Educa Flagship - Educa-lippulaiva

Olipa ilahduttava koulumaailmaan liittyvä kirjoitus Helsingin Sanomissa! Myös EDUCA-lippulaivan toteuttaman 9. luokkalaisten oppilaskuulemisen perusteella lämmin suhde opettajaan ja opettajan kannustava asenne on ratkaisevan tärkeää opiskelumotivaation ja opinnoissa menestymisen kannalta. 💓
https://educaflagship.fi/fi/ajankohtaista/educa-uutiset-1/peruskoulunsa-paattavilta-kysyttiin-miksi-oppimistulokset-laskevat-eriytymiskehitys-nakyy-vastauksissa

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012074220.html

Lukijan mielipide | Opettajien kehut saivat lapseni uskomaan itseensä Vuosi valmentavassa koulutuksessa osoitti, miten paljon opettajien asenne voi vaikuttaa nuoren itsetuntoon, arvosanoihin ja tulevaisuuteen.

"Juuri Suomessa paremmasta opettajia ja kouluja koskevasta datasta olisi mahdollista saada erityisen paljon eväitä koulutuspolitiikan kehittämiseen", korostaa Suomessa vieraillut Harvardin professori Raj Chetty.

🔜 Tämä on EDUCA-lippulaivan tutkimuksen keskeisiä tavoitteita - koulutuksen tutkimusperustainen johtaminen ja kehittäminen. 💡https://educaflagship.fi/fi

Harvardin tähtiprofessorin neuvo: Alkakaa kerätä tietoa opettajista, jos haluatte romahtaneet Pisa-tulokset kuntoon Tulevaksi nobelistiksi veikattu huippututkija sanoo, että Suomessa nykyisin kerättävillä tiedoilla on mahdotonta tietää, miksi Pisa-tulokset ovat romahtaneet.

Kokeellinen tutkimus on vahvassa kasvussa kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa voitaisiin hyödyntää satunnaistettuihin koe- ja kontrolliryhmiin perustuvaa tutkimusta nykyistä laajemmin, kirjoittaa taloustieteen professori Roope Uusitalo Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.

Vieraskynä | Satunnaistettuja kokeita tarvitaan poliittisten linjausten testaamiseen Yhteiskuntatieteissä voitaisiin hyödyntää satunnaistettuihin koe- ja kontrolliryhmiin perustuvaa tutkimusta nykyistä laajemmin.

Osana Jyväskylän yliopiston Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -tutkimushanketta on seurattu nuorten koulutuspolkuja, koulutuksen keskeyttämistä ja hyvinvointia esiopetuksesta 23-vuotiaaksi. EDUCA Doc -väitöskirjatutkija Arto Lehtolan tutkimusjulkaisu osoittaa, että ulkoisesti hyvin koulussa pärjäävien masennusoireet saattavat jäädä huomaamatta, mikä voi johtaa ongelmien kasautumiseen.

Moni nuori pärjää koulussa ulkoisesti hyvin, m***a voi silti tarvita apua mielialaoireisiin.

Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa nuoret aikuiset kertovat, että koulupolun aikana masennusoireet jäivät usein huomaamatta, eikä oma kokemus tullut kuulluksi. Hyvä koulumenestys ja korkeat odotukset saattoivat peittää alleen uupumuksen. 👤

Ilman riittävää tukea jääminen sekä kotona että koulussa voi johtaa opintojen keskeytymiseen ja ongelmien kasautumiseen. Toisaalta käytännön tuki, kuulluksi tuleminen ja oma-aloitteiseen avun hakemiseen kannustaminen voivat vahvistaa selviytymiskeinoja myös myöhemmin nuorena aikuisena.

Tutkimus muistuttaa, että nuorten mielenterveysoireita ei tulisi tarkastella vain yksilön ominaisuuksina. Myös koulun arki, odotukset ja kasvuympäristöt vaikuttavat siihen, miten nuori jaksaa.

"Tuki tulisi kohdistaa ajoissa ja nuoren oma kokemus tulisi ottaa vakavasti, myös silloin kun kaikki näyttää ulospäin hyvältä”, toteaa väitöskirjatutkija Arto Lehtola kasvatustieteiden laitokselta.

📃 Tutkimus on osa Koulutuksen tulevaisuus EDUCA -lippulaivahanketta. Aineisto kuuluu laajempaan Koulupolku: Alkuportailta jatko opintoihin -tutkimushankkeeseen, jossa on seurattu nuorten koulutuspolkuja, koulutuksen keskeyttämistä ja hyvinvointia esiopetuksesta 23 vuoden ikään.

Lue lisää 👉 https://r.jyu.fi/yG6

Professor Eric Taylor from the Harvard Graduate School of Education was our first keynote speaker on the opening day of EDUCA Conference 2026 at Aalto University! In his presentation Taylor described how individual teachers' performance has been evaluated in the U.S. and how this has affected the performance of the children they teach.

His presentation on teacher evaluation and skill investments was highly interesting and timely, even from a Finnish perspective.

"Differences between teachers in their success at work are caused partly by personnel management and policy", Taylor wrapped up his speech.

After the coffee break, the program will continue with parallel sessions on the various research topics of the EDUCA Flagship, under the title “Shaping Education for Tomorrow.” 💯

The EDUCA Conference days 2026 kicked off today at Aalto University with an EDUCA-Doc event, bringing together our doctoral researchers and work-life collaboration partners.

We explored a wide range of inspiring examples of what work-life collaboration can look like within the doctoral education pilot programme – from cross-sectoral partnerships to creative initiatives shaped by the researchers’ own interests.

