Kehu-program

02/12/2021

Kaipaatko apuvälineitä opettajaksi opiskelevan vuorovaikutusosaamisen ohjaamiseen?

KEHU-toimintamalli on nyt julkaistu 🤩
Materiaali on tutkimuspohjainen ja kehitetty yhteistyössä opettajankouluttajien kanssa.

Opas on ladatavissa ilmaiseksi:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/314104

31/05/2021

- Mitä sinulle kuuluu?
- Ihan hyvää… (Hieman ujo ja hämmentynyt vastaus)
- Mietin vaan, että olet ollut oppilaani puolitoista kuukautta, m***a en ole koskaan jutellut sinun kanssasi henkilökohtaisesti.

Tuo keskustelun avaus kuudesluokkalaisen oppilaan kanssa reilun kahdenkymmenen vuoden takaa on jäänyt elävästi mieleeni. Siinä kiteytyy yhdellä tavalla se, miten haasteellista opettaja-oppilas vuorovaikutus on. Ryhmämuotoinen opetus erilaisine toiminta- ja työskentely-ympäristöineen sisältää suuren määrän moniulotteisia kohtaamisia, joissa pitäisi pystyä kohtaamaan oppilaat sekä yksilöinä että ryhmänä. Opettajan ammatillinen vuorovaikutusosaaminen on ollut kysymys, johon me kaikki KEHU-hankkeessa toimineet olemme pyrkineet viimeisen kolmen ja puolen vuoden aikana löytämään vastauksia. Kuinka opettajana pyrkiä luomaan välittävät suhteet oppilaisiin, kuinka rakentaa oppimista ja sosiaalista hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja kuinka ylläpitää pedagogista auktoriteettia olematta uhkaava, joustamaton tai rankaiseva?

Tämä on viimeinen säännöllinen viikoittainen KEHU-päivitys. Opetusministeriön myöntämä hankerahoituskausi päättyy ja suuri osa kehulaisista siirtyy tai on jo siirtynyt uusiin haasteisiin – ratkomaan työelämään opettaja-oppilas vuorovaikutushaasteita.

Kiitos kaikille seuraajille, ja erityisesti kehulaisille Anulle, Miialle, Sirkelle, Vilmalle, Ekille, Cialle, Helille, Sofialle, Tutalle ja Annastiinalle! Ilman teidän sitoutumistanne ja työpanostanne tätä hanketta ja sen tuottamaa tietoa ei olisi syntynyt! Olen teistä erittäin ylpeä!

Näiden jäähyväisten kera toivotan kaikille aurinkoista kesää ja kaikkea hyvää tulevaan!

KEHU-hankkeen vastuullinen johtaja
Tapio

Ps. Vaikka hanke virallisesti päättyy, ei siihen liittyvä toiminta lakkaa. Hankkeen kotisivut (www-kehuprogram.fi) ja Facebook jatkavat toimintaansa ja päivittyvät edelleen, valmistumassa on vielä kolme väitös- ja kaksi pro gradu-tutkielmaa - ja meitä voi tilata työyhteisöönne kouluttamaan ammatillista vuorovaikutusosaamista!

24/05/2021

Tämän kevään viimeiset KEHU-tiimin työtehtävät liittyvät KEHU-manuaalin viimeistelyyn ja KEHU-koulutuskokonaisuudesta saatujen palautteiden läpikäymiseen. Opettajan ammatillisiin vuorovaikutustaitoihin keskittyvä koulutuskokonaisuus koostuu kolmesta eri osa-alueesta, jotka käsittelevät nonverbaalia viestintää, oppilasryhmän välistä vuorovaikutusta sekä haastavia kohtaamisia. Kokonaisuutta on kehitetty ja pilotoitu yhteistyössä eri yliopistojen ja normaalikoulujen kanssa.

Kouluttajien näkökulmasta koulutuskerrat on olleet antoisia, sillä osallistujat ovat olleet aktiivisia ja vuorovaikutteisia. Kiitämme kovasti kaikkia, jotka ovat osallistuneet KEHU-koulutuksiin ja niiden kehittämiseen. On ollut ilo tehdä kehitystyötä kansanne!

