on juuri kouluruokailussa Japanissa.

👉 Lue tiedekuntamme Kas!-blogista lisää siitä, millaisia hankkeita, yhteistyötä ja uusia avauksia matkan varrelle on mahtunut: https://blogit.utu.fi/kasblogi/2026/06/12/tyoelamaprofessorina-lasten-ja-nuorten-osallisuutta-vahvistamassa/

Uusin Aikuiskasvatus-lehti on ilmestynyt! Lehden tiedeartikkelissa tiedekuntamme professori Päivi Siivonen ja Katriina Tapanila Tampereen yliopistosta tarkastelevat työn merkityksellisyyttä ja median sivistyksellistä roolia tehostuvassa media-alan tietotyössä.

Tutkijat osoittavat artikkelissaan, että media-​alan toiminnan tehostaminen voi heikentää median kykyä toteuttaa sivistyksellistä rooliaan.

Lue lisää:

Aikuiskasvatus-tiedelehti: Työn tehostaminen syö merkityksellisyyttä media-alan tietotyössä - Kvs-säätiö Liiallinen tehostaminen vaarantaa journalistisen työn merkityksellisyyden, osoittaa Aikuiskasvatuksessa julkaistu tuore tutkimus.

Mitä mieltä on musiikkikasvatuksessa? Tätä kysymystä musiikkikasvatuksen yliopistonlehtori Tua Hakanpää on miettinyt erityisesti nyt, kun opetussuunnitelmatyö on jälleen liikkeessä.

🎻 Musiikki voi tarjota iloa, yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyttä, m***a kaikille musisointi ei ole luontevaa tai helppoa. Entä jos musiikkikasvatuksen tärkein tehtävä ei olekaan opettaa musiikkia, vaan rakentaa siltaa musiikista innostuneiden ja sitä vierastavien välille?

🥁 Hakanpää on päässyt syventymään Orff-pedagogiikkaan, jossa musiikkia opitaan tekemällä, liikkumalla, kuuntelemalla, kokeilemalla ja luomalla yhdessä. Keskiössä on osallistuminen. Viikon mittainen koulutusjakso taitavien kouluttajien ohjauksessa tarjosi paitsi uusia harjoituksia myös tärkeän muistutuksen siitä, kuinka vahvasti pedagogiset ratkaisut vaikuttavat siihen, kuka kokee olevansa tervetullut musisoimaan.

🪇 Mitä mieltä musiikkikasvatuksessa siis on? Lue vastaus tiedekuntamme Kas!-blogista: https://blogit.utu.fi/kasblogi/2026/06/11/mita-mielta-on-musiikkikasvatuksessa/

Avoimen yliopiston maksuttomat tutustumiskurssit kiinnostivat laajasti lukuvuonna 2024–2025. Kursseille ilmoittautui yli 2900 opiskelijaa, ja palaute oli erittäin myönteistä: kurssien koettiin selkiyttävän jatko-opintosuunnitelmia, tarjoavan realistisen kuvan akateemisesta opiskelusta sekä lisäävän kiinnostusta hakea opiskelemaan.

Suosion myötä tarjonta kasvaa entisestään: lukuvuonna 2026–2027 käynnistyvät myös uudet tutustumiskurssit ympäristötieteissä ja yhteiskuntatieteissä.

Lue lisää tiedekuntamme Kas!-blogista: https://blogit.utu.fi/kasblogi/2026/06/10/tutustumiskurssit-tarjoavat-maistiaisen-yliopisto-opinnoista-kiinnostus-yllatti/

Viisisataapäinen joukko FinnBrain-tutkimuskohortin lapsia, nuoria ja heidän avecejaan kokoontui keskiviikkona 3.6. Logomolle juhlistamaan kohorttitutkimuksen 15‑vuotissyntymäpäivää.