Warm thanks to Työterveyslaitos – FIOH, Opetushallitus | Finnish National Agency for Education, and Headai for joining us. Special appreciation to our invited speakers, Erika Maksniemi and Elena Fadul, for sharing their insightful career journeys so far!

Tomorrow, we continue with the EDUCA Conference at Aalto University School of Business, welcoming some 150 participants. Looking forward to the discussions ahead!

OAJ:n tilaama Koulutus on kasvua -tutkimuskooste osoittaa, että osaamistaso on yksi talouskasvun keskeisimmistä edellytyksistä. Tästä syystä paikallaan junnaava koulutustaso ja laskevat oppimistulokset ovat korkeaan osaamiseen nojaavalle Suomelle akuutteja ongelmia.

Koulutuksen merkityksestä puhutaan paljon, m***a sen vaikutuksista talouskasvuun keskustellaan liian vähän, sanoo Aalto-yliopiston taloustieteen professori ja tutkimuskoosteen työryhmän vetäjä, EDUCA-lippulaivan varajohtaja Matti Sarvimäki.

– Taloustieteilijät ovat usein eri mieltä monista asioista, m***a jos jostain yhteisymmärrys löytyy, niin siitä, että talouskasvu edellyttää koulutukseen panostamista.

Tutustu tutkimuskatsaukseen alta!

OAJ:n tilaama tutkimuskooste: Koulutus- ja osaamistason nosto on ensisijaista talouskasvulle Opetusalan Ammattijärjestö OAJ tilasi Suomen johtavilta taloustieteilijöiltä tutkimuskoosteenkoulutuksen vaikutuksista talouskasvuun, tuottavuuteen ja hyvinvointiin. Peräti 60 prosenttia maiden välisistä eroista bruttokansantuotteessa selittyy suoraan työntekijöiden osaamiseroilla.

EDUCA-lippulaivan yliopistotutkija Ville Mankki suosittelee rehellisyyttä koulutusalan työpaikkailmoituksiin. Hakijoiden viekoitteluun perustuvat strategiat saattavat johtaa epärealistisiin odotuksiin, matalaan työtyytyväisyyteen ja kasvaviin lähtöaikeisiin.

"Rehelliset ilmoitukset taas voivat houkutella erityisesti niitä opettajia, jotka tietävät pärjäävänsä vaativammassakin ympäristössä. Osalle opettajista merkityksellinen työ tarkoittaa nimenomaan haastavaa työtä."

Lue tai kuuntele koko juttu Opettaja-lehdestä!

Ville Mankki: Realismia työpaikkailmoituksiin • Opettaja.fi ”Keväällä opetusalan työmarkkinoilla riittää vipinää: työpaikkailmoituksia jätetään ja luetaan paljon. Isoilla paikkakunnilla yhteen opettajan virkaan ilmaantuu helposti toistasataa hakijaa. Suuri hakijamäärä antaisi pelivaraa kertoa ilmoituksissa nykyistä konkreettisemmin ja reali...

Millaisia taitoja rehtorit tarvitsevat kriisitilanteissa? EDUCA-lippulaivan tutkijatohtori Mailis Elomaa Helsingin yliopistosta tutki rehtorien kriisinkestävää johtamista erityisesti koronapandemian aikana.

Tutkimuksen mukaan kriisitilanteessa rehtori tekee nopeita päätöksiä vajain tiedoin ja muuttaa niitä tarvittaessa. Rehtori myös jäsentää suurta tietomäärää ja kertoo olennaisimman opettajille, oppilaille ja huoltajille ymmärrettävästi.

Kriisijohtamista tarvitaan myös koulun arjessa. Kyseessä voi olla koulussa leviävä huolestuttava tieto, epäselvä turvallisuustilanne tai oppilastilanteen äkillinen muutos.

💡Tutkimus nostaa esiin myös sen, että rehtorit jaksavat paremmin, kun he voivat itse vaikuttaa työnsä sisältöön. Tämä vahvistaa myös kykyä selviytyä vaikeista tilanteista.

✅ Tutkijat suosittelevat, että koulut ja päättäjät tukisivat rehtoreita tarjoamalla enemmän mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen sekä joustavuutta työn suunnitteluun.

Rehtoreilta vaaditaan yhä enemmän kriisijohtamisen taitoja | Helsingin yliopisto Rehtorit kohtaavat jatkuvasti muutoksia ja epävarmuutta koulujen arjessa, mistä koronapandemian aika oli äärimmäinen esimerkki.

Oppimistulosten heikkeneminen herättää huolta, m***a syyt eivät ole yksinkertaisia. Oppimisen vaikeudet liittyvät yhtä lailla yksilöllisiin eroihin kuin oppimisympäristöihin ja tuen rakenteisiin, ja juuri siksi niihin voidaan myös vaikuttaa.

✅ Uudistettu painos Oppimisen vaikeudet -teoksesta kokoaa yhteen uusimman tutkimustiedon siitä, miten opimme, miten oppimisen vaikeudet syntyvät, ja miten lasten ja nuorten oppimista voidaan tukea. Kyseessä on laajasti käytetyn teoksen perusteellinen päivitys.

💡 Teoksen keskeinen viesti on toiveikas: oppimisen vaikeudet voidaan tunnistaa ja niihin voidaan vaikuttaa, kun ymmärretään niiden monisyisyys ja oppijaa tuetaan ajoissa oikeilla tavoilla!

https://koju.nmi.fi/tuote/oppimisen-vaikeudet-uudistettu-laitos/