-KEHU-tiimi

17/05/2021

KEHU-hankkeessa on kevään aikana gradujen lisäksi aherrettu kahden artikkelin sekä KEHU-tukimateriaalin parissa. Artikkeleista toinen käsittelee KEHU-hanketta, sen sisältöä ja tavoitteita. Toisessa artikkelissa, Vilman ja Tapsan yhteisessä, tarkastellaan teatterilähtöisiä menetelmiä varhaiskasvatuksen opettajuuden rakentumisessa.

Loppuhiontavaiheeseen yltänyt KEHUun liittyvä tukimateriaali julkaistaan alkusyksystä, joten stay tuned!

Tsemppiä loppukevään hulinoihin ja iloista viikkoa kaikille! 🌸

-Vilma

10/05/2021

Osallistun ja integroidun!

👋 Hei sinulle, joka löysit aikaa lukea tämän päivityksen! Jatka vain, nimittäin sain viime viikolla palautettua gradututkielmani ja nyt olisi sen esittelyn vuoro!

TEHTÄVÄ.
👉Pro gradu -tutkielmassani tutkin draamatuntien antamia mahdollisuuksia oppilaiden sosiaaliselle integraatiolle oppilaiden sosiaalisen osallistumisen kautta.
👉Sosiaalisesti integroitunut oppilas osallistuu aktiivisesti ryhmänsä toimintaan, muodostaa ystävyyssuhteita ja kokee olevansa hyväksytty ryhmän jäsen.
👉Sosiaalinen osallistuminen: oppilaan aktiivista osallistumista vuorovaikutteisiin ryhmätehtäviin.

TULOKSET.
✅Analyysivaihe osoitti, että oppilaiden osallistuminen draamatunnilla voidaan luokitella kolmeen päätyyppiin: osallistumattomuus, osittainen osallistuminen ja kokoaikainen osallistuminen.
✅Tutkimukseni tulokset osoittivat, että suurin osa draamatunnin toiminnasta (n. 70%) on sosiaalisesti osallistavaa, sillä oppilaat osallistuvat tehtäviin, jotka vaativat osittaista tai kokoaikaista osallistumista.
✅Draamatunnit antavat mahdollisuuksia oppilaiden sosiaaliselle integraatiolle sellaisten tehtävien kautta, jotka edellyttävät oppilaita leikkimään yhdessä ja tekemään yhteistyötä, sekä tekemään muita aktiivista ja pakollista osallistumista vaativia tehtäviä, kuten osallistua yhteiseen keskusteluun.

OSALLISTUMINEN.
>>Oppilaiden osallistumista ryhmätoimintaan tarkasteltiin myös tehtävien pakollisen ja vapaaehtoisen luonteen kautta.
✅Melkein kaikkien aineiston draamatuntien kohdalla, noin puolet oppitunnin toiminnasta edellytti pakollista osallistumista.
👍Tämä tarkoittaa, että jokainen oppilas on osallistunut vähintään puoleen oppituntiin aktiivisesti.
‼️Vaikka tehtävät edellyttivät pakollista osallistumista, on tärkeä muistaa, ettei ketään voi oikeasti pakottaa osallistumaan vasten tahtoaan. Osallistumisen pakollisuutta voi säädellä leikkien säännöillä ja motivoiden jokaista oppilasta osallistumaan.

>>Vapaaehtoista osallistumista vaativien tehtävien osuus vaihteli draamatuntien välillä. Joidenkin tehtävien vapaaehtoisuus on välttämätöntä draamatunnilla, sillä kaikki oppilaat eivät voi osallistua jokaiseen tehtävään.
🤔Opettajana on kuitenkin pohdittava, kuinka iso osa koko oppitunnin tehtävistä perustuu vapaaehtoiseen osallistumiseen.
🧐Edistääkö draamatunti oppilaan sosiaalista integraatiota, jos oppilaat saavat valita osallistuvatko toimintaan vai jättäytyvätkö sivuun?