Syntymäpäiväjuhlalla haluttiin sekä juhlistaa kohortin pitkää taivalta ja tulevaisuutta että kiittää lapsia ja nuoria tutkimukseen osallistumisesta. Juhlassa myös käynnistettiin uusi osatutkimus, jonka tarkoituksena on tutkia lasten ja nuorten näkökulmia ja ajatuksia mielenterveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Yksi tutkimuksen tärkeimmistä arvoista, lapsi- ja nuorisokeskeisyys ja heidän osallistamisensa, näkyi myös syntymäpäiväjuhlien ohjelmassa. Juhlien ideointiin oli kysytty vinkkejä nuorilta, ja ohjelmassa olikin temppusirkus, tanssia, YouTube-tähdet Kakkuh ja Mr. Rockis sekä Robin Packalenin minikeikka.

Onnittelut 15-vuotiaalle tutkimuskohortille! 🌼

Lue lisää syntymäpäiväjuhlista: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/finnbrain-kohorttitutkimus-taytti-15-vuotta-juhlassa-lapset-ja-nuoret-olivat

Erikoistutkija Brita Somerkoski vieraili huhtikuun lopulla toscanalaisessa peruskoulussa SAFETeen-konsortion neljännen tapaamisen yhteydessä.

🌻 Vastassa oli naurava rehtori, oppilasopettajan pitämä musiikkitunti, pyörätuolia työntävä ystävä, taideprojekteja rapistuvilla seinillä ja kouluyhteisö, jossa elämä tuntuu virtaavan omalla lämpimällä rytmillään.

🌻 Vierailun suurin anti oli kulttuuri ja kohtaamiset.

🌻 Lue lisää tiedekuntamme Kas!-blogista: https://blogit.utu.fi/kasblogi/2026/06/09/kulttuurikylvyssa-scuola-primaria-boccacciossa-italiassa/

Viime viikon publiikissa kuultiin tiedekuntamme vuoden alumnina palkitun Anu Parantaisen puhe valmistuneille. Hän nosti puheessaan esiin muun muassa sivistyksen tärkeyden, yhdenvertaisuuden vahvistamisen ja kasvatustieteiden yhteiskunnallisen vastuun.

🌼 Lue puhe kokonaisuudessaan tiedekuntamme Kas!-blogista: https://blogit.utu.fi/kasblogi/2026/06/08/sivistyksen-yhdenvertaisuuden-ja-vastuun-puolesta-vuoden-alumnin-2026-puhe-valmistuneille/

Käsityössä huomio kiinnittyy usein valmiiseen tuotteeseen. On kuitenkin yhtä tärkeää on tarkastella, mitä tapahtuu tekijän osaamiselle prosessin aikana: voiko saman käsityöprosessin toistaminen paljastaa oppimista, jota valmis tuote ei näytä?

🪑 Sofia Hautasen pro gradu -tutkielmassa käsityöprosessi toteutettiin kahteen kertaan: ensin osaavan käsityöntekijän ohjauksessa ja sen jälkeen itsenäisesti hyödyntäen oppimispäiväkirjaa, aiempaa kokemusta ja tutkijan omaa itsereflektiota.

🪑 Ensimmäinen toteutuskerta sisälsi virheitä, epävarmuutta ja työvaiheita, joiden ongelmat havaittiin vasta jälkikäteen. Toisella kerralla aiemmat kokemukset auttoivat ennakoimaan, suunnittelemaan ja välttämään samoja virheitä, ja työskentely sujuvoitui erityisesti tutuissa vaiheissa. Uusia haasteita syntyi edelleen, m***a niiden ratkaiseminen oli aiempaa harkitumpaa ja tietoisempaa.

🪑 Tutkimuksen keskeisin havainto oli, että käsityötaito kehittyy tehokkaimmin silloin, kun tekemiseen yhdistyy jatkuva itsereflektio.

👉 Lue lisää tiedekuntamme Kas!-blogista: https://blogit.utu.fi/kasblogi/2026/06/05/valmistusprosessin-toistaminen-syventaa-oppimista/