👩‍🏫OPETTAJAN ROOLI.🧑‍🏫
Opettaja toimii pääosin suunnittelijana ja ryhmänvetäjän. Vastuu oppitunnin suunnittelusta on siis iso, m***a pedagogisten silmien läpi hän pystyy näkemään asioita jo melko automaattisesti.
‼️Tarkoituksenani olikin antaa opettajille pohtimisen aihetta siitä, minkälaista osallistumista he oppilailtaan vaativat ja kuinka he omalla toiminnallaan edistävät jokaisen oppilaansa sosiaalista integraatiota.

Yhdessä tekemisessä on voimaa!💪

Osallista, aktivoi, integroi!👥

Sofia Papatheocharous

03/05/2021

Viime viikolla Anu ja Vilma pitivät työpajan Arviointi ja vuorovaikutus opetuksessa ja oppimisessa -seminaarissa. Työpajaan osallistui innokkaita kasvatus- ja opetusalan ammattilaisia ja teoreettisten osuuksien lomassa pääsimme toteuttamaan toiminnallisia harjoitteita muun muassa statukseen sekä nonverbaaliin viestintään liittyen.

Kuvassa Anu ja Vilma pitivät palaveria työpajasta näin Zoomin välityksellä, jonka kautta myös seminaari pidettiin. Videokuvan välityksellä työpaja vuorovaikutuksesta: haasteellista m***a mielenkiintoista ja tälle ajalle ah, niin ominaista!

Ihanaa toukokuun ensimmäistä viikkoa kaikille!
-Vilma

26/04/2021

KEHU-hankkeessa viimeistellään huomenna pidettävää työpajaa Arviointi ja vuorovaikutus opetuksessa ja oppimisessa -seminaaria varten. Tavoitteena on tarkastella KEHU:ssa kehitettyä toimintamallia ja edistää arviointiosaamista ja -käytänteitä vuorovaikutuksen näkökulmasta. Luvassa on teoriaa ja toimintaa 👩‍🏫

19/04/2021

Pitääkö olla tuolissaan?

Tämän lukuvuoden aikana meille on kehittynyt oppilaitteni kanssa hauska yhteinen juttu pöytäryhmien nimeämiseen liittyen. Vaihdamme istumajärjestystä kuukausittain, jolloin uudet pöytäryhmät keksivät aina itselleen myös uuden nimen. Jos joku ryhmä ei keksi itselleen nimeä, voi sellaisen pyytää opettajalta. Olenkin antanut vuoden mittaan sellaisia ryhmänimiä kuin "Open kultamussukat", "Höpöläiset" ja "Söpöläiset". Oppilaat ovat suhtautuneet niihin naureskellen. Vastavetona he ovat yrittäneet keksiä sellaisia ryhmänimiä, joita minun olisi mahdollisimman vaikea käyttää. Tällaisia ovat olleen mm. "Lilglobglobglaglaglaa" tai "Nimemmeon5B:npisinnimi". Nykyään odotamme kaikki aina innolla uusien nimien julkaisuhetkeä. Olemme saaneet vuoden aikana nauttia useista hulvattomista nimistä, kuten esimerkiksi "Pitääkö olla tuolissaan?", "Simot", "Läksyttämät" ja "Papas fritas y hamburgesa". (Kuvassa huhtikuun ryhmien nimet.)

Tutkittua tietoa aiheeseen liittyen:
Opettajan oppitunnin aikainen viestintä vaikuttaa paljon siihen, kuinka läheisenä, välittävänä ja uskottavana oppilaat pitävät opettajaansa. Tutkimusten mukaan opettaja tuntuu oppilaista läheiseltä, jos hän kehuu oppilaiden tekemää työtä, antautuu yhteiseen keskusteluun oppilaiden kanssa, paljastaa jotain henkilökohtaista itsestään (esim. ottamalla esimerkin omasta elämästään), kysyy oppilaiden mielipidettä tai rohkaisee heitä vastaamaan sekä käyttää puhuessaan yhteisöllisyyttä tukevia ilmaisuja, kuten ”me” tai ”meidän luokka”. Myös opettajan ja oppilaiden välinen huumori lisää läheisyyden kokemusta. Läheisyyden viestiminen vaikuttaa suoraan luokan ilmapiiriin ja samalla opettaja myös mallintaa oppilaille halutunlaista käyttäytymistä. Kun opettaja tuntuu oppilaista läheiseltä, he uskaltautuvat kommunikoimaan avoimemmin. Läheisyyttä viestivän opettajan ohjauksessa oppilaat tuntevat olevansa pidettyjä ja arvostettuja, joten jännittämisen sijaan energiaa vapautuu oppimiseen.

Aurinkoisia kevätpäiviä ja tsemppiä kaikille opettajille loppurutistukseen!
-Miia

12/04/2021

Toisinaan pelkkä sanaton viestintä, kuten katsekontakti ei muuta haastavaa käyttäytymistä tavoitteenmukaiseksi käyttäytymiseksi. Näissä tilanteissa kannattaa siirtyä käyttämään sanattoman viestinnän ohella sanallista viestintää.

Tehokkaiksi todettuja keinoja ovat:

🌟Nimellä kutsuminen
🌟Kysymyksen esittäminen (”Toimitko ohjeen mukaan?”)
🌟Valintojen antaminen (”Joko sä jäät tähän ryhmään ja työskentelet rauhallisesti muiden kanssa tai sit menet omalle paikalle.”)
🌟Säännöistä muistuttaminen (”Vastausvuoron saa viittaamalla.”)
🌟Toteaminen (”Et voi kuulla ohjetta, mikäli puhut itse samaa aikaa.")
🌟Pyyntöjen esittäminen (”Tuutko mukaan tänne piiriin, ettet sä oo ihan siellä syrjässä.”)
🌟Kehottaminen (”Mene istumaan omalle paikalle.”)
🌟Keskusteleminen

Tutkijoiden mukaan haastavasti käyttäytyville oppilaille on erittäin merkityksellistä saada selkeää ja yksinkertaista tietoa siitä, mitä heiltä odotetaan. Pyri kokeilemaan tällä viikolla tietoisesti mahdollisimman monia erilaisia keinoja ja katso mikä toimii missäkin tilanteessa parhaiten.

Keskitytään tällä viikolla tietoisesti jokaisen oppilaan myönteiseen kohtaamiseen! 🌟

-Cia

29/03/2021

Tutkimusten mukaan lyhyetkin kohtaamiset oppilaiden kanssa ovat merkityksellisiä koulun arjessa. Myös tehtävien tekemiseen ja oppilaiden auttamiseen liittyy paljon erilaisia mahdollisuuksia kohdata oppilas kahdenkeskisesti. Työskentelyn aikana lyhyisiinkin keskusteluihin voi sisällyttää esimerkiksi huumoria ja kuulumisten vaihtamista.

Viime viikolla harjoittelin 1. -luokkalaisen kanssa yhdyssanojen tunnistamista ja kirjoittamista vihjekuvien avulla. Kuvassa oli lippalakin kuva, ja oppilaan piti kirjoittaa sana harjoituskirjan sanaristikkoon:

🧒🏽: (Kirjoittaa ristikkoon lipalaki).

👩🏼‍🏫: ”Hienoa, tuo on oikea sana! Katsotaas kuitenkin vielä, miten sana kirjoitetaan. Nuo kaksoiskonsonantit onkin vähän hankalampia ja niiden kanssa pitää olla tarkkana.”

(Otan vihkon esiin ja yritän kirjoittaa siihen sanan lip-pa-lak-ki. Sekoitan ajatuksissani i- ja a-kirjaimet, ja kirjoitan vihkoon lap-pi).

👩🏼‍🏫: ”Oho, kirjoitin tähän ihan ajatuksissani sanan Lap-pi!”

🧒🏽: (Naurahtaa iloisesti, kun huomaa väärän sanan.)

👩🏼‍🏫: ”Kirjaimet meni ihan sekaisin! No, ei se haittaa mitään! Välillä kirjaimet menee päässä ihan hassusti.”
🧒🏽: ”Niinpä! Kirjoitit siihen Lappi kun sun piti kirjoittaa lippa!”
👩🏼‍🏫: ”No niin kirjoitin! Ootko muuten käynyt Lapissa?”
🧒🏽: ”Joo!”
👩🏼‍🏫: ”Onpa kivaa! Laskettelitko siellä?”
🧒🏽: ”En, m***a tiiätkö missä oon lasketellu? Se oli parasta!”
👩🏼‍🏫: ”No missä?”
🧒🏽: ”Kuusamossa! Se on tosi hyvä laskettelupaikka.”
👩🏼‍🏫: ”No niin oli varmasti! Munkin pitää joskus käydä siellä.”

(Kirjoitan vihkoon uudelle riville lip-pa-lak-ki ja alleviivaan sanasta kaksoiskonsonantit p-p ja k-k.)

👩🏼‍🏫: ”Katsotaas sitten, miten lippalakki kirjoitetaan, kaksi p-kirjainta ja kaksi k-kirjainta.”

🧒🏽: (Hymyilee ja korjaa sanan ristikkoon.)

-Heli

Aurinkoista viikkoa ja pian alkavaa pääsiäislomaa! ☀️🐣

15/03/2021

Tiesitkö, että improvisaatioharjoittelu vahvistaa mm.
- opettajien kuuntelua ja herkkyyttä havaita oppilaan tarpeita (Drinko 2013, Lobman 2006)
- oppilaiden luovaa, intuitiivista ajattelua (Celume et al. 2019, Felsman et al. 2019, Hainselin et al. 2018)
- oppilaiden julkisen puheen pitämisen taitoa (Casteleyn 2019)

Nämä tutkimustulokset ovat vain muutama esimerkki improvisaatioharjoittelun hyödyistä opettajille ja oppilaille, joita myös KEHU-hankkeessa on tutkittu. Esim. tässä LinkedIn-artikkelissa Sirke avaa opettajaopiskelijoiden kehollisia reaktioita sosiaalisesti stressaavassa puhetilanteessa. Miltä sinusta tuntuu juuri ennen puheen pitämistä?

Kohta on sinun vuorosi. Pitää tehdä hyvä ensivaikutelma.

08/03/2021

Lisää KEHUA, lisää onnistumisen tunteita!

Kouluarjessa monesta oppilaan hyvästä teosta voi tulla helposti itsestäänselvyys. Jos joku tietty oppilas ei ole tehnyt taaskaan läksyjään, voi hänelle antaa kielteistä palautetta täyden mitallisen. M***a jos joku tietty oppilas ei ole unohtanut läksyjään kertaakaan, ei siitä meinaa millään muistaa antaa myönteistä palautetta. Jos nyt tunnistit luokastasi oppilaan, joka on aina tehnyt läksyt, muistathan kehua häntä jo huomenna! Samalla ilmaiset myös muille oppilaillesi arvostavasi sitä, että he tekevät kotitehtävänsä.

Tutkimusten mukaan lapsi tarvitsee paljon arviointikokemuksia, jotta hänen itsearviointitaitonsa kehittyvät. Kuten Ylen jutussakin (https://yle.fi/uutiset/3-10654368, julkaistu myös näillä sivuilla kaksi vuotta sitten) mainitaan: ”Lapsi ei ehkä aina itsekään huomaa tai tajua osaavansa asioita, jos ei ole koskaan saanut sellaisesta kehuja.” Myönteisellä palautteella vahvistetaan lapsen toimintaa, eli jokainen kehu tekee lapsen koulutyöskentelystä laadukkaampaa. Miksi siis jättää palaute antamatta? Myönteinen palaute on myös yhteydessä niin opettajan kuin oppilaidenkin myönteisiin tuntemuksiin, ja sen avulla voit pitää luokkahuoneen onnellisena yhteisönä.

KEHU-tiimi toivottaa hyvää kevättä!